Puhuja 1 [00:00:04]: Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevää podcastia. Podcast on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan kehityshankkeisiin suunnatulla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä. Tässä podcastissa puhutaan siitä, mitä tarkoittaa, kun urheiluseura on yleishyödyllinen. Ja millaisia huomioitavia asioita yleishyödylliseen toimintaan liittyy. Keskustelijoina tässä podcastissa ovat Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen, eli minä, ja sitten mun kanssani täällä puhumassa on mun kollegani, Heli Kortesalmi. Moi.

Puhuja 2 [00:00:46]: Moikka.

Puhuja 1 [00:00:48]: Nyt jos me ajatellaan urheilua ja liikuntaa toimialana, niin sehän on aika sellaista mielenkiintoista toimintaa, koska siinä valtaosa niistä toimijoista on yleishyödyllisiä. Toisin kuin monessa muussa toimialassa, niin siellä on sitä elinkeinotoimintaa sitten enemmän. Näitä yleishyödyllisiä yhdistyksiä vielä pyöritetään pääsääntöisesti vapaaehtoisten voimin. Jos sun pitäis Heli jotenkin kiteyttää tällaiselle ehkä siellä yritysmaailmassa kokemusta kartuttaneelle, nyt urheiluseuran toimintaan mukaan hypänneelle, että mikä niissä yleisyödyllisissä yhdistyksissä nyt sitten on erityistä, niin mitä sä nostaisit erityisesti esiin.

Puhuja 2 [00:01:32]: Varmaan ensinnäkin sen just, että yleensä tavoitellaan sitä, että se toiminta pysyy yleishyödyllisenä. Eli tehdään yhteisiä asioita, niitä koko jäsenistöä hyödyntäviä asioita. Ja silloin se tulkitaan aika usein yleishyödylliseksi. Jutellaan varmaan siitä vähän enemmän. Ja sitten nämä yleishyödylliset yhdistykset ovat verovelvollisia vain, jos joku niiden toiminta luetaan elinkeinotoiminnaksi, tai liiketoiminnaksi. Muuten näiden yhdistysten ei tarvitse maksaa veroja, vaikka siitä toiminnasta tulisikin tulosta, eli voittoa – vaikka tämmöisessä yhdistyksessä puhutaan ylijäämästä. Mutta tosiaan, että silloin ollaan sitten varovaisia, ettei menetetä tätä yleishyödyllisyyttä. Koska jos tämä menetetään, kun tehdään jotain mikä tulkitaan elinkeinotoiminnaksi, niin sitten voi olla pahimmassa tapauksessa jopa kaikesta toiminnasta verovelvollinen. Eli pitää olla tarkkana ja kannattaa tutustua näihin sääntöihin, tietenkin.

Puhuja 1 [00:02:44]: Kyllä. Jos me ajatellaan sitä urheiluseurojen toimintaa, niin jos siitä sitten jouduttaisiin verovelvolliseksi, niin sehän olisi toisaalta aika ehkä huono juttu tai sellainen merkittävä asia siellä, kun joutuisi kaikista jäsenmaksuista, kausimaksuista ja kaikesta varainhankintatoiminnasta, mitä siellä nyt sitten tehdään, niin maksamaan sen 20 prosenttia siitä ylijäämästä, mitä siitä jää, niin sitten veroa. Ja toisaalta siinähän tulisi sitten varmaan myös mietittäväksi se, että olisiko siinä sitten arvonlisäverovelvollinen myöskin, kun olisi sitä elinkeinotoimintaa. Ja se aiheuttaa tietysti sitten taas omia hallinnollisia ja maksuvelvoitteitakin siihen toimintaan.

Puhuja 2 [00:03:24]: Ihan totta. Joo, on ehdottomasti hyödyllistä, että urheiluseurat ovat näitä yleishyödyllisiä ja säilyttävät tämän statuksen. Se on myös niille itse urheilijoille ja jäsenille edullisempaa, kun ei tarvitse… Esimerkiksi hinnoissa ei ole sitä arvonlisäveroa 25,5 prosenttia vaikka päälle kaikissa hinnoissa. Sen takiahan nämä seurat ja yleishyödylliset yhdistykset ovat olemassa, että voidaan liikuttaa nuoria, aikuisia, lapsia ja näin edespäin. Tämä on todella tärkeää.

