[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:04]: Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevää podcastia. Podcast on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan kehityshankkeisiin suunnatulla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä. Keskustelijoina tässä podcastissa ovat Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen, eli minä, ja sitten mun kollega Heli Kortesalmi. Moikka, Heli.

Puhuja 2 [00:00:33]: Moi, moi, Anna.

Puhuja 1 [00:00:37]: Nyt jos me puhutaan harrasteurheilutoiminnasta ja harrasteurheiluseuroista, niin toimintaahan rahoitetaan pääosin sillä, että me kerätään osallistujilta erilaisia jäsenmaksuja, kausimaksuja ja tämän tyyppisiä, eli se raha tulee pääsääntöisesti sieltä. Nyt kun me tiedetään, että tämä taloustilanne on vähän tiukahko ja ihmisillä saattaa olla vähemmän rahoja käytettävänään, ja sitten taas toisaalta kustannustaso on noussut, niin tämä monesti aiheuttaa sellaista tiettyä painetta siihen, että pitäis ehkä vähän nostaa niitä kausimaksuja, että me saatais sitten katettua ne kaikki nousseet kustannukset. Ja tämä on tavallaan ehkä sellainen yksi ongelma. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sitä, että osa urheilijoista ei pysty enää sitten sitä harrastustaan jatkamaan. Puhuttiin sitten nuorista, tai puhuttiin aikuisista, niin se voi vaikuttaa ihan yhtä lailla. Ja se on tietysti aika suuri ongelma, jos ajatellaan ihan kansantaloudellisesti, tai kansanterveydenkin osalta. Ja tietysti ihmisten henkisen hyvinvoinninkin osalta.

Puhuja 2 [00:01:42]: Joo. Ja se, että esimerkiksi kansainvälisessä kilpailussa käyminen on tosi kallista. Ja junioritasolla ainakin, niin perheet maksavat sen. Jotta me saataisiin ne parhaat urheilijat sinne kisoihin, eikä välttämättä varakkaimmat, niin miten näitä kuluja voitaisiin pienentää.

Puhuja 1 [00:02:04]: Kyllä. Ja monestihan se suomalainen huippu-urheilu tehdään siellä ihan jokapäiväisessä urheilutoiminnassa ja urheiluseuratoiminnassa. Siinä mielessä on kyllä merkittävä, että siellä on ne kaikki. Kaikki saadaan sinne mukaan ja pidettyä siellä mukana.

Puhuja 2 [00:02:20]: Ihan samaa mieltä. Ilman niitä lupaavia nuoria ja junioreita, niin meillä ei ole sitten niitä menestyviä aikuisia. Kyllä se on joku tehnyt paljon töitä sen eteen, että nähdään näitä huippuja.

Puhuja 1 [00:02:35]: Kyllä. Tällainen yleinen kustannusten nousu ja se, että mitä kaikkea pitää siinä normaalissa toiminnassa pystyä tekemään, kisamatkoja ja muuta tämän tyyppistä, niin vaatii rahaa. Ja sitten jos halutaan jotain muuta ekstraa, jotain seura-asuja, tai halutaan lähteä leirille tai jotain muuta, niin se vaatii aina sitten vielä lisää varoja. No, nyt tämä kaikki kiteytettynä, että ihan hirveästi tarvitaan varoja, ja ne monesti kerätään sitten sieltä osallistujilta. Ja sitten, ettei kaikkien tarvitsisi kaikkea siinä kausimaksuissa maksaa, tai itse maksaa kaikkia tällaisia vaikkapa nyt kisamatkoja, mitkä mainitsit tuossa, niin aika paljon tehdään myös kaikenlaista varainhankintatoimintaa siellä. Eli tarkoituksena on sitten saada niitä tuottoja jostain muualtakin, kuin sieltä osallistujien kukkaroista. Nyt tämän pitkän alustuksen jälkeen päästäänkin oikeastaan puhumaan siitä, että minkälaisia erilaisia varainhankinnan mahdollisuuksia sitä sitten tällaisilla yleishyödyllisillä urheiluseuroilla on, ja minkälaisia asioita niihin pitäisi sitten huomioida.

