[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:03]

Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevä podcastia. Podcast on toteutettu osana OKMN liikunnan kehityshankkeisiin suunnatuilla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä.

Tässä podcastissa puhutaan, miten talouden suunnittelu tukee urheiluseuraa erilaisissa muutostilanteissa, esimerkiksi kun tulee tarve perustaa uusi, oma osakeyhtiö, tai tulee jokin isompi investointiprojekti. Keskustelijoina podcastissa on Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Heli Kortesalmi, eli minä, ja Anna Sivonen. Vieraana meillä on tänään Antti Uusitalo Gnistanin hallituksesta. Tervetuloa Antti, ja kiitos että pääsit vieraaksemme.

Puhuja 2 [00:00:53]

Kiitos paljon, ja kiitos kutsusta, mukava olla täällä.

Puhuja 1 [00:00:59]

Gnistan on jalkapalloseura Helsingin Oulunkylässä. Mitäs muuta sä haluaisit kertoa tästä sun seurasta, Antti?

Puhuja 2 [00:01:07]

Mä voisin kertoa varmaan tämän koko podcastin ajan Gnistanista, mutta pääkohdat. Satavuotias jalkapalloseura, yksi perinteisimpiä suomalaisia seuroja. Ja tänä päivänä me liikutetaan 1300 rekisteröitynyttä jalkapalloilijaa. Sen lisäksi meillä on noin sata iltapäiväkerholasta meidän toiminnassa, eli tehdään Helsingin kaupungin kanssa iltapäiväkerhotoimintaa yhteistyössä. Ja noin parisataa matalan kynnyksen muuta jalkapallon harrastajaa. Ja meidän lippulaiva on miesten Veikkausliiga -joukkue, joka pelaa siis korkeimmalla sarjatasolla. Paljon myös nais- ja tyttöjalkapalloon panostetaan. Naiset taistelee kovasti vähitellen noususta korkeimmalle sarjatasolle. Ja meillä on kaikissa juniori-ikäluokissa tyttö- ja poikapuolella toimintaa. Ja sen lisäksi aikuispuolella harrastajia noin kaksisataa. Eli me liikutetaan siis suomalaisia, helsinkiläisiä, sieltä aivan nuorimmista ikäluokista aina sinne eläkeläisiin asti. Se on hienoa työtä. Ja jos vielä jotain muita highlightejä nostaa, niin meiltä saa kuukausitasolla noin sata ihmistä palkkaa, eli ollaan iso työllistäjä. Siitä puolet on juniorivalmentajia. Meillä on noin kolmekymmentä päätoimista valmentajaa ja toimistohenkilöä, ja sen lisäksi miesten edustusjoukkueen pelaajat ovat ammattilaisia, ja saavat siitä työstään palkkaa.

Puhuja 1 [00:02:49]

Toiminta on kyllä tosi isoa. Itse asun itseasiassa Oulunkylässä, ja kyllä se Gnistan näkyy siellä. Että aina joku on jollain tavalla harrastanut Gnistanissa niissä perheissä. Mikä, Antti, sun rooli on seurassa, ja kuinka kauan sä olet ollut seuran toiminnassa mukana? Mulle siis kerrottiin, että autat ainakin näihin talouteen liittyvissä asioissa?

Puhuja 2 [00:03:12]

Mun Gnistan-tausta on alkanut jo 22 vuotta sitten, kun olen tullut pelaamaan miesten joukkueeseen aikanaan. Ja mä pelasin kaikenkaikkiaan 16 vuotta miesten joukkueessa. Ja sitten 2014 asti ollut Gnistan ry:n yhdistyksen hallituksen jäsen. Ja sitten saman verran olen toiminut tässä miesten edustusjoukkueen taustalla. Ollaan perustettu IF Gnistan Oy 2019 lopussa, ja sittemmin ollut Gnistan Oy:n hallituksen puheenjohtajan roolissa. Ja pelaan myös ikämiesjoukkueessa. Eli olen tehnyt kyllä aivan laidasta laitaan. Ja sitten näiden toimenkuvien sisällä sitten hallitustyössä ollut talouden lisäksi vahvasti meidän olosuhdeasioissa kiinni, ja urheilupuolella valinnut pelaajia miesten joukkueeseen ja valmentajia, ja tehnyt ihan kaikkea laidasta laitaan. Eli voin sanoa tuntevani seuran kohtuullisen hyvin.

Puhuja 1 [00:04:17]

Niin, ja seurassa työskentelyn. Olet ilmeisesti kokeillut kaikkia rooleja?

Puhuja 2 [00:04:20]

Kyllä, mä olen kokeillut aivan kaikkea siellä.

