M: Tervetuloa kuuntelemaan podcastiamme! Minun nimeni on Marketta Keisu, ja toimin ruotsin lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.  
 
P: Minun nimeni on Pia Tapio, ja olen myös ruotsin lehtori Haaga-Heliassa. Tänään keskustelemme opintojaksosta, joka koskettaa suurta osaa ammattikorkeakouluopiskelijoita: korkeakouluopintojen yhteydessä suoritettava toinen kotimainen kieli eli suomenkielisissä tutkinnoissa niin sanottu virkamiesruotsi. Meillä Haaga-Heliassa virkamiesruotsina on viiden opintopisteen opintojakso Svenska för arbetslivet. 
 
M: Ja tässä podcastissa keskustelemme siitä, miksi tämä opintojakso aiheuttaa opiskelijoissa niin paljon jännitystä, joskus jopa pelkoa, ja miten me opettajina olemme yrittäneet tehdä tästä opintojaksosta helpommin lähestyttävän.  
 
P: Kyllä, ruotsin opintojaksosta pitäisi saada helpommin lähestyttävä, ja voisimmeko saada opintojakson tuntumaan yhä useamman opiskelijan ajatuksissa myös kiinnostavalta ja innostavalta? 

Itse asiassa pelkkä opintojaksosta käytettävä nimi ”virkamiesruotsi” voidaan kokea aika luotaantyöntävänä. 

M: Monet opiskelijat ovat sanoneet opintojakson alettua, että he olivat pelänneet opintojaksoa turhaan. Meillähän on molemmilla kokemusta siitä, että opiskelija on innostunut ruotsin opiskelusta vasta täällä ammattikorkeakoulussa ja yllättynyt sitten itsekin innostuksestaan.  
 
P: Tämä innostumisen tunne pitäisi saada opiskelijoiden mieliin jo ennen opintojakson alkua. Opiskelumotivaatiota voi vahvistaa jo ennen opintojakson alkua antamalla opiskelijoille myönteisiä odotuksia ja konkreettisia esimerkkejä opintojakson hyödyistä. 
 
M: Näin on. Opiskelumotivaatio on tärkeää. Opiskelumotivaatiohan voidaan jakaa sisäiseen eli tässä tapauksessa, että opiskelija on innostunut ruotsin oppimisesta ja ulkoiseen, esimerkiksi, että opiskelija haluaa saada tietyn arvosanan opintojaksolta. Minkälaista motivaatiota ajattelet meidän opiskelijoillamme olevan ruotsin opintojaksolla? 
 
P: Uskon, että ulkoista motivaatiota – eli saada opintojakso riittävän hyvällä arvosanalla suoritetuksi – on kaikilla, mutta kyllä sisäistä motivaatiotakin on monella. Ja juuri tästä sisäisen motivaation olemassaolosta moni yllättyy. 
 
M: Ajattelen samalla tavalla. Ja tätä sisäistä motivaatiota olisi hyvä saada heräteltyä jo ennen opintojakson alkua. Ennen ensimmäistä oppituntia minulla on tapana kirjoittaa kannustava ja lämminhenkinen tervetuloviesti. Kerron viestissä, että opintojakso on suunniteltu niin, että jokainen voi onnistua – riippumatta lähtötasosta. Kerron myös, että virheitä saa tehdä ja että opettaja tukee oppimista. Että opiskelija löytäisi tällä tavalla oppimisen ilon.  
 
P: Kuulostaa hyvältä – ja myös tutulta! On hyvä mainita myös, että opintojakso on käytännönläheinen ja että opiskeltavat asiat tukevat opiskelijoiden tulevaa ammattia. 
 
M: Juuri näin. Voisiko tervetuloviestissä – ja jo uusille opiskelijoille suunnatussa kieli-infossa – jakaa myös aiempien opiskelijoiden positiivisia kokemuksia? 
 
P: Näin me teemme jo, mutta on hyvä idea ottaa opiskelijoiden kokemukset näkyvämpään rooliin.   
 
Ja joskus pelkoa vähentää Ruotsin valmentavat opinnot, kertaava kolmen opintopisteen opintojakso ennen tätä viiden opintopisteen pakollista virkamiesruotsia. Valmentavissa opinnoissa opiskelijat pääsevät kertaamaan ruotsia turvallisessa ilmapiirissä. 
 
M: Niin, opiskelijat tottuvat valmentavissa opinnoissa ruotsiin – mukaviin ja joustaviin opettajiin ja ruotsin oppituntien tunnelmaan –, ja siitä on sitten helppo jatkaa seuraavaan opintojaksoon eli tähän virkamiesruotsiin. 
 
P: Mutta yksi iso haaste on, että ruotsi jätetään usein aivan opintojen loppupäähän. Korkeakouluopintojen lopussa ruotsin kieli on päässyt unohtumaan, jos sitä on opiskeltu edellisen kerran toisella asteella kolme tai neljäkin vuotta aiemmin. Joillakin on ruotsin opiskelusta vieläkin pidempi tauko. Viisaampaa olisi osallistua ruotsin oppitunneille heti korkeakouluopintojen alussa. Silloin aikaisemmin opitut ruotsin asiat muistuisivat paremmin mieleen.  
 