Puhuja 2 [00:03:50]: No, tässä jutellaan vähän kokemuksien kautta ja haluan tuoda esille, että olen itse ollut vain joukkueurheilulajissa mukana, eli yksilövarainhankinnasta tiedän vähemmän. Tosin joskushan yksittäinen urheilija voi saada jotain sponsseja. Kun puhutaan varahankinnasta, niin vaikka me lähdetään miettimään, että mistä sitä ylimääräistä rahaa tulee, niin kyllä seuratasolla olen sitä mieltä, että paras tapa rahoittaa seuran toimintaa on saada paljon urheilijoita ja jäseniä mukaan. Mä oon itse ollut esimerkiksi tässä cheerleadingissa mukana, ja silloin kun naiset voittivat ensimmäisen kerran MM-kultaa, niin seuraanhan tuli ihan mielettömästi urheilijoita. Tällaiset hype-tapahtumat tuovat sitä rahaa ja tekijöitä. Se on ihan mahtavaa, että on paljon urheilijoita. Ja paljon liikkuvia nuoria, lapsia ja aikuisia.

Puhuja 1 [00:04:42]: Kyllä.

Puhuja 2 [00:04:43]: Mutta jos nyt mennään ihan varainhankintaan, niin ehkä semmoisena tyypillisenä esimerkkinä varainhankinnasta tulee tietenkin erilaisten varainhankintatuotteiden myynti. Myydään keksejä, karkkeja, sukkia, pesuaineita, vitamiineja, vessapaperia, kynttilöitä, mausteita. Mitä vaan ikinä voi myydä. Yritys, joka tarjoaa tuotteita myytäväksi, niin yleensä sitten tämä myyjä saa siitä myydystä tuotteesta tietyn provision, niin on joku vähän semmoinen kalliimpi hinta sitten vielä tässä päällä.

Puhuja 1 [00:05:19]: Kyllä, mutta jos ajattelen sitä yleishyödyllisten verovapaiden tulojen listaa, niin jäsenmaksuthan siellä oli mainittu tämmöisinä verovapaina. Ja sitten kahvilatoiminta näissä omissa tapahtumissa oli verovapaata, mutta sitten tämmöistä tuotteiden myyntiähän ei periaatteessa ole verovapaaksi luokiteltu suoraan. Mites tällainen sitten?

Puhuja 2 [00:05:44]: Joo. Ihan totta, että nyt kaikki innokkaat varainhankkijat, niin pitää muistaa, että meidän täytyy turvata se seuran yleishyödyllisyys, eikä saa ruveta miksikään kaupaksi. Eli mietitään, täyttyvätkö elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Jos toiminta on laajamittaista, niin se tuntuu elinkeinotoiminnalta. Mutta nyt tämmöinen varanhankinta, niin se on pienimuotoista. Myydään niille tutuille niitä tuotteita. Tehdään sitä talkootyönä. Kukaan ei saa siitä mitään palkkaa. Se on satunnaista. Ei voi olla pysyvää liikepaikkaa, esimerkiksi fyysisesti jotain kauppatilaa, tai liikerakennusta. Tai internetissäkään ei voi olla jotain pysyvää kauppaa. Tuotteen ostossa pitää olla ostajalla tukemistarkoitus. Se yleensä näkyy maksettuna ylihintana, tai sitten siinä tuotteessa lukee vaikka se seuran logo tai joku nimi, että sitä ei voi sitten käyttää ihan yleisesti, vaikka jotain vaatetta ilman että näkyy, että tämä liittyy tähän seuraan.

Puhuja 1 [00:06:55]: Kyllä. No, aika tuttuja on varmaan monellekin kuuntelijalle kaikki tällaiset erilaiset yritykset, jotka sitten tarjoavat näitä varainhankintatuotteita myytäväksi. Ja tosiaan toimivat niin, että siitä sitten tilitetään sille myyjäseuralle provisio. Mutta voisiko tässä vaikka joku halukas tukea vaikka jotain muuta paikallista toimijaa ja tehdäkin jonkun kanssa sopimuksen sitten tämmöisestä tuotteiden myynnistä? Voisiko sitä soveltaa tähän?

Puhuja 2 [00:07:31]: No, miksipä ei? Kyllä mä kuulen, että joku myy kananmunia, hunajaa ja shampoota. Kannattaa varmaan käydä kysymässä erityisesti joltain paikalliselta tuottajalta, että haluaisivatko he tämmöisen yhteistyösopimuksen. Silloinhan tästä hyötyisivät sekä se pienyrittäjä, että se seura, joukkue, tai yksittäinen urheilijakin ehkä sitä kautta.