Puhuja 1 [00:03:55]: Kyllä, ehdottomasti. Itse asiassa tuo elinkeinotoiminta ja siihen liittyvät asiat onkin niin merkityksellisiä, että puhutaan siitä lisää sitten toisessa podcast-jaksossa ihan erikseen, että mikä sitten on elinkeinotoimintaa ja mikä ei. Mutta sitten sille yleishyödyllisyydelle on muitakin edellytyksiä, mitä täytyy tavallaan täyttyä, kuin sitten se, ettei tehdä semmoista elinkeinotoiminnaksi luokiteltavaa juttua. Yksi sellainen merkittävä asia, jos ajatellaan näitä yhdistyksiä, on se, että tämmöinen yleishyödyllinen yhdistys, niin senhän täytyy olla rekisteröity. Eli semmoisena rekisteröimättömänä yhdistyksenä voi kyllä toimia. Eli Suomessahan kuka tahansa voi perustaa yhdistyksen, kun on vain kolme perustajajäsentä siinä. Mutta sitten, että saisi sen yleishyödyllisen statuksen, niin se pitää sitten aina rekisteröidä. Eli tämä on semmoinen merkittävä. Ja sitten toinen on tosiaan… Sä vähän viittasitkin tuossa jo aikaisemmin siihen yleishyödyllisyyteen ja ehkä siihen kohdejoukkoon, mihin se sitten kohdistuu. Eli tavallaan, kun ollaan yleishyödyllisiä, niin sehän tarkoittaa yleiseksi hyödyksi, eli laajemmalle joukolle – eikö vaan?

Puhuja 2 [00:05:09]: Joo, ihan totta. Sen toiminnan täytyy olla ulospäin suuntautuvaa. Kaikki saavat liittyä mukaan. Voi tietysti olla jotain pientä erikoisuutta, mutta ei voi rajata, että kuka ei saisi tulla mukaan tähän yhdistykseen. Eli periaatteessa kaikille avointa. Mutta sitten, että jos nyt on vaikka golf-seura tai cheerleading-seura, niin tämmöinen laji… Tai vaikka edustaisi jotain tosi pientä lajia. Mikä nyt olisi tosi pientä? Tai tiettyä taitotasoa, että otetaan vaan edustusurheilijoita johonkin pieneen seuraan, niin se ei kuitenkaan poista sitä yleishyödyllisyyttä. Mutta periaatteessa kaikki saisivat tulla mukaan näissä.

Puhuja 1 [00:05:59]: Joo, eli tämmöinen ihan kaveriporukan oma laskettelukerho, tai sitten joku työporukan harrastekerho ei sitten välttämättä tähän kävisi, koska se on niin suppeata. Jos ei sitä sitten avata kaikille, että kaikki ovat tervetulleita sinne kaveriporukkaan, niin sitten se ei tähän kävisi.

Puhuja 2 [00:06:21]: Juuri näin.

Puhuja 1 [00:06:25]: Tuohon yritysten liikuntakerhoihin, niin yleensä jos on tällaisia pieniä yrityksiä, niin niissä ei yleensä, mutta itse asiassa Verohallinto on kyllä linjannut, että jos olisi tämmöinen suurempi yritys, niin siellä itse asiassa voisi olla tällainen liikuntakerho, joka saattaisi olla yleishyödyllinen. Että sitten jos on tämän tyyppistä toimintaa, niin sekin kannattaa ehkä sitten tarkistuttaa, että onko se yleishyödyllistä vai ei.

Puhuja 2 [00:06:50]: Mielenkiintoista. Mä en itse asiassa tiennytkään tuota, mutta kyllä varmasti, jos sinne kaikki 10 000 yrityksen työntekijää saavat liittyä, niin kyllähän se jo sitten alkaa hyödyntämään aika yleisesti.

Puhuja 1 [00:07:01]: Kyllä. Nimenomaan tällaisessa tilanteessa, niin se olisi mahdollista.

Puhuja 2 [00:07:07]: Joo. Tosiaan sitten vielä edellytyksenä on se, että ne jotka osallistuvat siihen toimintaan, niin heille ei pidä tulla mitään taloudellista etua. Sen pitäisi olla jotain muuta kuin taloutta, miten jäsenet hyötyvät tästä seurasta.

Puhuja 1 [00:07:26]: Mitäs se sitten tarkoittaa, ettei saa taloudellista etua?