Puhuja 1 [00:04:22]

Eli sä kerroit, että Gnistan on yleishyödyllinen yhdistys, mutta sitten te olette perustaneet myös osakeyhtiön. Mutta jos aloitetaan nyt ensin ihan tästä seuratoiminnasta, niin sinne kuuluu ilmeisesti sitten nämä junioreiden ja lasten joukkueet. Miten teillä tehdään taloussuunnittelua? Teettekö te vuosittain talousarvion, ja mistä se alkaa?

Puhuja 2 [00:04:49]

Joo, eli meidän yhdistyksen puolella on tosiaan kaikki meidän junioritoiminta, ja tämä iltapäiväkerhotoiminta, ja sen lisäksi kaikki aikuisten harrastusjoukkueet. Näitä malleja on erilaisia. Meidän nykyinen malli, millä ollaan näihin päiviin asti operoitu talouden puolella, on oikeastaan se, että on niin sanottu emoyhdistys, jonka alla on sitten tietyllä tavalla taloudellisesti itsenäisiä joukkueita. Eli jokainen joukkue ohjaa omaa talouttaan. Ja sitten toisaalta yhdistys, kaikki palkolliset, valmentajat ja muut on yhdistyksen palkkalistoilla, ja maksetaan heille palkat ja kaikki seuran yhteiset kulut. Ja se talouden suunnitteluhan on käytännössä niin, että joka syksy lähdetään laatimaan budjettia seuraavalle vuodelle sille yhdistyksen ytimelle, ja sieltä muodostuu sitten näkemys niistä joukkueiden toimintamaksuista, olosuhdemaksuista ja jäsenmaksuista. Ja tämä budjettirunko sitten jalkautetaan siellä joukkueissa. Ja joukkueilla on omat rahastonhoitajat, jotka pyörittää sitten sen joukkueen taloutta, ja he laativat sitten itsenäisesti oman budjetin. Koska siellä on sitten jokaisella juniorijoukkueella tietenkin omia menojaan: haluavat mennä turnauksiin, käydä jollain viikonloppuleirillä, esimerkiksi tai muuta. Niin he laativat sitten oman budjetin. Ja tämä prosessi viedään sitten tässä loppuvuonna maaliin, ja sitten lähtee se uusi tilikausi tammikuun alusta liikenteeseen. Ja kyllä Gnistanin hallitus sitten seuraa käytännössä kuukausitasolla sitä. Aina ei ole ollut näin, mutta se, että miten se tänä päivänä menee, niin joka kuukausi johto raportoi ja seuraa sitä, miten me mennään suhteessa budjettiin. Ja laaditaan sitten myös jatkuvaa ennustetta vuodelle. Ja siinä on paitsi tulos, niin myös kassavirtaa seurataan tällä tavoin. Tossa tiivistettynä.

Puhuja 1 [00:07:13]

Okei. Minkälaisilla järjestelmillä te teette? Teillä on varmasti joku näppärä kirjanpitojärjestelmä, josta te saatte noita raportteja ja seurantaa?

Puhuja 2 [00:07:25]

Joo.

Puhuja 1 [00:07:26]

Tuleeko kassabudjetti myös automaattisesti?

Puhuja 2 [00:07:28]

No, se ei ihan automaattisesti tule. Ja varmasti on kehitettävää. Se on isosti tälläkin hetkellä pöydällä. Mutta että meillä on ollut jo pitkään ulkoistettu tilitoimisto, kirjanpidon kumppani, jolla on sähköiset ohjelmistot, joista me saadaan se kuukausiraportti aina. Ja tänä päivänä seuralla on oma talouspäällikkö, joka pystyy sitten ottamaan raportit sieltä ja tekemään käytännössä excelissä sitten päivittämään näitä ennusteita ja kassavirtalaskelmia. Tässä nähdään tottakai kehityksen paikkoja, tänä päivänä löytyy erilaisia työkaluja, joilla saataisiin automatisoitua prosessia vielä paremmin. Mutta toi on se, millä tavalla meillä tänä päivänä prosessia hoidetaan.

Puhuja 1 [00:08:11]

Miten sitten, kerroit että joukkueet saa itse suunnitella sitä toimintaa. Annatteko te rajoja heille? Että esimerkiksi näin monta kertaa saatte käydä ulkomaan matkoilla, vai saako he ihan vapaasti päättää mitä tekee?

Puhuja 2 [00:08:26]

No, se lähtee paljon ehkä sieltä… Meillähän on valmennussuunnitelma eri ikäluokille. Ja sitä kautta määritellään yleensä ne minimivaatimukset sille, että minkälaista sen toiminnan pitäisi olla. Me ei tietenkään pusketa ulkomaanmatkoille näitä joukkueita, mutta jos he itse haluaa. Jos sanotaan, että heidän pitää esimerkiksi tietty määrä turnauksia pelata, niin sitten voi itse päättää, että lähtevätkö he ulkomaille. Mutta he itse pitävät huolen sitten siitä taloudenpidosta sitten sen osalta.