Puhuja 1 [00:07:56]: Kyllä. Se voisi olla ihan oivallinen mahdollisuus tehdä yhteistyötä siellä omalla alueella sitten.

Puhuja 2 [00:08:03]: Kyllä. Ja ehkä voisi saada jotain uusia tuotteita myytäväksi, kun on kohta jo myynyt kaikkea.

Puhuja 1 [00:08:08]: Kaikkea, mitä on markkinoilla muuten.

Puhuja 2 [00:08:11]: Niin.

Puhuja 1 [00:08:12]: No, sen lisäksi että on näitä tällaisia, mitä voi myydä sitten erilaisia tuotteita – sukkia, tai mitä ikinä on – niin sillähän voi olla sillä yhdistyksellä vaikka jotain pinssejä, viirejä, tarroja, tai jotain muuta tällaista pientä, mitä sitten voidaan myöskin myydä. Ja siinäkin ehkä oleellista on just se, että on se tukemistarkoitus siinä. Eli kukaan ei nyt välttämättä sitä tarraa ehkä sen tarran takia hanki, vaan just sen takia, että kannattaa sitten sitä tiettyä urheiluseuraa, joka se siinä tarrassa nyt sitten on näytetty. No, nämä myyntikamppikset ovat yksi tämmöinen tyypillinen varainhankinnan muoto. Ja sitten se toinen sellainen ehkä niitä tyypillisimpiä on sitten se, että pidetään jotain buffaa tai kahvilaa jossain tapahtumassa. Tämähän on sellaista mikä on määritelty, että jos se on siinä omassa tapahtumassa, niin se on verovapaata sitten, siitä kahvilasta saatu tuotto. Mutta onko siinä jotain sellaista, mitä nyt sitten pitäisi erityisesti huomioida kuitenkin, vaikka se lähtökohtaisesti aina onkin verovapaata?

Puhuja 2 [00:09:21]: Näissä kahviloissa juuri mietitään elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Onko se rajoitetulle joukolle? Silloin se on tätä yleishyödyllistä toimintaa, elikkä vain tilaisuuksien osallistujat… Eli kahvilatilaisuuksissa on OK, mutta se kahvila ei voi olla pysyvä ja aina sillä hallilla ja palvelisi kaikkia tilaisuuksia. Silloin saattaa joutua verolle. Tosin sitä voi pohtia, että jos jotain verohyvitystä voisi saada. Ja sittenhän oli esimerkki tällaisesta latukahvilasta tuolla verottajan sivulla. Joskus kahvilla voi olla tosiaan verovapaa, jolloin hiihtoseuralla oli latukahvila jossain pitkän hiihtomatkan päässä. Siellä ei ollut sillä alueella muita kahviloita ja tätä pyöritettiin vielä vapaaehtoisvoimin, niin verottaja oli tulkinnut tämmöisen kahvilan, vaikka se olikin koko talven siellä, niin verovapaaksi.

Puhuja 1 [00:10:22]: Joo. Eli jos kiteyttäisi, niin omissa tilaisuuksissa ja omissa tapahtumissa kahvilan pitäminen on aika turvallista hommaa, mutta sitten jos pitää jossain muualla, muissa tapahtumissa ehkä pidempään, niin sitten kannattaa aina vähän tarkistaa, että eihän siitä vain tule elinkeinotoimintaa. Tai jos siitä tulee, niin sitten käsittelee sen elinkeinotoimintana ja ottaa siinä jo huomioon, että voi sitten tulla ne verot maksettavaksi siitä.

Puhuja 2 [00:10:56]: Joo. Just näin.

