[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:07]

Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevä podcastia. Podcast on toteutettu osana OKMN liikunnan kehityshankkeisiin suunnatuilla erityisavustuksella rahoitetussa hankkeella taloushallinnon taitajaksi, tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä.

Keskustelijoina podcastissa on Haaga-Helian laskentatoimen lehtori Heli Kortesalmi eli minä ja Julius Jousi Askel Sportsilta. Tervetuloa Julius. Kertoisitko vähän itsestäsi ja yrityksestäsi?

Puhuja 2 [00:00:40]

Kiitos paljon. Kiva olla mukana. Nimi on Julius Jousi tosiaan ja kolmekymmentäviisi vuotta mittarissa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolmevuotias poika. Mä oon koulutukseltani liikuntatieteiden maisteri liikunnan yhteiskuntatieteistä ja sitten siinä vähän niinku höysteenä ollut vahva markkinoinnin ja viestinnän tavallaan tämmöinen kiinnostus ja sivuaineet, niin tota se, ja sosiologinen ulottuvuus kanssa löytyy koulutuspuolelta. Ehkä olennaista sanoa, että Urheilu on ollut aina mulle aika keskeinen osa elämää pienestä lähtien sekä niin kun itse harrastajan ja urheilen, että sitten toisaalta niinku penkkiurheilu ja tämmöinen niinku urheilun ilmiöiden ilmiöihin liittyvä kiinnostus on ollut. Aina läsnä ja sitä kautta tavallaan sitten oli ehkä luontevaa, että tää tuli sitten niinku osaksi opiskelua ja työelämää myös tää urheilu ja liikunta. Sitä kautta päästään siihen, että tosiaan tuossa nyt 2020 perustettiin Askel Sports, joka on meidän sanan mukaan urheiluorganisaatioiden paras ystävä. Ja palvelutoimija, joka pyrkii auttamaan urheiluorganisaatioita aika laajalla skaalalla markkinoinnin, viestinnän ja hallintoasioiden ja toisaalta tapahtuma juttujen parissa. Tällä paletilla ollaan toimittu.

Puhuja 1 [00:02:02]

Mielenkiintoista. Ja teidän firman nettisivut olikin kiinnostavia, mutta tässä puhutaankin tänään siitä. Mutta yleensäkin urheiluseurojen taloudessa haastavaa on harrastajamäärien pienentyminen ja toisaalta taas kustannukset on nousussa. Yleensä urheiluseuroissa katetaan kustannukset pääsääntöisesti jäseniltä kerättävillä kuukausi- tai osallistumismaksuista, mutta tarvetta varainhankinnalle ja ulkopuolisen rahoituksen saamiselle olisi. Seurassa tehdään paljon erilaista varainhankintaa: myydä tuotteita, pidetään talkoita tai tilaisuuksia tai ainakin tällaisista mulla on kokemusta seura vapaaehtoisena.

Mutta minkälaisista muista tukimuodoista sulla on kokemusta?

Puhuja 2 [00:02:47]

Aika monista itse asiassa, että ollaan autettu seuraajaa lajiliittoja näissä erilaisissa avustusmuodoissa, niihin liittyvien hankkeiden suunnittelussa ja toisaalta sitten niiden hakemusten tekemisessä, niin sitä kautta tullut aika tutuksi. Ja meille se kaikista läheisin on ollut OKMn seuratuki nimenomaan ja se on ollut semmoinen ehkä kärkituote aina syksyisin, että siinä se on ollut aika suosittu, että seurat on tykännyt että ollaan pystytty auttamaan silloin siinä sen hakemuksen tekemisessä ja hankkeiden muotoilussa. Sitten tosiaan löytyy kyllä liuta kaikenlaisia muita avustuksia, ja en nyt lähde tässä ehkä tylsistyttää ihmisiä luettelemalla hirveästi, mutta on niin kun paljon. Ehkä merkittävin tavallaan ovat tämmöiset niinku säätiöt, että on erilaisia säätiöitä aika paljon, jotka jakaa vuosittain avustuksia nimenomaan tämmöisiin hankkeisiin, jotka on usein tällaisia kehityshankkeita urheiluseuran näkökulmasta. Sitten voi toki olla monenlaisia sellaisia muita avustuksia. Ja ehkä yksi kanssa vähän erilaisena avustuksena mainitsen tuon EU rahoitteisen Erasmus+ Sportin, eli se on semmoinen kanssa joka koskee myös urheiluseuroja, ja on kyllä mielenkiintoinen mahdollisuus jos on tavallaan saatavilla eurooppalaisia kumppaneita. No, yksikin riittää jo näihin niinku tämmöiset pienimuotoisiin yhteistyöhankkeisiin siinä ja että on monenlaisia. Nämä oli vaan tämmöinen pieni maistiainen,

