[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:03]

Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevä podcastia. Podcast on tuotettu osana OKMN liikunnan kehityshankkeisiin suunnatuilla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä.

Tässä podcastissa puhutaan ihan uuden seuran aloittamisesta, seuran voimakkaasta kasvamisesta, ja lajin suosion tasaantumisesta. Näkökulmamme on tietenkin seuran talouden hoito. Keskustelijoina podcastissa on Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Heli Kortesalmi, eli minä, ja Anna Sivonen. Ja vieraana meillä on tänään Padel JKL ry:n hallituksen jäsen Markus Niska.

Puhuja 2 [00:00:53]

Moikka vaan. Kiitos, että pääsin mukaan.

Puhuja 1 [00:00:55]

Kiva, että tulit. Tervetuloa! Kertoisitko, Markus, aluksi teidän Padel JKL -seuran taustasta. Mä luin nettisivuilta, että seura on perustettu vuonna 2016, ja silloin jäseniä oli vaan kuusi. Niin, mikäs teidän seuran tilanne on tällä hetkellä?

Puhuja 2 [00:01:12]

Joo, toi pitää paikkansa. Että loppuvuodesta 2016 on seura perustettu, ja ollaan oltu sinällään jo ennen pade-buumia olemassa. Ja ekan vuoden jäsenlistaukseen kuusi nimeä saatiinkin kasaan. Itse en ole ollut siinä kohtaa mukana, että olen itse liittynyt 2021 sitten tähän seuraan. Ja tällä hetkellä meillä on jäseniä semmoinen karvan alta neljäsataa, että olisi 386 tarkka luku tällä hetkellä.

Puhuja 1 [00:01:41]

No niin, hurjasti on kasvanut. Ja miten se on sun aikanakin sitten tämä jäsenmäärä lisääntynyt koko ajan, vai?

Puhuja 2 [00:01:51]

On se ollut kasvusuhdanteessa koko ajan. Toki, no oikei, viimeiset pari vuotta ollaan oltu suht samoissa, että 350 ja 400 välissä. Että kunnianhimoisena tavoitteena, että ensi vuonna on 400 rikki, ja siitä sitten eteenpäin taas kasvetaan ja kehitytään.

Puhuja 1 [00:02:09]

Mielenkiintoista. Onko teillä seurassa kilpa- ja harrastustoimintaa? Ainakin sen verran vilkaisin teidän nettisivuja, että teillä on SM-mitalejakin täällä.

Puhuja 2 [00:02:19]

On. Kilpatoiminta on kärkenä, ja sitten toisena kärkenä on ihan puhtaasti se harrastustoiminta. Että jos me mietitään sitä 380 jäsentä, niin siellä on sellainen 100-120 jollain tavalla kilpapelaajiksi luokiteltavia, ketkä kilpailee sitten liiton kilpailuissa. Joko kansallisissa kilpailuissa omatoimisemmin, tai sitten noissa joukkueittain mentävissä sarjapadelturnauksissa. Että niihin meillä on 16 eri joukkuetta ensi kaudelle noihin joukkuepadeleihin lähtee mukaan. Mutta sitten taas jos ottaa 120 siitä 380 pois, niin todellisuudessa suurimmassa osassa on siellä harrastajissa, jotka käy sitten omatoimisesti hallilla, seuran valmennuksissa, jossain paikallisissa tapahtumissa… Harrastavat osa aktiivisemmin, osa sitten vähän vähemmän aktiivisesti. Mutta pyritään tarjoamaan kaikille jonkunlaista toimintaa.

Puhuja 1 [00:03:18]

No, okei. Mä olen käynyt itse pari kertaa läpsyttelemässä, sanotaanko näin, tuolla padel-kentällä. Eli sitä voi harrastaa ilman että kuuluu seuraankin. Mutta minkätakia kannattaisi kuulua seuraan? Ja kilpaileminen ei varmaan ole mahdollista ilman seuran jäsenyyttä?