Puhuja 1 [00:09:01]

Joo. Se on tietysti hyvä, että se on keskitetysti suunniteltu, että mitä minkäkin tason joukkueessa tehdään. Ja sitä lähdetään toteuttamaan sitten.

Puhuja 2 [00:09:12]

Joo, just näin. Ja meillä on varmaan… On varmaan seuroja, jossa on hyvinkin keskitettyjä suunnitelmia. Ja me ollaan pyritty viemään keskitetympään suuntaan suunnittelua ja sitä toimintaa. Joskus silloin kymmenen vuotta sitten meidän juniorijoukkueet oli todella itsenäisiä, että seura ei itse asiassa ihan hirveästi puuttunut siihen tekemiseen. Mutta jos toimintaa haluaa kehittää niin urheilullisesti kuin talouden pidon osalta, niin mitä keskitetympää ja asiantuntevampaa se ohjaaminen on, niin sitä selkeämpää ja helpompaa on saada myös hyviä lopputuloksia. Ja itse asiassa tällä hetkellä me ollaan… Useat seurathan on jo mennyt, mitä tulee talouden puolelta siihen malliin, että se talous on hyvin keskitetty niin, että puhutaan niin sanotusta yhden tilin mallista. Eli tällä hetkellä Gnistanissa jokaisella joukkueella on omat tilit ja rahastonhoitajat pyörittämässä sitä arkea. Me ollaan itsekin siirtymässä siihen, että seuralla olisi yksi tili, talouspäällikkö katsoo kokonaisuutta. Okei, rahastonhoitajat pysyy siellä. Mutta että miten sitä seurataan jatkossa enemmän on niin kuin kustannuspaikkatyyppisesti. Ja tämä helpottaa seuraa siinä… Se on varmaan niin kuin talouden seurantakysymys, sitten toisaalta niiden rahavirtojen seurantakysymys. Että mitä enemmän on tietysti askeleita, kun puhutaan junioriharrastamisesta, missä on ne vanhemmat millä on se kukkaro, niin mitä enemmän on siinä seuran ja vanhempien välillä on niitä steppejä, niin sitä vaikeampaa sitä rahaa on ehkä kerätä. Ja saattaa tulla yllätyksiä sitten siinä kassanhallinnassa. Niin tämä yhden kassan malli mahdollistaa sitten sen, että käytännössä keskitetysti lähtee yksi lasku sinne perheille, ja raha tulee suoraan seuran tilille, jolloin tämä kaikki on paljon yksinkertaisempaa. Eli tähän suuntaan meillä ollaan nyt viemässä tätä.

Puhuja 1 [00:11:20]

Joo. Se olikin mielenkiintoista, kun toit sen esille. Ajattelinkin juuri kysyä, että miten teillä on hoidettu. Me ollaan toisessa podcastissa juteltu tästä, että jossain on yhden tilin malli, toiset pitää sitä erillään. Mä itse olen tällaisen yhden tilin mallin puolestapuhuja, ja sitten kustannuspaikkojen kautta seurataan. Mutta sitten ihmisillä ja joukkueenjohtajilla on pelkoja, että sitten vaikka se joukkue, joka kerää eniten rahaa, niin sitten heidän rahat häviää, ja muut käyttää ne. Mutta näillä kustannuspaikoillahan se toimii. Vai mitä sä olet itse mieltä, onko siinä mitään riskejä kun te lähdette nyt tekemään? Meinaatteko te aloittaa ensi vuoden alusta? Meinaatteko te ensin pilotoida yhdellä joukkueella tai parilla joukkueella, vai miten ajattelitte tehdä?

Puhuja 2 [00:12:07]

No, itse en ole varsinaisesti siinä projektissa niin sisällä että tietäisin, että miten sitä lähdetään käytännössä tekemään. Mutta ei me riskejä nähdä siinä. Kyllähän sen pitää olla läpinäkyvää. Ja näiden kustannuspaikkojen kautta se homma saadaan toimimaan. Enemmän tämä nähdään niin, että tällä tasataan niitä ongelmia. Että kun on tässä kymmenkin vuoden aikana nähnyt, että on vain niitä joukkueita, jotka ei vaan millään saa sitä omaa kassaa hallintaan, ja sitten se keskustelu on hidasta, ja pitkittyy se että saadaan rahat kerättyä. Että kun se menee keskitetysti, niin se on lähempänä se rahan alkupää. Ja silloin se on tasapuolisempaa sitten kaikille joukkueille. Että kaikilta tulee seuralle rahat, ja seura huolehtii siitä, että maksut maksetaan, eikä kukaan pääse niin sanotusti luistamaan niistä maksuista.