Puhuja 1 [00:05:16]

No tosi mielenkiintoista, koska itse pääkaupunkiseudun seuroissa toimivana, niin tiedän vaan Helsingin kaupungin mahdollisuudet saada seuralle avustusta, tilankäyttöavustus, seuratuki, tapahtuma-avustus. Ja sitten OKM ja varmaan jokaisessa kaupungissa on tällaisia omia avustuksia. Mutta sä luettelitkin sitten nämä säätiöt ja jopa EU raha, mutta minkälaisia kuluihin avustusta voi hakea? Puhuit vähän investoinneista. Pitääkö olla joku uusi asia, kuten uudet olosuhteet tai joku uusi palkkaus, vai voiko sitä saada vaikka juoksevaa toimintaa?

Puhuja 2 [00:05:54]

Lähtökohtaisesti melkein aina se on niin, että siihen niinku suoraan juoksevaan toimintaan ei oikeastaan voisi saada, että on ehkä joitain ihan yksittäisiä aika pieniä, joitain stipendejä, jotka ehkä voisi sillä tavalla enemmän toimia. Lähtökohtaisesti siellä aina tarvitaan semmoinen nimenomaan hanke, joka kohdistuu uuteen toimintaan, että jotain uutta pyritään luomaan ja niin, että sillä olisi oikeasti vaikuttavuutta. Yleisimmin tietysti niinku ihmisten liikuttamiseen. Yleensä myös nimenomaan matalan kynnyksen toimintaan sekä lasten ja nuorten toimintaan. Ne on ehkä sillä tavalla, jos pitää yleistää, niin tyypillisimmät piirteet siihen, mihin tavallaan näitä hanke avustuksia on saatavilla kaikista parhaiten. Ehkä pitää mainita myös tuo palkkaushankekin. Se oli aiemmin seuratuissa tavallaan yhtenä mahdollisuutena, mutta tälle vuodelle se poistui sieltä kokonaan.Että on ollut vaan näitä toiminnallisia hankkeita. Toki sitten sinne on ollut mahdollista laittaa esimerkiksi tiettyjä ohjaajakuluja edelleen, mutta puhdas palkkaushanke ei ollut enää tänä vuonna nyt valikoimassa.

Puhuja 1 [00:07:06]

OK. En ollutkaan tänä vuonna lukenut niitä sääntöjä. No, yksi Askel Sportsin palveluista on, että te avustatte näissä erilaisissa avustus- ja hankehakemuksissa, niin miten tämä toimii?

Puhuja 2 [00:07:19]

No se toimii niin että yleensä jos seura kiinnostuu aiheesta, niin pidetään ensin palaveri, jutellaan vähän seuran nykyisestä tilanteesta ja tavoitteista ja siitä, miten se tulevaisuus nähdään. Ja sitten me on tehty tällainen tarkempi kartoitus siitä, että minkä tyyppiset tukimuodot avustukset voisi olla kyseiselle seuralle mahdollisia ja suositeltavia. Ja ollaan tehty niistä ehdotukset ja tarjoukset siitä, että miten lähdettäisiin tekemään. Seura on sitten päättänyt lähteekö mukaan. Mehän ollaan niin kuin provisiopohjaisesti näitä tehty, on sillä tavalla haluttu pitää se kynnys matalana. Tiedostetaan se, että seuralla resurssit on rajalliset ja halutaan että tämä meidän tarjoama palvelu olisi mahdollisimman saavutettava monenlaisille seuroille.

Puhuja 1 [00:08:18]

Siis onko tosiaan niin, ettei tarvitse maksaa mitään, jos hakemus ei mene läpi? kyllä.

Puhuja 2 [00:08:28]

No näin me ollaan toimittu. Mutta totta kai liiketoiminnallisesti tuolla mallilla miettii aika tarkkaan sen, että mihin lähdetään ja millä miten lähdetään ja miten saadaan paletti pysymään myös sitten kannattavana toimintana meidänkin näkökulmasta. Mutta kyllä sitä onneksi sitten siihenkin löytyy keinoja. Ollaan tähän asti pystytty sitten tekemään ihan hyvin.