Puhuja 2 [00:03:38]

Joo, suuri osa padelin harrastajista todennäköisesti ei kuulu seuraan. Että Jyväskylässäkin pelaajia on paljon enemmän kuin meidän 380 jäsentä, tai sitten, Jyväskylässä on muutama muukin seura, jossa on sitten jonkin verran jäseniä. Että me toki ollaan alueen suurimpana seurana. Että suuri osa pelaajista ei ole seuroissa. Mutta sitten että miksi kannattaa kuulua seuraan, niin toki kilpapelaaminen. Että jos liiton tapahtumiin meinaa osallistua, niin edellyttää seuran jäsenyyden. Mutta esimerkiksi me tehdään yhteistyötä kaikkien alueen hallitoimijoiden kanssa, meidän jäsenet saa alennusta kenttävuoroista. Sitten pystytään tosiaan seuran jäsenille mahdollistamaan tapahtumia. Pari viikkoa sitten pidettiin tässä pikkujoulupelit, ja oli sitä yhteisöllisyyttä sitten sitä kautta, että pystytään kasaamaan ne ihmiset yhteen. Monet käy pelaamassa jollain omalla porukalla, se on tosi hyvä, että ihmiset liikkuu ja tekee. Mutta sitten seurana voidaan tuoda niitä porukoita yhteen, ja löytää uusia pelikavereita.

Puhuja 1 [00:04:47]

Joo. Niin mä olen nähnyt, ainakin pääkaupunkiseudulla, on sellaisia whatsapp-ryhmiä padel-seuroilla, että sieltä voi löytää sitten helposti, että kuka lähtee pelaamaan.

Puhuja 2 [00:04:55]

On, joo. Meilläkin on tasoryhmiä, että pyritään sitten löytämään kaikille omantasoisia pelikavereita. Että tottakai siinä aina missmatcheja tulee, mutta että… Se että on tasaiset pelit, tarkoittaa että kaikilla on yhtä kova hiki siellä kentällä, niin sehän se on se paras tilanne. Tää on kuitenkin kunto- ja terveysliikuntaa suurimmalle osalle, vaikka käytäisiin kilpailemassakin.

Puhuja 1 [00:05:21]

Jep. No miten, mä tässä vielä kartoitan, että minkälainen peli tämä padel oikein on, niin mainitsit joukkueesta. Että vaikka padel on yleensä nelinpeli, niin teillä on kuitenkin joukkueita, vai minkälaisia nämä joukkueet on?

Puhuja 2 [00:05:37]

No siis, nelinpelinä pelataan. Että ei lähdetä lisäämään pelaajia kentälle. Mutta sitten toi sarjapadel toimii niin, että pelataan seura seuraa vastaan, ja kumpikin seura nimeää sitten kolme paria, jotka pelaa siten, että pelataan kolme ottelua. Ja sitten sen kokonaisuuden… Otteluvoitosta saa yhden pisteen. Niin se seurojen kohtaaminen päättyy sitten 3-0 tai 3-1 tai 1-2 tai… Mutta sillälailla pystytään sitten tuomaan vähän sitä joukkueurheilumaisuutta, että pystytään lähtemään porukalla reissuun, ja käydään kiertämässä tuolla. Että meillä on tosiaan yleisellä puolella miehissä neljä joukkuetta, naisissa kuusi. Ja sitten on vielä senioripuolella naisissa nelikymppisissä ja viiskymppisissä toisissa kaksi ja toisissa yksi. Ja miehissä on sarjat 45 ja 55, ja siellä on nuoremmissa on yksi joukkue, ja viisvitosissa on kaksi joukkuetta nyt tulevalle kaudelle.

Puhuja 1 [00:06:40]

Okei. No, sanoisitko sä, että padel on joukkuepeli?

Puhuja 2 [00:06:43]

On se tavallaan. Ja sitten parina kuitenkin aina pelataan, niin kyllä siinä on niitä samoja joukkueurheiluelementtejä, kun yhdessä tehdään ja tarvitaan sitä yhteispeliä siellä kentällä samalla tavalla kuin monissa muissakin lajeissa.

Puhuja 1 [00:06:59]

Selvä.

Puhuja 3 [00:07:00]

Tota… Miten sitten tällaisessa padelin tyyppisessä joukkuetoiminnassa, niin millä tavalla se näkyy se joukkueiden toiminta sitten taloudessa tai talouden suunnittelussa?

Puhuja 2 [00:7:13]

Joo… Siihen on varmasti monta eri reittiä, erilaista toimintatapaa. Että jos mietitään vaikka tuota sarjapadelia, jossa edustetaan seuraa, niin tiedän, että on toimijoita, joissa pelaajat kustantaa itse isosti sen. Meillä taas on ollut ainakin tähän asti seuran linjauksena se, että kun edustetaan meitä, niin me tuetaan sitä toimintaa myös. Että maksetaan ilmoittautumismaksut, ja suorat sitten noi ottelukustannukset, eli tapahtuman järjestäjä laskuttaa sitten osallistuneilta seuroilta kenttäkustannukset ja pallokustannukset. Niin, tuetaan sitten meidän pelaajia. Halutaan kannustaa, että lähdetään mukaan toimintaan, lähdetään mukaan kilpailutoimintaan. Niin ollaan sitten tuettu sitä. Toki ne on aina arvovalintoja seuralle, että mihin käytetään sitä rahaa, ja kuinka paljon sitä rahaa pitää tehdä sisällepäin.