Puhuja 1 [00:10:57]: No, sen lisäksi, että voidaan sitä kahvilaa pitää siellä tilaisuuksissa… Se on ehkä monissa, jos on jotain kilpailuja ja tämän tyyppisiä, niin ihan tyypillistä, että pidetään. Mutta ne urheilukilpailut tai muut tilaisuudethan voivat itsessäänkin olla jo varainhankintatapahtumia. Sinne voi sitten vaikka lippuja myydä, tai tai vaikka jotain käsiohjelmia, mainoksia sinne otteluohjelmiin tai tämän tyyppisiä, mitä sitten voi myöskin verovapaasti siellä myydä. Eli jos on sen tyyppistä toimintaa, että lipputuloja olisi mahdollista saada, niin se on kanssa yksi, mitä voi ihan hyvin sitten miettiä. Ja sitten, jos on tämmöisiä, järjestetään jotain tapahtumia, niin niissä sitten kaikki ruokamyynti ja muu on myöskin verovapaata. Siitä voi ihan hyvinkin saada tuloja. Melkein sanoisin, että tuollaisten tapahtumien järjestämisessä taas kannattaa ehkä vähän miettiä sillä tavalla laajemmin, että mikä voisi olla mahdollista ja mitä voitaisiin ehkä tehdä. Aina ei tarvitse tehdä samalla tavalla, kuin aina ennen on tehty. Voi löytyä jotain ihan uusiakin varainhankinnan mahdollisuuksia. Mä itse olen ollut mukana vaikka sellaisessa, että me järjestettiin tällainen liigajoukkueiden harjoitusottelu ja kerättiin sillä sitten varoja. Me saatiin osa niistä lipputuloista ja sitten saatiin pitää siellä kahvilaa ja tämän tyyppistä, niin siitä saatiin aika hyvin rahaa. Että kun joku vaan keksi tämmöisen… Oli tietysti suhteita ja sitten keksi tällaisen idean, että hei, me voitaisiin tehdä tällainen tempaus, niin se oli aika toimiva.

Puhuja 2 [00:12:41]: Toihan oli tosi hyvä idea.

Puhuja 1 [00:12:45]: Joo, eli tavallaan kaikennäköistä Halloween-diskoa ja muuta voisi sitten myöskin järjestää.

Puhuja 2 [00:12:52]: Okei. Mitä sä oot mieltä Anna, kun meidän… Tai missä tapahtumissa olen itsekin ollut, niin on järjestetty buffetin lisäksi arpajaisia, niin niitähän on tosiaan paljon. Mitäs arpajaisista pitäisi ottaa huomioon – tai muista kilpailuista? Ehkä urheilukilpailuista.

Puhuja 1 [00:13:13]: Arpajaiset – aika monestihan niitä järjestetään tosiaan siellä. Se on hyvä. Ihmiset tykkäävät osallistua kilpailuun ja voittaa palkintoja siitä. Se on monesti monelle sellainen, että tulee se arpa ostettua. Jos me ajatellaan nyt, että meillä on se tapahtuma, missä sitten myydään näitä arpoja ja saadaan niistä tuottoja, niin sehän ei ole elinkeinotoimintaa. Siitä ei sillä tavalla veroja tarvitse maksaa, siitä arpajaisista saaduista tuotoista. Mutta arpajaisiin liittyen on kuitenkin hyvä huomata se, että joskus arpajaisiin saattaa tarvita poliisilta luvan. Se on hyvä tarkistaa, että ollaanko nyt järjestämässä sellaisia arpajaisia, missä tarvittaisiin sitten poliisilta erikseen lupaa. Ja sitten toinen juttu, mikä pitää myöskin huomioida niiden arpajaisten osalta on se, että siinä saattaa tulla arpajaisvero maksettavaksi.

Puhuja 2 [00:14:13]: Eli etukäteen pitää tietää, että kuinka paljon arpoja myy. Jos myyntihinta oli tuo 3000, niin sitten joutuu maksamaan veroja…

Puhuja 1 [00:14:22]: Sitten siitä oikeastaan toteutuneesta tehdään tilitykset ja katsotaan, että paljonko niitä sitten oikeasti siellä myytiin. Ja jos arpajaisia järjestetään sillä tavalla, että sitä tuottoa nyt sitten tulisi alle 50, tai sitä veroa tulisi alle 50 maksettavaksi, niin sitä ei tarvitse sitten tilittää. Mutta sekin on sellainen, että varsinkin sellaisissa, missä on paljon vaikka… On joku sen tyyppinen toiminta, että on sellainen ikään kuin turnaussuma, niin siinä on hyvä huomioida, että näitä sitten lasketaan järjestäjittäin yhteen, että siellä voi joukkueista tulla aika paljonkin sitten niitä arpajaistuloja ikään kuin, mitä siellä on.

Puhuja 2 [00:15:03]: Olisi tuo summa siis vuosi- vai kuukausitasolla?

Puhuja 1 [00:15:05]: Kuukausitasolla. Se on tosiaan sellainen mikä kannattaa sitten siinä huomioida, vaikkei se nyt varsinaisesti elinkeinotoimintaan liitykään. Mutta arpajaiset on aina sellainen, että kannattaa pikkusen olla hereillä, että mitä siellä sitten on.