Puhuja 1 [00:08:50]

Mä oon itse vapaaehtoisena, jos nyt muutamia hakemuksia tehnyt. Ne on aika työläitä, olisi tosi kiva voinut olla, että olisi ollut tällaista apua tarjolla, että varmasti palveluista on hyötyä kaiken sen muun seuratyön keskellä. Mutta mistä sinä tai sun yrittäjätoverit saitte tämmöisen idean lähteä tekemään näitä avustushakemuksia?

Puhuja 2 [00:09:14]

No joo, oikeastaan se idea just lähtenyt tuosta mitä mainitsitkin, että tiedostetaan se, että seuroissa on aika paljon kaikenlaisia kiireitä ja niitä tehtäviä. Tärkeitä tehtäviä riittää kyllä paljon niin kun ylikin sen mitä sitten pystytään usein tekemään. Ja tavallaan tämmöinen hankkeiden ja avustusten hakeminen on vähän sellainen, että siihenkin joutuu laittamaan aika paljon sitten panosta, jos niissä haluaa menestyä. Ja tässä on ollut taustalla myös tietyllä tapaa se semmoinenkin ideologia, että koska isoilla seuroilla, joilla on vaikka enemmän resursseja irrottaa omasta työajasta siihen vaikkapa hankepuolelle.  Halutaan myös tätä kautta pystyä tarjoamaan nimenomaan myös sellaisille seuroille mahdollisuus lähteä hakemaan vaikka sitä omaa aikaa ei välttämättä ihan yksinkertaisesti olisi, että realiteetit ei vaan anna periksi, niin tietyllä tapaa halutaan nähdä, että pystytään myös jossain määrin tasa-arvostamaan tätä niin kun avustustoimintaa siinä mielessä, että ne tulee ikään kuin kaikenlaisten seurojen ulottuville. Meidän kanssa yhteistyötä tehden pienetkin seurat pääsevät kehittymään koosta riippumatta tavallaan ja tilanteesta riippumatta sillä tavalla. Että jos vaan on sellainen hetki, että ei yksinkertaisesti riitä aika, tai sitten että kokee ettei riitä oma osaaminen tai kiinnostus just siihen perehtyä sitten. Koska nämäkin vaatii aika paljon huolellisuutta ja perehtymistä, varsinkin ne sellaiset vähemmän tutut tukimuodot. Että totta kai sitten aika monille seuroille on tuttu esimerkiksi tää seuratuki just, mutta sitten jos mennään siitä niinku eteenpäin niin ne voi voi tuntua siltä, että se jaksanko lähteä siihen kaikkeen, jos mä oon vielä vähän epävarma, että saadaanko me nyt lopulta mitään aikaiseksi. Ja sitten kun siihen liittyy, ei pelkästään se hakeminen, vaan sitten se, että pitäisi oikeasti miettiä, että onko meillä joku fiksu hanke joka oikeasti palvelee meidän seuran toimintaa ja sellainen joka voisi mennä läpikin niin niin siinä on jo sillä tavalla semmoista savottaa, että että monille yksinkertaisesti sitten voi olla helpompi lähteä tekemään yhteistyötä jonkun tahon kanssa.

Puhuja 1 [00:11:24]

Auttaisitteko te vaikka ideoimaan jopa sitä hanketta tai kirkastamaan sitä ajatusta?

Puhuja 2 [00:11:31]

Ehdottomasti, sitä me tehdään oikeastaan joka kerta, että se on sellainen lähtökohta, kun ekan kerran tietyn hankkeen parissa yhteistyö käynnistetään. Niin sitten palaveerataan nimenomaan siihen tiettyyn tukimuotoon liittyen, ja hankkeeseen liittyen, ja mietitään taas sitten sitä kautta, että mitä me tällä hankkeella voitaisiin seuran kanssa saavuttaa. Mitä ideoita siihen voisi olla? Mistä saataisiin mahdollisimman hyvä vaikuttavuus, mikä istuu seuran ydintoimintaan sopivasti, mutta ehkä luo jotain uutta mitä ei muuten ilmaista hanketta olisi pystytty tekemään.