Puhuja 3 [00:08:13]

Mutta että se menee tavallaan seuratasolla, teillä ei ole joukkueille omaa talouden seurantaa?

Puhuja 2 [00:08:21]

Ei ole oikeastaan. Että se on kuitenkin niin pienimuotoista, että sen yhden joukkueen osalta. Että jos mietitään, että siinä on vaikka kolme turnausreissua tuohon kevätkaudelle, niin ei olla koettu, että muutamia satasia kannattaa, tai nippanappa paria tonnia per joukkue, alkaa pyörittää…

Puhuja 3 [00:08:44]

Aivan.

Puhuja 2 [00:08:45]

… Sitten erillisen kirjanpidon kautta. Ja ne on aika stabiileja riippumatta sarjatasosta. Että vaikka on useampia eri divisioonia, niin ne reissumäärät on suurinpiirtein samat. Toki tuolla ylimmällä sarjatasolla voi vähän pidempää reissua olla. Mutta aika marginaaliset erot loppujen lopuksi.

Puhuja 3 [00:09:05]

Kyllä. Niin ei ole sillä tavalla tarvetta sitten, ei ole niin erilaista se toiminta sitten, että joukkueilla olisi omat… Jos palataan vielä siihen, että padelin suosio nousi tosi voimakkaasti, että jossain on sanottu jopa että räjähdysmäisesti kasvoi, ja nyt sitten ehkä on vakiintunut se harrastajamäärä tavallaan tietylle tasolle. Niin miten tämä on niin kuin näkynyt? Paitsi että te olette kasvaneet myöskin todella paljon siitä alkuajasta, niin miten tällainen kasvu näkyy seuran toiminnassa?

Puhuja 2 [00:09:40]

Näkyyhän se monella lailla. Ja just se, että meillä on tosi laaja skaala pelaajia. Siihen noin 400 mahtuu lapsista pitkälle tuonne senioripelaajiin. Ja sitten taas toisaalta, varsinkin naisten puolella, meiltä löytyy ihan Suomen huippupelaajia, jotka pelaa korkeimmissa turnauksissa. Tuossa sarjapadelissa meillä on esimerkiksi hopeaa naisten puolelta tältä vuodelta. Että siellä mennään oikeasti kärkikahinoissa. Ja sitten toisessa päässä, että kunhan käydään liikkumassa. Niin että pitää pystyä tarjoamaan monenlaista. Sitten taas hallinnon kannalta, niin tottakai, kun kasvetaan nopeasti, niin se, että pidetään toiminta laadukkaana, ei lähdetä ahnehtimaan. Tiedostetaan se, että se kasvu ei ole ikuista. Ei voida laittaa vain kerrointa vuosi toisensa jälkeen budjetin perään, ja katsoa, että kyllä se sieltä tulee. Sitten taas, mitä tutumpi laji, niin yhteistyökumppaneita tietyllä lailla helpompi hakea. Nähdään se, oikeasti kilpaurheiluakin kohden nähdään se arvo. Se herättää kiinnostusta. Että on siinä, on siinä monia tekijöitä, jos miettii sieltä. Ennen buumia perustettu seura, pieni toiminta, pieni porukka ollut sitä silloin alun perin pyörittämässä. Ja nyt taas aletaan olemaan sillee, että voidaan oikeasti puhua urheiluseurasta.

Puhuja 3 [00:11:18]

Joo. Ja vähän noita talouden haasteita, tai muutoksia tuossa jo sivusitkin, että miten se on muuttunut sitten samalla kun on kasvettu.

Puhuja 2 [00:11:35]