Puhuja 1 [00:13:22]

Silloin kun me mentiin siihen, niin mä olin yhden aika ison, ulkomaillakin kisaavan joukkueen joukkueenjohtaja. Ja ehdotin, että testataan tällä yhdellä kalliilla joukkueella sitä mallia. Että sitten kerran kuukaudessa ajetaan raportit, joissa näkyy ne kustannuspaikat, ja mä pystyin tarkistamaan, että onko ne meidän joukkueen tulot ja menot siinä oikein. Ja että näyttääkö se sillä tavalla olevan plussalla se joukkueen saldo, ettei eletä seuran varoista. Ja tolla tavalla saatiin vakuutettua sitten muutkin seuran joukkueet, joilla oli vaikka vieläkin isompia budjetteja, niin siirtymään tähän yhden tilin malliin. En ainakaan itse suosittelisi mitään muuta tapaa.

Puhuja 2 [00:14:07]

Joo, näin on. Olen kuullut muilta jalkapalloseuroiltakin, jotka on tähän lähtenyt. Suosittelevat kyllä kovasti, että on toiminut hyvin.

Puhuja 1 [00:14:13]

Kyllä. Sä mainitsit, että teillä on joku pilvipohjainen kirjanpitojärjestelmä. Onko teillä joku Netvisor, Procountor, Fennoa, näitä moderneja… Muistatko?

Puhuja 2 [00:14:25]

Meillä on erään tilitoimiston oma online-järjestelmä.

Puhuja 1 [00:14:32]

Ja miten sitten jäsenrekisteri? Onko sekin siinä järjestelmässä, vai onko teillä sitten joku Suomisport tai Myclub?

Puhuja 2 [00:14:38]

Me käytetään Myclubia. Ja se, että tietyllä tavalla tilitoimistolla on access siihen Myclubin dataan sitten. Ja varmasti voisi toimia vielä paremminkin integraatiot, mutta sieltä se tulee. Kaikki seuran laskut joukkueille lähtee sieltä Myclubista, ja sitä kautta saadaan sitten kirjanpitoon se data.

Puhuja 1 [00:15:05]

Kyllä. Sehän tietysti sitten kun niitä alkaa niitä kustannuspaikkoja seuraamaan, niin se vaatii vähän lisää kirjauksia kirjanpitäjältä, jos ne tekee manuaalisesti.

Puhuja 2 [00:15:11]

No, se on just näin. Noi on just sellaisia kysymyksiä, mitä tässä nyt parhaillaan pohditaan, että miten toi käytännössä toteutetaan tässä yhden tilin mallissa.

Puhuja 1 [00:15:21]

Juuri näin.

Puhuja 3 [00:15:23]

Hyvä. Nyt on puhuttu näistä seuratoiminnasta, ja ehkä siitä yhdistystoiminnasta enemmän, mutta voitaisiin oikeastaan siirtyä pohtimaan vähän enemmän sitä osakeyhtiötä ja siihen liittyviä juttuja. Nyt kun me ollaan tätä urheiluseurojen taloushanketta tehty, niin jonkun verran just perehdytty siihen, että miksi näitä osakeyhtiöitä nyt sitten perustetaan, niin ihan mielenkiintoista jutella sun kanssa siitä vähän lisää. Yleensähän niin kuin nimenomaan sitten kun siellä alkaa olla näitä ammattilaisia urheilijoina, niin sitten niitä eriytetään sinne omaan osakeyhtiöönsä. Siinä on sitten tiettyjä riskienhallintaan liittyviä juttuja, ja sitten siihen, että varmasti säilytetään se yleishyödyllinen status sillä harraste- ja nuorisourheilulla sitten mitä siellä on. Mutta kertoisitko sä vähän nyt siitä, Antti, että minkälaisista syistä teillä on tehty osakeyhtiö, ja minkälainen se teidän organisaatiorakenne sitten sen suhteen on?

Puhuja 2 [00:16:31]