Puhuja 1 [00:12:08]

OK. No sä tuossa luettelitkin erilaisia hakukohteita, niin nyt mihin kaikkiin hakemuksiin teitä nyt saisi sitten apua?

Puhuja 2 [00:12:16]

Kyllä suurimpaan osaan saa, että en tässä nyt taas ehkä tee sillä tavalla semmoista luetteloista selkoa siitä, että mihin ei saa. Mutta toki semmoiset ehkä kaikista pienimmät, sellaiset, missä myös se hakuvaihe on todella simppeli, ja sellainen enemmän, että täytetään hakemus ja that is it. Niihin ei välttämättä sitten ole kummankaan osapuolen kannalta ehkä niin kannattavaa rakentaa sellaista yhteistyötä. Mutta niinku suurimpaan osaan näistä erilaisista avustuksista, niin ollaan valmiita auttamaan. Ja meillä on itse asiassa semmoinen, jos kiinnostaa jotain, niin tämmöinen seuroille rakennettu tukiopas, jota me ollaan sitten tarvittaessa jaettu ja sieltä saa vähän niinku sitten enemmän selkoa ja nimenomaan vähän voi tutustua, että mitä niitä erilaisia tukia ylipäätään on ja katsoo, että voisiko sieltä kenties löytyä jotain kiinnostavaa omalle seuralle.

Puhuja 1 [00:13:13]

Saako sen oppaan siis ihan vaan pyytämällä sitä teiltä?

Puhuja 2 [00:13:16]

Saa. Sen saa. Se ei ole tällä hetkellä nyt missään niinku esillä, mutta saa pyytämällä kyllä. Laittaa viestiä tai soitteleem niin kyllä voidaan lähettää.

Puhuja 1 [00:13:27]

Kiva! No urheiluseurassa moni, tai siis varsinkin pienemmissä seuroissa, niin talouteen liittyviä asioita hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Ja sitten ne ihmiset ei välttämättä ole mitään taloushallinnon ihmisiä tai tukihakemuksen kirjoittaja taustalla, niin mitkä on sellaisia asioita, jotka olisi hyvä huomioida kuinka kirjoittaa tämmöisiä tukihakemuksia ja pitää ehkä pitäisi myös huomioida, jos se tukitoiminnalle myönnetään?

Puhuja 2 [00:13:55]

Toi on erittäin tärkeä kysymys. Ja mä ehkä lisäisin tuohon niinku sen pointin että mitä jo sitten ennen sitä hakemusta tai sitä varsinaisen hakemuksen tekemistä kannattaisi miettiä. Ja siinä ehkä sitten semmoinen keskeisin kysymys mun mielestä on se, että mitä seura haluaisi hankkeen avulla saavuttaa. On tärkeä olla nimenomaan jotain kuitenkin tietyllä tapaa loogista sille seuran toiminnalle, että se ei jää niinku liian irralliseksi ja että sillä olisi tämmöinen niinku jatkuvuuden mahdollisuus. Että ei voi ajatella, että se hanke nyt tehdään ja sitten se katoaa pois sitten seuran toiminnasta. Tavallaan ehkä se lähtökohta niin kun on hyvä pitää siinä alussa ja mielessä. Me kannustetaan kyllä paljon asiakkaita ajattelemaan isosti ja kunnianhimoisesti näitä juttuja ja halutaankin teiltä tapaa ehkä löytää sellaisia seuroja erityisesti joilla on niinku tavoitteita. Sitten seuraavaksi tullaan siihen että oli kyseessä mikä tahansa avustusmuoto hanke niin on todella tärkeä tutustua tosi tarkasti niihin hakukriteereihin. Ja tätä ei voi liikaa painottaa, koska vaikka se kuulostaa itsestään selvältä, ihan jo meidänkin kokemus sanoa että siinä on hirveän helppo unohtaa joitain kohtia. Tavallaan jos nimenomaan kiireessä tekee ja näin, että on tiettyjä yksityiskohtia sitten mitä ehkä ei tule sitten ajatelleeksi.

Puhuja 1 [00:15:31]

Eli se on niinku joku työpaikkailmoitus, ja sun pitäisi vastata niihin kaikkiin kysymyksiin mitä odotetaan?