Joo, siis miettii ihan tätä viimeistä pariakin vuotta, kun tuo kilpailutoiminta on kasvanut, me ollaan pystytty kouluttamaan valmentajia, treeniryhmien määrät on noussut, niin kyllä tuossa taas syyskokouksessa kun budjettia lyötiin kasaan… Tai saatiin hyväksyntää jäsenistöltä budjetin osalta… Niin vertailuna pystyi katsomaan taas, että liikevaihto kasvaa seuralla. Että ei se sieltä nyt plus-merkkiseksi muutu. Tottakai aina, ry-pohjalta, niin ei tämä bisnestä ole. Mutta että koko ajan nähdään että toimintaa on enemmän, kilpailut on isompia. Me järjestettiin viimeisimmät kansalliset kilpailut, eli liiton myöntämät, mistä saa liiton ranking-pisteitä kerättyä, meillä oli 250 osallistujaa kisoissa täällä Jyväskylässä. Että siinä alkaa olemaan jo tapahtumilla kokoa. Ja sitten taas se, että joudutaan kuitenkin koko ajan laittamaan esimerkiksi palkintoihin enemmän rahaa, jotta me saadaan ulkopaikkakuntalaisia kilpailijoita paikalle. Meillä pitää olla aika monenlaista kahviomyyntiä ja muuta, mitä siihen koko ajan kasvaa. Että se on eri asia järjestää muutaman kymmenen henkilön tapahtumia, kun sitten taas yhtäkkiä ollaan siellä 250 osallistujassa, plus kaikki katsojat siihen. Järjestetään striimejä niihin, jotta pystytään tarjoamaan laadukkaita tapahtumia myös niille, jotka ei ole läsnä.

Puhuja 3 [00:13:05]

Kyllä. Tommoiset isommat tapahtumat, ja tietysti se, että toiminta kasvaa, vaatii myös olosuhteilta tietynlaista. Ja nyt ollaankin täällä teidän hienoissa tiloissa. Onko nämä teidän omat tilat?

Puhuja 2 [00:13:22]

Ei. Ja siis olinkin jo tarttumassa melkein kesken lauseen tuohon, että ei ole meidän tilat. Että ollaan tuota täällä Padel Keski-Suomalaisen tiloissa Aholaidassa. Että tehdään, aikaisemmin viittasin jo tuohon, että tehdään kaikkien hallitoimijoiden kanssa yhteistyötä. Mutta toki se, että täällä Aholaidassa on 11 nelinpelikenttää, yksi kaksinpelikenttä, niin se helpottaa taas meidän toimimista, täältä saadaan riittävä määrä kenttiä meidän käyttöön. Että kuitenkin valmennustoiminnat pyörii. Ja sitten taas kun kisoja järkätään, niin se helpottaa, kun kenttämäärä on yhden katon alla isompi. Mutta ollaan myös järjestetty muiden toimijoiden tiloissa kilpailuja, että niin kuin tapahtumakohtaisesti katsotaan, että missä ollaan. Mutta toki tässä niin kuin kotipaikkaa pidetään. Mutta maksetaan kentistä vuokraa, ja sitä kautta sitten.

Puhuja 3 [00:14:17]

Kyllä. Sitä kautta sitten, joo. Eli se oikeastaan antaa sitten ehkä myös vähän varaa siihen, että jos harrastajamäärät kasvaa tai näin, että ehkä voi saada enemmän vuoroja sitten otettua seuralle käyttöön?

Puhuja 2 [00:14:33]

Kyllä. Ja siis sinällään ollaan varmasti hyvä vuokralainen kenttien osalta, että pystytään jatkuvasti… Meillä on vakiovuoroja, valmennukselle varattu kentät tiettyinä päivinä tiettyihin aikoihin. Ja pystytään tuomaan myös volumea tähän, että ei ole hallitoimija myöskään ihan siinä tämmöisen liikkuvan asiakkaan armoilla. Että aika säännöllisesti kuitenkin tässä sitä kenttäkapasiteettia kulutetaan.

Puhuja 3 [00:15:12]

Kyllä. Eli se on molemmille osapuolille kannattava yhteistyö sitten, että pystyy toimimaan tällä tavalla. Miten tuota, jos mennään enemmän sinne talouden puolelle, niin nyt jos ajatellaan, niin muutoksia on ehkä siinä kasvuvauhdissa ollut, ei ehkä niinkään siinä, niin kuin sanoit, niin se on aika vakiintunut tällä hetkellä, mikä on se harrastajamäärä. Niin minkälaisia talouden suunnitteluun liittyviä toimia te teette, miten te suunnittelette sitä taloutta, miten teidän budjetointi menee?