Joo. Meidän rakennehan on tosiaan sen tyyppinen, että tosiaan yleishyödyllisen yhdistyksen lisäksi meillä on tosiaan IF Gnistan Oy, joka hallinnoi meidän edustusjalkapalloa niin miesten kuin naisten osalta. Ja sen lisäksi meidän olosuhteet on yhtiöitetty omaan kenttäyhtiöön, joka on tänä päivänä 100 prosenttinen tytäryhtiö tälle IF Gnistan Oy:lle. Ja taustahan on se, että meidän kenttäyhtiö on itse asiassa jo parikymmentä vuotta vanha, ja perustettu aikanaan kun rakennettiin oma kenttä Oulunkylään. Ja sen jälkeenhän on tullut kenttiä lisää, ja rakennettu katsomoita, ja yksi on palanut, ja tehdään lisää. Mutta että jos mä lähden siitä olosuhdepuolelta liikkeelle, niin käytännössä, jotta tällainen investointihanke saadaan käytännössä järkevästi toteutettua ja rahoitettua, niin on vaan hyvä, että on tällainen osakeyhtiö. Tyypillisesti yleishyödyllinen urheiluseura ei ole ulkopuolisten rahoittajien näkökulmasta kenties hyvin luottokelpoinen. Eli se on siinä ollut se perimmäinen syy ollut aikanaan. Eli on otettu ulkopuolista rahoitusta: kaupungin lainaa, tänä päivänä meillä on myös pankkilainaa meidän kenttäyhtiössä. Ja siinä on pysytty sitten hyödyntämään maanvuokraoikeutta vakuutena rahoituslaitosten suuntaan. Ja sitä kautta se on mahdollistanut tämän investoimisen. Tottakai omaa pääomaakin tarvitaan, ja se on sitten ehkä se toinen puoli siinä, ehkä myös edustusjalkapallon osalta. Kun 2019 lopuksi perustettiin IF Gnistan Oy, niin ajatus oli tietysti se, että kun edustusjalkapallon toiminta on kasvanut merkittävästi… Mehän lähdettiin silloin kymmenen vuotta sitten käytännössä nollista liikkeelle, kun mä otin toiminnan yli. Ja tänä päivänä pelataan Veikkausliigaa. Niin se on niin kuin riskienhallinta ja rahoituskysymys ennen kaikkea. Eli nähtiin se, että me tarvitsemme ulkopuolista rahoitusta. Tyypillisesti suomalainen ammattiurheilu ei ole ollut taloudellisesti kovin kannattavaa. Ja me nähdään itsemme edelleen tiettynä startupina tuossa yrityspuolella, ja siinä on tarvittu ulkopuolista rahoitusta ja pääomaa, jonka tämä osakeyhtiömalli on mahdollistanut. Toisaalta sitten taas yhdistyksen näkökulmasta ei olisi ollut mitään järkeä ottaa niitä taloudellisia riskejä, mitä osakeyhtiö pystyy ottamaan. Satavuotias yhdistys pärjää oikein hyvin omillaan, ja sen ei kuulu lähteä mitenkään järjettömään riskinottamiseen. Ja tottakai tietysti myös tämä yleishyödyllisyysstatuksen pitäminen siinä merkitsee.

Puhuja 3 [00:19:29]

Kyllä. Millä tavalla tämä teidän yhdistystoiminta ja sitten tämä osakeyhtiö, onko niillä jotain yhteyttä toisiinsa?

Puhuja 2 [00:19:39]

On. Yhdistys on pieni omistaja IF Gnistan Oy:ssä tänä päivänä. Ja sen lisäksi me ollaan, ehkä poiketen – tavallaan tämä on pitkä prosessi, miten me ollaan tätä mietitty – mutta ehkä poiketen monesta muusta suomalaisesta seurasta, niin me päädyttiin tuossa 2021-2022 vaihteessa siihen, että tämä miten olimme siinä vaiheessa organisoituneet, ei ole kestävä tapa. Eli se, mihin viittaan on se, että monissa seuroissa on osakeyhtiöllä oma organisaatio, olosuhdepuolella oma organisaatio ja yhdistyksessä oma organisaatio. Näin toimi Gnistankin tuohon 2021-2022 vuoteen asti. Ja sehän johti siihen hirveään epätehokkuuteen. Eli roolit ei ollut selvillä, tehtiin samoja asioita, käytettiin rahaa organisaatiossa ihan hirveän paljon ylimääräistä. Ja laskettiin se läpi, että samoilla kuluilla mitä meillä on nyt, me pystytään rakentamaan tähän ihan eri kokoinen organisaatio, jossa on selkeät toimenkuvat läpi koko seuran. Unohdetaan ne juridiset yksiköt ja rakennetaan toimintojen kautta. Se, että meillä on selkeät vastuut. Meillä on toimitusjohtaja koko kokonaisuudelle, jossa on yhdistys ja yhtiöt. Siellä on kaupallisen puolen ihminen ja organisaatio. On markkinointi, markkinointiviestinnän organisaatio. On urheilupuolen organisaatio. Ja näillä selkeät vastuuhenkilöt. Tätä me lähdettiin tekemään. Ja se vei oman aikansa, että löytyi toimitusjohtaja, ja sitten lähdettiin rekrytoimaan muuta organisaatiota. Mutta käytännössä nyt tämän vuoden alusta meillä on tämmöinen yhden Gnistanin organisaatio ollut. Ja näin ollen siinä on tiettyä… Luonnollisesti me jaetaan sitten niitä taloudellisia vastuita, eli toimitusjohtaja saa käytännössä palkkaa kolmesta eri juridisesta yksiköstä esimerkiksi. Ja toi on se, miten me ollaan lähestytty. Ja tämä ei ole tyypillistä Suomessa. Sen sijaan mitä olen keskustellut kansainvälisesti isojenkin seurojen kanssa, tuolta esimerkiksi Saksasta tuli sellaista viestiä, että tällä tavallahan täällä Saksassakin operoidaan, että se on vaan järkevää.