Puhuja 2 [00:15:37]

Tietyllä tapaa joo. Totta kai ne kaikista olennaisimmat sieltä pitää löytyä ja näin. Mutta että totta kai niille arvioijille, kun siellä on kova kisa, niin hakemus on tietyllä tapaa myös jonkinlainen tällainen voi ajatella myös näyttö sitten siitä, että kuinka tosissaan ja huolellisesti ollaan lähdössä siihen hankkeeseen, että ollaanko maltettu tutustua, että mistä tässä tukimuodossa oikeasti on kyse. Totta kai se korreloi sitten jonkin verran jo sen läpimeno todennäköisyyden kanssa varmasti se, että miten niihin kriteereihin ylipäätään on jaksanut perehtyä. Ja sitten kun puhutaan tästä etukäteen vielä tehtävistä asioista, niin mitä mekin käydään sitten asiakkaan kanssa läpi paljon kun siitä hankkeen ideointivaiheessa on se, että no mikä se hankkeen päämäärä on ja mikä kohderyhmä. Ja sitten ne hankkeen konkreettiset tavoitteet, miten niiden toteutumista mitataan. Ja sitten konkreettiset toimenpiteet ja ketkä sen sitten pystyy oikeasti toteuttamaan. Että sekin on tärkeää miettiä koska se hanke tulee viemään jonkin verran sitten taas resursseja ihan se toteuttaminen. Sitten tietysti se yksinkertainen vastaus siihen, että miksi se hanke tarvitsee sitä tukea, ja että mikä se hyöty on siellä. Millainen vaikuttavuus sillä voidaan saada. Sitten päästään talouspuolen asioihin eli hankkeen tulot ja menot pitää miettiä tarkasti ja huomioida sitten myös tämä tällainen oma rahoitusosuus, joka on aika monissa muodoissa myös, että jollain lailla pitää myös jotain ehkä itse seuranakin sinne laittaa. Ja sitten se jatkuvuus, jonka mä mainitsin tuossa aikaisemmin. Eli että se ei jäisi semmoiseksi pikku sprintiksi vain, vaan että sillä olisi mahdollisuus elää myös sen tuetun hankekauden jälkeen sitten siinä seuran toiminnassa.

Puhuja 1 [00:17:34]

OK. No mitäs sitten kun tehdään sitä hakemusta, niin minkälaisia vinkkejä sulla olisi siihen?

Puhuja 2 [00:17:40]

Ihan ekaksi nyt noi asiat, mitä äsken käytiin läpi, niin niistä olisi hyvä tehdä sitten semmoinen selkeä hankerunko, Eli laittaa ne kaikki tärkeät asiat, niputtaa ne yksiin tietynlaisena niinku muistiinpanoina. Ja sitten on tärkeää, että kun mennään sitten itse siihen hakemuksen tekemiseen, niin niin sitten pidetään mielessä ennen kaikkea nämä muutamat asiat. Varsinkin että ollaan selkeitä ilmaisussa, panostetaan siihen, että se on helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Ja tässäkin tavallaan myös se runko auttaa paljon sitten kun se on luotu etukäteen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta pitää pystyä olemaan aika konkreettinen, se on semmoinen kanssa mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Puhuja 1 [00:18:39]

Totta, pitää olla varmaan aika hyvä käsitys, että mitä todellakin aikoo tehdä.

Puhuja 2 [00:18:44]

Just näin ja perustelut kunnossa ja tosi tärkeä asia myös on se, että se hankkeen vaikuttavuus pystytään argumentoimaan vakuuttavasti. Eli että miten nyt vaikka nyt sitten, että jos on kyse siitä, että perustetaan nyt vaikka uusia ryhmiä, niin paljonko pystytään jatkossa liikuttamaan lisää lapsia. Niin sellaiset vaikuttavuuden perustelut ja esittäminen, että se olisi niin kun loogista ja kunnossa, niin se on semmoinen juttu, joka sitten usein voi ratkaista sitten sen, että jos siellä on kaksi hanketta kisaamassa avustuksesta, niin se kumpi pystyy avaamaan tärkeät hankkeen perustelut vielä paremmin, niin menestyy sitten helpommin. Sitten toki se, mitä tässä nyt on tullut jo esille, niin se budjetoinnin ja talouslukujen realistisuus ja tarkkuus niissä on sellaiset hakemuksen tekemisvaiheessa tärkeät. Mä sanoisin niinku hakemuksen tekemisvaiheessa tärkeänä, että totta kai on hyvä ettei ehkä tee vaan kerralla valmiiksi vaan että sitten myös ihan oikeasti luetuttaa sitä. Ja usein meilläkin sitten se ensimmäinen versio menee kommenteille ja sitten sen jälkeen vielä mahdollisesti tarkennetaan jotain ja sitten aikaisintaan se toinen versio on yleensä se, joka sitten lähtee.