Puhuja 2 [00:07:30]: No, esimerkiksi jos joku on töissä siinä seurassa tai yhdistyksessä, niin ei saisi mitään kohtuullista suurempaa palkkaa, tienata. Ja sitten jos tämä yhdistys tekee ylijäämää, niin ei voi jakaa sitä ylijäämää niille jäsenille takaisin. Osakeyhtiöissä tätä kutsuttaisiin osingoksi, mutta tällaista voitonjakoa ei saa tehdä. Ja yleensäkin tämmöinen henkilöstön palkkaaminen ei saa olla yhdistyksen ensisijainen tarkoitus, vaan ensisijainen tarkoitus on vaikka liikuttaa, niin kuin urheiluseuroissa on. Sitten se ensisijainen tarkoitus ei saa myöskään olla jäsenten kulujen minimointi, että jos joku nyt sitten… Niin kuin mainitsit tämmöisestä laskettelukerhosta, että olisi jotain tuloja ja sitten olisi jotain menoja, niin nyt ehkä tämä ei toimisi yleishyödyllisenä yhtään.

Puhuja 1 [00:08:14]: Kyllä. Joo, sellainen tapaus, missä sitten vaikka kerättäisiin siihen yhdistykseen niitä varoja sillä tavalla, että… Ja vaikka tehtäisiin jotain työsuorituksia ja kanavoitaisiin ne rahat sinne yhdistykseen jonkinnäköisinä lahjoituksina, tai muuta. Ja sitten se, että mitä siellä sitten itse asiassa tehtäisiin, niin oikeastaan vaan maksettaisiin niitä laskettelureissuja tai niitä varusteita, niin sellainen ei sitten ole. Että sillä ei tavallaan ole mitään muuta toimintaa. Jos siellä olisi jotain muuta lasketteluun liittyvää toimintaa, niin varmaan sitten se yleishyödyllisyys voisi olla. Mutta jos se on tosiaan vain tällainen, että saadaan sitten kuluja sitä kautta pienennettyä, niin se ei sitten vielä ehkä ihan täytä näitä yleishyödyllisyyden tunnusmerkkejä.

Puhuja 2 [00:08:58]: Niin, että pitäis olla ehkä jotain valmennusta, koulutusta siihen lasketteluun, tai jotain tämän tyyppistä. Ja sitten se avoimuus.

Puhuja 1 [00:09:10]: Nimenomaan, just näin. Mutta vaikka olisi avointakin, niin jos siinä ei ole muuta tosiasiallista toimintaa kuin se kulujen minimointi, niin se ei sitten tätä yleishyödyllisyyttä täytä.

Puhuja 2 [00:09:16]: Joo. Anna, sä mainitsit tuossa alussa, että jos on yleishyödyllinen, niin tarvitsee maksaa veroa vain elinkeinotoiminnan tuloista. Mutta minkäslaisia tuloja voi sitten saada verovapaasti?

Puhuja 1 [00:09:29]: Jos on tämmöinen yleishyödyllinen yhdistys, niin verovapaita ovat kaikki jäsenmaksut, mitä siellä on. Eli kausimaksut, kuukausimaksut, jäsenmaksut, miten niitä nyt sitten kerätäänkään. Ja jos saa osinkoja, niin ne on. Ja korkoja. Ja lahjoitukset. Eli yhdistyksethän voivat saada lahjoituksia muilta toimijoilta, niin ne ovat sitten tämmöisille yleishyödyllisille verovapaita. Ja sitten on linjattu tiettyjä sellaisia erillisiä muita tuloja kuin näitä, jotka sitten tosiaan ovat sellaisia, joita ei katsota elinkeinotoiminnaksi. Että ne on sitten verovapaita. Siellä on esimerkiksi sellaisia, kun järjestetään arpajaisia, myyjäisiä, kilpailuja… Nyt vaikka sitten tosiaan urheilukilpailuja järjestetään. Pidetään jotain tapahtumia tai jotain vastaavaa, niin ne on sitten… Niistä saadut tulot ovat kaikkineen sitten verovapaita. Samoin sitten, jos siellä pitää siellä tapahtumissa tai kilpailuissa jotain buffaa, tai myy jotain arpoja, kannatustuotteita tai mitä ikinä, niin ne ovat sitten sillä tavalla elinkeinoverotuksessa verovapaita. Kausijulkaisuja, jäsenlehtiä ja niihin liittyviä juttuja voi tehdä ilman, että siitä elinkeinotoimintaa tulisi. Ja sitten tämmöisten korttien, merkkien, tarrojen, pinssien ja tämän tyyppisten myynti, silloin kun varsinkin tarkoituksena on enemmänkin että se ostaja kannattaa, eikä niinkään halua ostaa jotain tiettyä tarraa, niin sellaisessa tapauksessa. Ja sitten ehkä semmoisena erikoisuutena se mitä on linjattu, niin bingopelien järjestäminen on myös tällaista verovapaata. Se on ehkä urheiluseuroissa hiukan harvinaisempaa, mutta tietysti on yhdistyksiä, jotka varmaan voisivat bingopelejä enemmänkin järjestää.