Puhuja 3 [00:22:12]

Kuulostaa kyllä siltä, koska sittenhän siinä saa tavallaan myös… se pysyy yhtenäisenä se toiminta ja viesti, niin urheilussa kuin sitten siellä hallinnon puolella, yhtenäisenä sitten läpi koko Gnistanin.

Puhuja 2 [00:22:25]

No juuri näin. Ja se on sen yhteisön kehittämisen ja rakentamisen kannalta aivan ehdoton edellytys. Ja toimii kyllä hyvin.

Puhuja 3 [00:22:35]

Kyllä. Siltä kuullostaa. Kuullostaa kyllä järkevältä. Ja näinhän yrityksissäkin monesti toimitaan, että siellä on yksi hallinto-organisaatio ja viestintä, joka siellä on. No, nyt jos ajatellaan sitä osakeyhtiön… Perustaminen ei nyt ehkä niin kauhean vaikeaa sillä tavalla ole. Mutta ajatellaan ehkä enemmän sitä osakeyhtiön vaatimaa hallintoa ja sen tyyppisiä, niin miten sä näkisit, onko siinä jotain tiettyjä haasteita, mitä sitten olisi hyvä ottaa huomioon?

Puhuja 2 [00:23:12]

No, niin kuin sanoit, niin yhtiön perustaminenhan on tänä päivänä todella simppeli prosessi itsessään. Ja se, miten hallinto organisoidaan tietenkin riippuu siitä, minkä kokoista liiketoimintaa lähdetään tekemään. Jos mä katson meilläkin sitä alkua, niin lähdettiin yhtiönä hyvin pienestä liikkeelle, niin ei se nyt mitään ihmeitä vaatinut. Tietenkin siihen piti aika nopeasti toimitusjohtaja löytää. Ja silloin meillä ei vielä ollut tätä yhden Gnistanin ajatusta, kun yhtiö perustettiin. Tietenkin pitää organisoida kirjanpito, ja tehdä sitä talouden suunnittelua eteenpäin. Perusasioita. Mutta sitten tietenkin jos meitä katsoo, niin kuten sanoin, me ollaan tällainen vähän kuin startup, ja kasvu on tosi kovaa, ja ollaan samalla tehty tätä isoa organisoitumisen muutosta. Se on vienyt sen oman aikansa, ja siinä on kasvukipua ollut moneen suuntaan. Saadaanko ne kaikki prosessit kuntoon, tuleeko ne talouden raportoinnit ajallaan… Ja onko se ulkoistettu kirjanpidon kumppani, ymmärtääkö se varmasti nyt että mitä me halutaan ja miten tämä toimii. Ja kun koko ajan luvut kertautuu, ja kasvu on kovaa. Sellaisia pieniä haasteita on ollut. Mutta se oman kokemukseni mukaan kuuluu aina kasvavien ja kehittyvien yrityksien arkeen.

Puhuja 3 [00:24:50]

No näin se varmaan on. Ja tuo hyvä taloushallinnon kumppani on varmasti siinäkin mielessä tosi tärkeä siinä, kun on sitä yritystoimintaa. Sehän toimii ihan eri tavalla, kun siinä on sitä elinkeinotoimintaa, ja siellä tulee sitten arvonlisäverovelvollisuudet ja muut tämän tyyppiset, mihin liittyy sitten omia hallinnollisiakin velvoitteita, jotka poikkeaa sitten siitä, jos sitä omaa taustaa on haettu sitten enemmän sieltä yhdistyspuolelta, missä ei näiden kysymysten kanssa joudu niin paljon painiskelemaan. Siinä on sitten hyvä, että on kumppanina joku sellainen, joka sen taloushallinnonkin osaa ja taitaa. Toki teillähän oli itsellännekin talousorganisaatiota nyt siellä Gnistanissa.

Puhuja 2 [00:25:35]

No, se on ihan tuore asia. Että kyllä tässä on niin kuin hallituksesta käsin joutunut vuosia aika paljon joutunut käyttämään aikaa tähän taloudenpitoon. Mutta että nyt tänä syksynä me ollaan sitten rekrytoitu päätoiminen talouden ammattilainen mukaan, ja se on helpottanut tässä omaakin arkea.