Puhuja 1 [00:20:08]

Toi kommenttikierros on aika hyvä idea. Varmasti seurassa on vapaaehtoisia ja erilaisia osaajia ja ihmisiä eri taustalla. Tämmöisen valmiiden hakemukset kommentointi kuulostaa helpommalta kuin että tarvitsisi lähteä kirjoittamaan sitä.

Puhuja 2 [00:20:21]

Just näin joo ja siihen varmaan mielellään moni kyllä sitten osallistuu kun se on tärkeä asia seuralle.

Puhuja 1 [00:20:26]

Kyllä ja miten talouden näkökulmasta? Pitäisikö olla jotain asioita jota suunniteltaisiin etukäteen tai hankkeen aikana?

Puhuja 2 [00:20:37]

No joo no siinä olisi ehkä se, että hankkeelle pitää olla oma kustannuspaikka, jotta voidaan sitten seurata tarkasti niitä hankkeen kuluja. Ja ylipäätään sanoisin, että sitäkään ei voi liikaa painottaa, että näistä niinku talousasioissa pitää löytyä löytyy sitä realismia jo etukäteen ja  tarkkuutta. Eihän tietenkään kaikkea voi niin kun ennustaa näihin hankkeisiin liittyen, mutta on selvää, että joskus voisi olla tavallaan houkutus laittaa tiettyjä kuluja vaikka johonkin kohtaan tällä tavalla vähän niin kun yläkanttiin niin se ei välttämättä ole sitten näissä tavallaan kannattavaa. Moniin liittyy raportointivelvollisuus ja tavallaan on niin kun selvää, että se semmoinen niin kun tarkkuus ja realistisuus auttaa siinä hakuvaiheessa jo kun osoitetaan talouslukuja ja sitten myös sitten se että sitten oikeasti toteutuu jotakuinkin sellaisena mitä se oikeasti oli suunniteltaessa.

Puhuja 1 [00:21:46]

Oletteko te muuten mukana sitten siinä raportointivaiheessa tai auttanut vaikka sitä loppuraportin tekemistä tai tällaista?

Puhuja 2 [00:21:57]

Ollaan me joo joo joissain tapauksissa tehty myös sitä raportointia tietyissä muodoissa, mutta yleensä se on ollut niinku seuran tehtävä. Meidän rooli niin kuin päättyy sitten siinä vaiheessa kun hakemus on mennyt läpi ja sitten käydään totta kai seuran kanssa tarvittaessa läpi se, että miten miten seura pääsee siitä liikkeelle sitten niinku hankkeen kanssa ja tarvittaessa autetaan kyllä myös. Sitten voidaan keskustella siitä, että jos seura tarvitsee apua siinä toteutus puolessa, kuten sitten myös siinä raportoinnissa, mutta yleensä niin kun se meidän rooli niinku päättyy sen myönnön jälkeen.

Puhuja 1 [00:22:38]

No tässä nyt varmaan ainakin mulla mielessä, että apua tarvitaan. Mut miten sä sanoisit Julius, että miksi urheiluseurojen kannattaisi nyt ulkoistaa tämä tukihakemusten tekeminen?

Puhuja 2 [00:22:50]

No ehkä se vähän rivien välistä saattoi tulla ja suoran vähän tuossa aiemmin jo, mutta mä oon nyt vähän tietysti jäävi kommentoimaankin tätä jossain määrin.  Mutta kyllä mä lähtisin sitten miettimään siltä kannalta, että just se sellainen helppous ja stressittömyys on on niinku yksi aika tärkeä arvo varmasti niinku riippumatta siitä, että vaikka sitä aikaa tietyllä tapaa olisi rajattavissa, niin joskus voi olla aika mukavaa se, että isoja tärkeä osa alue on hyvissä käsissä ja voi tietää että: ”OK että hei että hieno juttu. Nyt ollaan mukana tietyissä hauissa ja todennäköisesti varsin hyvillä todennäköisyyksillä niinku verrattain”

Puhuja 1 [00:23:31]

Niin teillä oli aika isot läpimeno prosentit kyllä.