Puhuja 2 [00:15:23]: Yllättävän paljon yksityiskohtia.

Puhuja 1 [00:15:26]: Kyllä, joo.

Puhuja 2 [00:15:34]: Mitäs muuta?

Puhuja 1 [00:15:35]: Sitten on tietysti erilaisia kilpailuja, mitä voidaan järjestää. Niitähän voi periaatteessa olla sitten vaikkapa joku tietokilpailu, tai tämän tyyppinen. Silloin pitää huomioida se, että jos se perustuu tietämiseen, niin sitten siitä voi tulla sille saajalle verotettavaa tuloa, vaikkei se sitten itse asiassa sille seuralle olisikaan verotettavaa tuloa. Ja sitten jos on taas tämän tyyppisiä, että siinä on vähän jotain sattumaakin mukana, niin siihenkin on omat säännöksensä. Mä melkein suosittelen, että jos ja kun arpajaisia pidätte, niin kannattaa tutustua niihin arpajaisiin liittyviin säännöksiin sitten. Esimerkiksi poliisin sivuilta löytyy tosi hyvin sekä ohjeet siihen ilmoittamiseen, että linkit Verohallinnon sivuille, mistä pystyy lukemaan enemmän näistä arpajaisten veroasioista.

Puhuja 2 [00:16:28]: Mulla on kokemusta, että arpajaiset voivat olla kyllä tosiaan yllättävän tuottosia. Varsinkin kun pienet urheilijat myyvät arpoja, niin niitä kyllä ostetaan. Mutta vähään aikaan en ole törmännyt arpajaisiin, että ehkä joku on lukenut nämä säännöt ja säikähtänyt.

Puhuja 1 [00:16:46]: Voi olla. Tai sitten arpajaiset ovat vähän jääneet… Korona vei aika monia tapahtumia, niin jospa ne sieltä sitten arpajaisetkin jossain vaiheessa palaavat takaisin, kun kahvilatkin on saatu takaisin.

Puhuja 2 [00:17:05]: Mä kyllä ostan aina tämmöisen urheiluarvan mielelläni.

Puhuja 1 [00:17:08]: Siinä voi aina itse voittaa ja vähän kannattaa sitten samalla sitä urheiluseuran toimintaa.

Puhuja 2 [00:17:13]: No, sitten tietysti erilaiset talkootyöt ovat tyypillisiä varainhankinnan keinoja. Talkoon työ voi olla tietysti vastikkeetta tehtävä työ. Tokihan, jos joku joukkue menee tekemään jonkun talkoon, niin sitten siitä olisi kiva, tai järkevä saada joku korvaus sille koko joukkueelle. Se tehdään kuitenkin tämän yleishyödyllisen yhdistyksen lukuun, eli ei yksittäisenä ihmisenä. Sen työn täytyy olla tällaisessa verottomassa talkoossa tällaista jokamiehen työtä, että kuka tahansa pystyy sitä ilman mitään koulutusta tekemään. Ja se olisi tilapäistä. Onko sinulla esimerkkejä talkootöistä Anna, mitä sä olet käynyt tekemässä?

Puhuja 1 [00:17:59]: Mitä mä olen käynyt tekemässä? Mä olen ainakin käynyt tekemässä inventaarioita kaupassa. Ne ovat varsinkin sitten, jos on isompia urheilijoita seurassa, niin voivat olla myös ihan hyviä siihen, että voi vähän laittaa niitä urheilijoita myöskin tekemään inventaariota. Sitten me ollaan pakattu jotain tuotteita. Tehty tämmöinen keikka, että on pitänyt pakata jotain laatikoita. Sellaista on tehty. Ja sitten on käyty vaikkapa festareilla, juhlissa ja tapahtumissa, niin on käyty sitten siellä tekemässä hommia. Että aika monenlaista. Mä luulen, että ongelma on ehkä enemmänkin se, että mistä sitten löytää näitä kaikkia talkookeikkoja, mitä sitten voisi tehdä.

Puhuja 2 [00:18:44]: Joo, kuulostaa kyllä ihan hauskalta. Siellä varmaan tutustuu muihin tekijöihin, tai vanhempiin. Vaikka olis kyllä ihan hyvä, että ne urheilijatkin tietäisivät, että miten se raha siihen heidän urheiluunsa hankitaan.

Puhuja 1 [00:19:02]: Kyllä.