M: Niin, koska jokaisella opiskelijalla on aiemmin opittua ruotsia päässään, vaikka opiskelija muuta luulisi. 
 
Ja monet opiskelijat tulevat ruotsin opintojaksolle stressaantuneina ja ajattelevat, ettei heillä ole riittäviä taitoja. He myös pelkäävät, etteivät he tule pääsemään opintojaksolta hyväksytysti läpi. 
 
P: Kyllä. Opiskelijat ovat usein todella jännittyneitä. Mutta melkeinpä aina ensimmäiset oppitunnit auttavat heitä rentoutumaan. 

M: Juuri niin. Heti alussa huomataan, että opintojakso ei olekaan kauhea ja että opettajakin on ystävällinen ja haluaa auttaa. Nämä ensivaikutelmat voivat muuttaa koko opiskelukokemuksen. 
 
P: Haasteena opiskelijoilla on tietenkin myös se, että tämä virkamiesruotsi on pakollinen. Pakollisuus lisää paineita. Ruotsi ei ole valinnainen opintojakso, johon osallistutaan kiinnostuksen perusteella. 

M: Onneksi meillä opettajilla on paljon kokemusta ja keinoja auttaa opiskelijoita oppimaan ja saavuttamaan omat tavoitteensa. 

Mietin vain, miten saisimme opiskelijoille viestitettyä, että pelätä ei tarvitse. Ruotsia oppii varmasti, ja mukavaakin meillä on. 
 
P: Opiskelijoille tulisi myös saada viesti, että ruotsin opintojakson tavoitteena ei ole huippuosaaminen vaan kielitaidon kehittäminen arjen ja työelämän tarpeisiin.  
 
M: Tärkeä pointti! Toinen iso kysymys on, miten voisimme tehdä virkamiesruotsistamme entistä kiinnostavamman. Mitä sinä teet omilla toteutuksillasi? 
 
P: Usein perinteiset keskusteluharjoitukset, jossa ruotsinkieliset mallilauseetkin ovat näkyvissä, ovat tehokkaita ja mieluisia. Opiskelijatkin arvostavat selkeitä ja yksinkertaisia harjoituksia. Ne tuntuvat opiskelijoille myös turvallisilta. Kielen opetuksessahan päätavoitteena on viestintätaito. Kannustan opiskelijoita harjoittamaan suullisia viestintätaitojaan ruotsiksi myös tekoälyn ääniominaisuuden avulla. Tekoälyä voi esimerkiksi pyytää keskustelemaan haluamastaan aiheesta ja haluamallaan vaikeustasolla. Tekoälyä ei myöskään tarvitse jännittää, joten sen kanssa voi keskustella matalalla kynnyksellä. 
 
M: Aivan! Tekoälyä kannattaa kyllä hyödyntää. Minulla on nyt kokeilussa sellainen harjoitus, että opiskelijat harjoittelevat tekoälyn kanssa oman alan työhaastattelutilannetta chattailemalla ruotsiksi. Olen antanut joitakin mallifraaseja heille valmiiksi tätä keskustelua varten. Aion myöhemmin kysyä opiskelijoilta, mitä he pitivät tästä harjoituksesta. Opiskelijat päättävät, meneekö harjoitus jatkoon seuraaville opiskelijoille sellaisenaan vai muokattuna. 
 
P: Kuulostaa mielenkiintoiselta. Ja alakohtaisuudesta opiskelijat antavat kiitosta. He haluavat oppia sellaista ruotsin kieltä, josta heillä on työelämässä hyötyä. Sanojen ja lauseiden tulee liittyä oman alan työelämään.  
 
M: Kyllä. Mehän tarjoammekin Haaga-Heliassa alakohtaista ruotsia opiskelijoillemme. Esimerkiksi it-opiskelijat oppivat it-alan ruotsia ja restonomit oppivat puhumaan ruotsiksi matkailu- ja ravintola-alaan liittyvistä asioista. 

P: Näin on, ja samalla konkretisoituu hyödyllisyys työelämään.  
 
Lopuksi, mitä konkreettisia vinkkejä voisimme antaa opiskelijoille? 
 
M: Ensinnäkin, tule opintojaksolle rohkeasti heti, kun se mahtuu lukujärjestykseesi! 

Toiseksi, jos jännittää, muista, että me opettajat olemme sinua varten ja autamme sinua onnistumaan. 
 
Kolmanneksi, etsi motivaatio. Opiskelu ilman motivaatiota on kyllä tahmeaa.  
 
P: Ja neljänneksi: sitten kun olet ilmoittautunut ja sinut on hyväksytty opintojaksolle, olet jo hyvässä vauhdissa. Se, että olet mukana toteutuksella, on jo iso askel eteenpäin.  
 
Ja kanssaopiskelijatkin ovat mukavia ja ymmärtäväisiä, ja usein heitäkin jännittää. Eli vertaistukeakin opintojaksoilla saa. 

M: Ja me opettajat lupaamme tehdä parhaamme, jotta virkamiesruotsi ei olisi vain pakollinen paha, vaan myös mahdollisuus oppia jotain uutta ja mielekästä. 

P: Kyllä, näin lupaamme. Kiitos sinulle keskustelusta ja kiitos kuulijoille!  

M: Kiitos minunkin puolestani. Hei hei!