Puhuja 3 [00:25:54]

Niin varmasti. Voi keskittyä muihin asioihin sitten. Se on hyvä, että ihmiset saa keskittyä siihen, missä ovat parhaimmillaan. Minkälaisissa tilanteissa, jos sun pitäisi nyt jotenkin kuulijoille summata, että missä kohtaa kannattaisi nyt sitten ehdottomasti lähteä miettimään sitä osakeyhtiön perustamista vaikka sitten siihen yhdistystoiminnan kylkeen, niin mitkä olisi sellaisia?

Puhuja 2 [00:26:21]

No, niin kuin tuossa jo totesin, niin tietysti siinä vaiheessa, kun se riski alkaa kasvaa yhdistystoiminnassa. Eli aletaan näkemään, että pitää alkaa panostaa palkattuihin valmentajiin, pelaajiin. Ja toisaalta on liiketoimintaa, jossa myydään esimerkiksi yhteistyökumppanuuksia, fanituotteita, tai mitä ikinä olosuhteiden vuokraamista se onkaan. Jos volyymi alkaa kasvaa, ja siihen haluaa vastaavasti ottaa sitä riskiä, niin kyllähän se on niin kuin monessa mielessä järkevää. Että tottakai, siellä tulee arvonlisäveroasiat pohdittavaksi. Joiltain osinhan voi nähdä niin, että arvonlisävero on hyvä asia sitten myös, että sieltä saa tehdä vähennyksiä. Jos on isoja investointeja esimerkiksi tulossa, niin se, että investoinneista pystyy vähentämään arvonlisäveron, niin sillä seura saa massiivista hyötyä.

Puhuja 3 [00:27:38]

Totta, kyllä.

Puhuja 1 [00:27:40]

No, tämä vuosi 2024 on teille tosiaan ollut tapahtumarikas. Miehet pääsi tuonne Veikkausliigaan, mikä oli ihan tosi hieno juttu, saanut pelata siellä. Nyt kun on yksi kausi takana, niin miten tämä muutos vaikutti seuran talouteen, tai tämän osakeyhtiön talouteen ilmeisesti?

Puhuja 2 [00:27:59]

Tietenkin kasvuloikka oli hurja. Liikevaihdon kokoluokka melkein nelinkertaistui. Ja vastaavasti kulutkin kyllä nelinkertaistui vastaavasti, että… Että tietenkin se oli iso loikka. Mutta toisaalta me ollaan oltu kovassa kasvussa jo vuosia, että tavallaan siihen osattiin varautua. Ja se oli tietyllä tavalla suunnitelmissa myös, että halutaan nousta Veikkausliigaan, ja on sitten rahoituksellisesti myös hoitaa niitä kapeikkoja, joita eittämättä tällaisen ammattilaisurheiluseuran pyörittäminen Suomessa tuo eteensä. Mutta toisaalta halutaan, että pitkässä juoksussa toiminta on kannattavaa, ja sen mukaan tehdään töitä. Mutta niin kuin sanoin moneen kertaan jo, niin startupia pitää myös rahoittaa, jotta se pystyy kasvamaan ja pääsemään hyviin tuloksiin.

Puhuja 1 [00:29:14]

Näettekö te, että joku päivä siitä tulisi itsestään kannattavaa, vai tarvitseeko aina olla jotain tukijoita?

Puhuja 2 [00:29:20]

No siis kyllä se on tavoite. Jos katsoo hallituksen ja omistajan näkökulmasta, niin nyt ollaan investoitu isosti toimintaan jo useamman vuoden ajan, ja nähdään, että pitkässä juoksussa sen pitää olla kannattavaa. Tiedän, että monikin on näin puhunut Suomessa, mutta siltikään ei olla hirveästi tuloksia saatu. Mutta meillä uskotaan, että meillä on oikeanlaiset suunnitelmat, ja se on mahdollista.

Puhuja 1 [00:29:49]

Mahtavaa. No sitten tänä vuonna tapahtui tietysti ikävämpiäkin asioita, ja kun sä mainitsit noita riskejä, niin hirveä riski toteutui, kun Gnistanin kotistadionin katsomo tuhoutui tulipalossa. Ja jonkin verran omaisuuttakin, ehkä kaikki, menetettiin. Miten tämä sitten vaikutti seuran talouteen tai osakeyhtiön talouteen ja toimintaan?