Puhuja 2 [00:19:03]: No, sitten on tietysti tyypillistä, että urheiluseurat hankkivat sponsoreita. Nämä sitten sponsorit maksavat siitä, vaikka yritykset, että ne saavat logot urheilijoiden asuihin. Ja sitten tätä rahaa vastaan saadaan jonkinlaista näkyvyyttä urheilutapahtumissa.

Puhuja 1 [00:19:17]: No, onko kaikki mainostaminen sitten verovapaata?

Puhuja 2 [00:19:22]: No, ei kaikki mainostaminen tosiaan ole verovapaata. Täytyy taas harkita, että minkälaisia mainoksia myydään. Eli seuran omien tapahtumien sisällä tapahtuva mainostus, tai seuran jäsenlehdissä julkaistut mainokset ovat verovapaita. Mutta jos ne mainokset tosiaan jäävät pysyvästi vaikka sinne seuran urheiluhallin seinälle, tai seinän ulkopuolellekin vaikka, niin ne muuttuvat verollisiksi mainoksiksi. Taas haluan mainita tämän poikkeuksen, että voisi olla mahdollista hakea vapautusta yhteisöverosta. Meillä on tästä ihan oma podcastkin. Tämä tosiaan on paras vinkki, minkä olen kuullut pitkään aikaa, että voi saada junioreiden myymistä mainostuloista verohyvitystä.

Puhuja 1 [00:20:15]: Kyllä. Tuommoiset mainosten antamiset, sponsoroinnit, niin nehän yleensä edellyttävät semmoista vastavuorosuutta, eli siinä sitten annetaan tavallaan jotain vastineeksi. .Eli sitä näkyvyyttä sitten urheiluseura antaa vastineeksi siitä rahasta. Mutta urheiluseurathan voisivat saada myöskin lahjoituksia ja niihin ei sellaista vastavuoroisuutta sitten lainkaan sisälly. Ne ovat itse asiassa tuommoiset lahjoitukset mainittu erikseen, että ne ovat verovapaita sille yleishyödylliselle yhdistykselle. Eli sitten jos sellaisia onnistuu saamaan, niin ne ovat sitten tavallaan ihan vastikkeetonta, verovapaata rahaa, mitä sitten on mahdollista saada. Mutta toki lahjoitusten saaminen ei ole kovin helppoa, mutta että se on myös yksi keino. Sitten olen kuullut tällaisesta, että toiset urheiluseurat sopivat tällaisia niin sanottuja tukisopimuksia, vaikkapa jonkun liikkeen kanssa. Ne sopivat sen sillä tavalla, että sinne voi sitten rekisteröityä sinne liikkeen asiakkaaksi, tai vaikka oman kanta-asiakaskorttinsa siinä rekisteröidä. Ja aina kun tekee siitä liikkeestä ostoksia, niin sieltä sitten pieni summa menee tälle urheiluseuralle. Se on myös yksi sellainen mahdollisuus saada näitä varoja kerättyä siihen toimintaan. Se on myöskin sellainen, että se on katsottu että se on verovapaata tuloa, jos tällaisia tukisopimustuloja sitten saa urheiluseura.

Puhuja 2 [00:21:54]: Joo, mä oon kuullut kanssa noista.

Puhuja 1 [00:21:56]: Joo. Tuleeko sulle mieleen jotain muuta, mitä vois tehdä?

Puhuja 2 [00:22:03]: Olen kyllä ollut paljon mukana varainhankinnassa. Tuohon sponsorointiin tuli mieleen siitä näkyvyydestä, että tänä päivänä some-näkyvyys on yleensä sellaista, mitä urheiluseura tai joukkue voi tarjota. Pari vuotta sitten soitin verottajalle ja kysyin, että kun siellä verottajan ohjeessa sanotaan, että jäsenlehdissä tapahtuva mainonta olisi verotonta tuloa, niin mites sitten tämmöinen vaikka Instagramissa näkyvä mainonta, elikkä rajatulle joukolle ne Instagram-seuraajat. Sen puhelun mukaan verottaja sanoi, että se voisi olla verotonta ja sillä me sitten vähän aikaa mentiin, että vähän tarjottiin sitä näkyvyyttä siellä. Mutta meillä ei ole tästä kyllä verottajan virallista päätöstä ja suosittelen tietenkin aina, että hae oikea päätös ja kysy itse, ennen kuin otat mitään riskiä.