Puhuja 2 [00:23:34]

No joo voidaan sanoa että joo että on ollut. Seuratuista esimerkiksi kun se yleinen prosentti on liikkunut siinä semmoisessa viidenkympin tienoilla vähän allekin joskus, niin meillä on ollut nyt niin kun 4 vuoden aikana se on ollut kahdeksankymmenenviiden prosentin luokkaa, se meidän hakemusten läpimeno. Että totta kai sitten aina niinku pitää muistaa että näissä on ihan hirveän isot erot siinä niinku läpimenon todennäköisyydessä niin kun eri avustusmuotojen välillä, että toiset on yksinkertaisia, ja  joissain sitten se kisa on niinku niin kovaa että siellä, vaikka olisi sinänsä hyvä hanke ja tehtäisiin oikein hyvä hakemus, niin se ei silti välttämättä riitä. Että se on hyvin tapauskohtaista. Seuratuessa päästään noinkin kovin prosentteihin, mutta esimerkiksi Erasmus+ Sport voin sanoa, että se on niinku sitten tosi haastavasti päästävä, että siellä nimenomaan sitten kisa on niin älyttömän kovaa ja moni oikein hyväkin hanke jää rannalle. Ja niin käy monessa muussakin, mutta että jos ei lähde ollenkaan yrittämään niin sitten ei totta kai voi missään vaiheessa voittaakaan.

Puhuja 1 [00:24:47]

Ihan totta joo. No miten tässä olisi seuraa tai liitto voisi nyt aloittaa. Sä sanoit että OKMn hakuaika taisi jo mennä, mutta minkälainen tämmöinen hakemusten vuosikello kannattaisi olla?

Puhuja 2 [00:25:01]

Näitä kyllä riittää aika hyvin niinku ympäri vuoden, joita jotain haettavaa sinänsä. Jos nyt jos haluaa olla mukana. Totta kai, se nyt vaihtelee aina paljon seurasta riippuen, että onko siellä niitä relevantteja nyt sitten milloin, mitkä sopii kunkin seuran toimintaan. Mutta että sinänsä niitä on ympäri vuoden. Tämä syksy on tietysti sellainen sesonkiaika. Just nyt tässä puhuessani, niin eilen päättyi seuratukien hakuaika. Se on tietysti sellainen isompi ponnistus. Ja sitten tässä loppuvuodesta on vielä se Urlus-säätiön hakuaika. Ja muutamat muutkin jotka osuu nyt tähän syksyyn. Kyllä niitä on myös tähän syksyyn, että niihin on hyvä tutustua löytyykö sieltä jotain kiinnostavaa, vaikka ensi syksylle. No, ne Erasmukset nyt on heti tästä alku keväästä haussa.

Puhuja 1 [00:25:52]

Joo, mutta että teihin kannattaa olla yhteydessä vaikka ympäri vuoden, ja kysyä, että miten edetä. Miten sitten jos haluaisi tukea tuohon OKMn hakemukseen ensi vuodelle, niin syyskuussa, vai jo keväällä kannattaisi olla yhteydessä?

Puhuja 2 [00:26:09]

Ihan milloin vaan. Että tottakai meilläkin niin kuin aina sitten suurin osa tulee mukaan sitten syksyllä. Ja mekin toki silloin sitten tehdään enemmän kontaktointityötä seurojen suuntaan, ja sillä tavalla, että asia olisi niin kuin sillä tavalla framilla. Mutta voi ottaa yhteyttä ihan milloin vaan, ja moni on ottanutkin. On muutamia itseasiassa tällaisia seuroja, joiden kanssa on sovittu vähän sellaisesta tavallaan jatkuvasta ulkoistuksesta tietyllä tapaa. Että on tavallaan ne tietyt yhdessä katotut hankkeet ja avustukset, joita lähdetään tekemään, ja on sitten sovittu, että ne on meille ulkoistettu. Että me pidetään tavallaan just huoli, että seura osallistuu niihin seuran tavoitteisiin sopiviin hakuihin. Että sekin on niin kuin mahdollista.

Puhuja 1 [00:27:00]

Hyvä. Hei kiitos Julius vinkeistä, ja kiitos että tulit keskustelemaan tästä ihan super kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta.

Puhuja 2 [00:27:07]

Kiitos oikein paljon kun sain tulla. Tämä oli mukavaa.