Puhuja 2 [00:11:20]: Ennen oli bingoja. Mä oon Mikkelistä kotoisin. Siellä oli jonkun urheiluseuran useampikin bingo. Ihan semmoinen liiketila. Mutta ne on kadonnut.

Puhuja 1 [00:11:28]: Tästä nyt vinkkiä sitten varainhankintaan. Bingon järjestäminen.

Puhuja 2 [00:11:37]: Ihan totta. Se olis tämmöistä retromeininkiä. Jos ajatellaan urheiluseuroja ja niiden yleishyödyllisyyttä, niin aika usein taitaa olla niin, että juniori- ja harrastetoiminnat ovat yleisyödyllisiä, mutta sitten monesti ammattilaisurheilu on eriytetty ja yhtiöitetty erilleen muusta toiminnasta, niin ei sitten vaarannu se esimerkiksi junioritoiminnan yleishyödyllisyys.

Puhuja 1 [00:12:00]: Kyllä. Ja monestihan nämä yleishyödyllisyyteen liittyvät ratkaisut ja linjaukset tehdään jo ehkä siinä vaiheessa, kun sitä yhdistystä perustetaan ja niitä sen sääntöjä kirjoitetaan. Mutta toki, niin kuin Verohallintokin sanoo, niin paljon on se toiminta sitten, että vaikka säännöissä sanottaisiin mitä, niin jos se tosiasiallinen toiminta on sitten toisen tyyppistä, niin voi tulla se yleishyödyllisyys uudelleen ratkottavaksi. Siinä mielessä kannattaa olla kyllä tarkkana. Ja sittenhän siinä toiminnan kuluessa saattaa tulla jotain sellaista esiin, että sitä elinkeinotoimintaa alkaisikin ehkä olemaan aika paljon siinä rinnalla. Ja sitten pitää tietysti taas vähän tarkastella sitä, että mitä käy sille yleishyödyllisyydelle. Esimerkiksi Verohallinnon ohjeistuksessa on muutamia tällaisia esimerkkejä. Yksi oli vaikka tämmöinen, että golf-seura ylläpiti golf-kenttää. Siinä oli myöskin sitä ihan golf-seuran toimintaa, eli sitä valmennusta, harjoitusta ja tämän tyyppistä, mutta sitten ne myös ulkopuolisille antoivat niitä pelioikeuksia ja laskuttivat siitä. Se oli sitten elinkeinotoimintaa. Ja sitä oli aika paljon suhteessa siihen, mitä se oli se seuran toiminta. Mutta tässä linjattiin, että ne ovat niin lähellä toisiaan, että se yleishyödyllisyys ei katoa siltä seuralta, vaikka sitten tästä elinkeinotoiminnasta maksettiinkin kyllä verot, mutta se ei syönyt vielä sitä koko yleishyödyllisyyttä. Tämän tyyppinen esimerkki voisi olla. Ja sitten siellä oli yksi tämmöinen ampumaurheiluseura, joka ylläpiti tämmöistä harjoittelurataa. Itse asiassa se kaikki toiminta oli verovapaata. Myöskin ulkopuolisilta saadut. Siinä katsottiin, että niillä katetaan sitä yhdistyksen toiminnan kuluja, niillä tuotoilla, niin ei sitten aiheuttanut verovelvollisuutta.

Puhuja 2 [00:14:01]: Okei. Nuo kyllä tuntuvat vähän sellaisilta, että kannattaa varmaan konsultoida sitten verottajaa, tai jotain lakineuvontaa, että saa jonkun ennakkopäätöksen, että miten nämä tullaan tulkitsemaan. Koska yllättävän samankaltaista toimintaa ja sitten erilaiset päätökset. Näin tälleen nopeasti ajateltuna.

Puhuja 1 [00:14:19]: Kyllä, ehdottomasti. Eli oikeastaan tässäkin sellainen, että jos vähänkään alkaa epäilyttämään, että olisikohan tämä elinkeinotoiminta, vai menisiköhän tämä yleishyödyllisyyteen, tai mitä sitten käy sille koko toiminnan yleishyödyllisyydelle, niin ehdottomasti kannattaa hakea siihen kyllä neuvoja ja ratkaisuja.

Puhuja 2 [00:14:44]: Kyllä, näin. No, mutta eiköhän me olla tässä juteltu jo aika paljon tästä yleishyödyllisyydestä.

Puhuja 1 [00:14:47]: Kyllä.

Puhuja 2 [00:14:48]: Kiitos, Anna.

Puhuja 1 [00:14:50]: Kiitoksia, Heli.

[äänite päättyy]