Puhuja 1 [00:23:00]: Kyllä. Ja nimenomaan niin, että hakee sen päätöksen. Puhelimessa annettu neuvonta ei sillä tavalla sido verottajaa. Varsinkin, jos isompia summia aikoo tällaisella tavalla hankkia, niin kannattaa hakea se päätös siihen.

Puhuja 2 [00:23:20]: Juuri näin. Se vaatii sen verottajan ennakkopäätöksen. Mitäs muuta? No, tavaran myyntilahjoitukset sä sanoitkin. Kirpputoreja me ollaan pidetty. Vanhoja urheiluvaatteita myyty jossain seuran tapahtumassa. Tapahtumien järjestämisestä puhuit. Olen ollut järkkäämässä Halloween-discoa. Mutta sitten vaikka, että harjoittelen meidän joukkueen kanssa, jos on semmoinen kiinnostava joukkue. Tai jotain temppurataa lapsille. Kilpailutapahtumien ja turnausten järjestäminen. Se on kyllä ihan hyviä, niin kuin kerroit. Esiintymisiä, jos on semmoinen laji, jossa voisi käydä esiintymässä eri paikoissa. Puhtaat sponssit. Sponsseissa voi toimia myös sellainen vaikka kisan matkalla, että osta joukkueelle vedet ja se on vaikka 50 euroa. Ja osta aamupala. Tällä tavalla vähän niin kuin leikkituotteistaa sitä, niin ne ovat toimineet aika kivasti. Ja sitten, että on eri… Sä voit tukea ihan pienelläkin summalla joukkuetta. Näistä mun mielestä on kokemusta – talkoista. Joululahjapaketointia. Yleisesti mun vinkki on, että kannattaa tehdä tällainen varainhankinnan vuosikello, eli vähän suunnitella silloin ihan kauden alussa, että mitä varainhankintaa aiotaan tehdä missäkin kuussa. Joko seura, tai joukkue. Ja sitten nimeää, että kuka on vastuussa mistäkin varainhankinnasta, ettei se ole aina se sama ihminen. Että kaikki osallistuu. Mehän ollaan tässä hankkeessa tehtykin tämmöinen varainhankinnan vuosikello. Laitetaan linkki tähän podcastin yhteyteen, jos joku haluaa vilkaista sitä. Ja sitten ihan semmoinen, kun mä sanoin, että sitä itse omaa asiaa tekemällä tulee paras tuotto. Että paljon urheilijoita, mutta sitten voi olla että tarkistakaa, että kaikki avustushakemukset on tehty oikein. Joskus kun tarkistettiin niitä sääntöjä, että miten saa vaikka jotain avustusta kaupungilta, niin huomattiin, ettei ole hoksattu hakeakaan ihan kaikkea avustusta. Voisi olla tapahtumien avustuksia, riippuen vähän kaupungeista ja kunnista. Ja sitten voisiko joltain säätiöltä saada jotain avustusta?

Puhuja 1 [00:25:38]: Kyllä, ehdottomasti kannattaa kaikki tämän tyyppiset… Ja ehkä se vuosikello on siihenkin hyvä apu, että sinne voi vähän laittaa sitten ylös, ettei jokaisen tarvitse aina etsiä uudelleen kaikkia säätiöitä ja apurahoja, mitä on mahdollista saada. Siellä kun niitä olisi vähän listattu vuosikellossa, että tähän aikaan haetaan tällaisia, niin muistuisi mieleen.

Puhuja 2 [00:26:06]: Ihan totta.Ja toimivat, kun katsoo vähän summiakin, että mikä on toiminut parhaiten.

Puhuja 1 [00:26:06]: Kyllä, just näin. Hienoa. Varainhankinnasta tässä muutamia esimerkkejä nyt, mitä voi tehdä. Mutta ehkä minä tämänkin voisin päättää vähän sellaisella, että rohkeasti miettimään ja ideoimaan, mitä voi olla. Ja sitten vaan, kun tuntee ne säännöt ja vähän peilaa sitä omaa suunnitelmaa esimerkiksi nyt siihen, että mikä on elinkeinotoimintaa, mikä on yleishyödyllistä toimintaa ja tämän tyyppisiin, niin sitten voi aika hyvin keksiä uusiakin keinoja hankkia rahoitusta sille urheilujoukkueelle, tai seuralle. Hyvä. Kiitoksia, Heli, tästä keskustelusta.

Puhuja 2 [00:26:51]: Kiitos.

[äänite päättyy]