Puhuja 2 [00:30:14]

No siis olihan se aivan massiivinen shokki. En tiedä, olenko sellaisessa shokissa henkilökohtaisestikaan ollut, kuin sinä aamuna kun näin uutisen. Ensimmäinen ajatushan siinä tietysti oli, että nyt pitää turvata toiminnan jatkuvuus. Ja siinä kyllä onnistuttiin hirvittävän hienosti. Käytännössä muutamassa päivässä toiminta oli takaisin jaloillaan, ja säästyttiin. Ei ollut henkilövahinkoja, se oli materiaa, mikä tuhoutui. Meillä oli vakuutukset kunnossa, ja sinänsä oli hallinto hoitanut asiat hyvin. Toki, jos mietitään sitä irtaimistoa, mikä tuhoutui tulipalossa, niin sen käyttöarvo oli ihan valtava, ja oli vuosikymmenten ylikin jotain seuran toiminnalle tärkeätä, mitä oli sinne hankittu, ja sen korvaaminen millään vakuutuksella on mahdotonta. Ja siinähän me ollaan vähän niin kuin edelleen uuden rakentamisen äärellä. Ja kiitos siitä, että seura on saanut paljon tukea taloudellisesti, ja pystynyt hankkimaan yhdistykselle uusia välineitä, ja sinne toimistolle ihan tietokoneista lähtien kaikkea, että… Olihan se, iso juttu.

Puhuja 1 [00:31:47]

No, tosiaan onneksi aika paljon tuntui siltä, että kaikki riensi auttamaan seuraa rahoituksessa. Jollain pienellä avustuksella varmasti jokainen oulunkyläläinen auttanut. Ja sitten tietysti saatte pelata muilla stadioneilla. Mutta mikä tilanne teillä on nyt, ja mikä suunnitelma teillä on sen oman stadionin suhteen?

Puhuja 2 [00:32:11]

Joo, ehkä tuohon edelliseen kysymykseen jäi vielä kommentoimatta, että tottakai sinne osakeyhtiöpuolella, niin kenttäyhtiön toiminta jatkui aika nopeastikin, ja uusittiin jo sitä mattoa, ja vakuutuksesta saatiin siihen apua. Osakeyhtiöpuolella sitten tavallaan se, että jouduttiin evakkoon, oli valtava taloudellinen isku. Kyllähän se meidän koti on siellä Oulunkylässä. Ja ne tulonmenetykset mitä koettiin syksyllä on sellaisia, että ei meillä ole sellaiseen varaa. Kyllähän tässä on heti kesästä asti tehty töitä se uudelleenrakennus tavoitteena. Ja nyt ollaan siinä vaiheessa oikeastaan, että tavoite on selkeä – huhtikuun alkuun mennessä meillä pitää olla uusi katsomo ja muut. Katsomo on niin kuin helppo. Isompi asiahan tässä on ne kaikki oheistilat: pukuhuoneet, seuran toimisto, kuntosali, varustevarasto, mitä ikinä. Että sen menetyshän oli valtava isku. Ja tavallaan se, että seuran yhteisöllä on joku koti. Ja koti kun tuhoutuu, niin kyllä sillä on koko seuran yhteisöön vaikutuksia. Että kyllä se pitää saada nyt nopeasti talven aikana uudelleenrakennettua, ja huhtikuussa tulee olemaan uusi katsomo ja uudet oheistilat. Ja siitä sitten jatketaan kohti isompia stadionprojekteja. Että me nähdään, että tämä on sellainen tietynlainen välivaihe, ja sitten on isompiakin suunnitelmia.

Puhuja 1 [00:33:52]

Mahtavaa. Kaikkea hyvää vain jälleenrakennukseen! Näin lopuksi, Antti, mitkä kolme vinkkiä antaisit muille urheiluseuroille talouden suhteen?

Puhuja 2 [00:34:05]

Jaa, se on hyvä kysymys. Mutta lähdetään nyt siitä liikkeelle, että älkää koskaan aliarvioiko sen talouden ja talouden suunnittelun tärkeyttä urheiluseuroissa. Semmoiseenkin on varmasti moni seura sortunut. Oma kokemus on se, että joskus on ollut tällaista nähtävissä myös omassa seurassa. Toisena pointtina, että varmistakaa se, että taloudesta vastaavat, suunnittelusta ja seurannasta vastaavat henkilöt oikeasti osaavat ja tietävät asiansa, että mitä ollaan tekemässä. Koskee se sitten omaa henkilökuntaa, seurojen hallituksen jäseniä tai ulkoistettua kirjanpidon kumppania, niin siinä mukana olevien pitää ymmärtää että miten tämä talous toimii. Ja kolmantena pointtina, että tehkää näistä talouden prosesseista jatkuva. Koko ajan seurataan missä se talous menee. Ja käyttäkää sitä informaatiota kaiken päätöksenteon tukena, jotta tulee hyvä lopputulos. Tossa on mun neuvot.

Puhuja 1 [00:35:23]

Kiitos, Antti!

Puhuja 3 [00:35:24]

Kiitoksia. Todella hyviä neuvoja, ihan kaikille.

Puhuja 1 [00:35:29]

Mutta hei, kiitos että tulit tänään juttelemaan kanssamme näistä asioista. Ja kaikkea hyvää vaan Gnistanille ja teidän perheelle!

Puhuja 2 [00:35:36]

Kiitos. Oli kiva olla mukana.

[äänite päättyy]