Puhuja 2 [00:15:51]

Kyllähän, varmaan mennään tällä hetkellä, niin kuin sanoit, vakiintunut toi harrastajamäärä, että siinä ei suuria heittoja enää tule, ainakaan todennäköisesti. Niin aika samaa, kuin monella muullakin seuralla, että siinä vaiheessa, kun tiedetään esimerkiksi mitä kilpailuja päästään järjestämään, minkälaista muuta, minkälaisia muita tapahtumia tullaan järjestämään. Että toimintasuunnitelmaa kun tehdään, niin tiedetään suurinpiirtein mitä siellä on tulossa. Tiedetään suurinpiirtein mitä mikäkin lysti maksaa, ja tiedetään paljonko meidän pitää saada osallistujia tapahtumiin, jotta se pysyy pinnalla. Sitten taas se varainhankinta yhteistyökumppaneilta ja yhteistyökumppaneiden kautta on isossa roolissa, että pystytään sitten saamaan sitä taloudellista tukea esimerkiksi yksityisestä rahasta. Mutta samalla sitten tarjoamaan niille yrityksille järkevää yhteistyötä, että se ei ole pelkästään sitä perinteistä sponsorin kinuamista, että anna meille muutama satanen, ja me luvataan laittaa sinun logo johonkin. Vaan se, että mietitään ne yhteistyötkin vähän sitä kautta, että mitä me voidaan tarjota ja kenen kanssa me halutaan tehdä yhteistyötä. Että tottakai, tietyllä lailla aina arvovalintoja myös se, että mitä logoja me halutaan edustaa. Että kyllähän se aina… Tottakai, on vaikea tietää, että jos meille myönnetään kuudet kisat ensi vuodelle, niin mikä on minkäkin kisan osallistujamäärä. Jos Pieksämäellä on samaan aikaan kisat, Tampereella on kisat, Seinäjoella on kisat, Kuopiossa on kisat, niin kyllähän siinä taistellaan sinä viikonloppuna aika lailla siitä, että kuka pelaa, missä pelaa. Että niitä on vaikea arvioida. Mutta arvioidaan mieluummin pikkuisen alakanttiin, ja lasketaan kulut sen mukaan, niin ei olla ainakaan tilanteessa, että tarvitsee alkaa laarin pohjalta ihan viimeisiä senttejä kaapimaan, että saadaan homma skulaamaan.

Puhuja 3 [00:18:00]

Kyllä. Tuota, viittasit tuossa siihen varainhankintaan, ja se nyt on sellainen homma, mikä kaikkia seuratoimijoita aina kiinnostaa. Minkä tyyppisiä… Sanoit tosiaan, että yritysyhteistyöt ovat sellaisia, mitä teette… Mutta onko muita varainhankinnan keinoja sitten mitä käytätte?

Puhuja 2 [00:18:18]

No, tottakai itse toiminta pyörittää tietyllä tavalla itse itseään. Että se että pystytään… Meillä jäsenmaksu on 40 euroa. Ja puhuttiin noista sarjapadel-kustannuksista, niin me ollaan… Tällä hetkellä lasketaan, että sarjapadelin on tonnin enemmän kuluja, kuin mitä jäsenmaksuista tulee. Mutta sitten taas se, että pystytään pyörittämään valmennuksia. Se on julkista tietoa, me puhutaan jäsenistöllekin siitä, että silloin kun meillä on täydet kentät, ja oikea määrä väkeä paikalla, niin sieltä jää aina pieni siivu. Puhutaan eurosta, kahdesta per valmennuskerta, jos siellä on neljä osallistujaa, ja siitä jää sitten pari euroa seuralle taskuun, niin ne on pienimuotoista. Mutta tottakai ne kumuloituu. Jos meillä on kymmenkunta treeniryhmää pyörii viikoittain, niin ne on pieniä puroja, ne antaa koko ajan pikkuisen pelivaraa. Mutta kyllähän se meidän varainhankinta… No, talkootyötä jonkin verran. Esimerkiksi tehdään talkootyötä täällä Padel Keski-Suomalaisen tiloissa. Että tuolla on aika paljon nimittäin tuota lasipinta-alaa noitten kenttien ympärillä, niin me sitten seurana talkoilla putsataan niitä laseja. Että sillä tavalla jäsenistö pystyy myös osallistumaan siihen. Ja pystytään pitämään myös hintoja alhaisina. Ja esimerkiksi sitten nämä joukkueet voi omia kulujaan kattaa niillä.

Puhuja 1 [00:19:54]

Tehdäänkö tätä varainhankintaa joukkuetasolla, vai koko seuran tasolla?

Puhuja 2 [00:19:59]

Joukkuetasolla ja seuratasolla. Että vähän vaihdellen. Että tänä syksynä vasta on käynnistetty, kun tässä hallitoimijankin puolella oli pieniä muutoksia, niin nyt sitten tälle syksylle tätä käynnisteltiin. Ja ollaan saatu se ihan hyvin pyörimään. Että sitä talkoohenkeä löytyy edelleenkin, vaikka tuntuu, että nykyään puhutaan, että ihmiset ei lähde ja ihmisiä ei kiinnosta. Se pitää vain olla oikein strukturoitua ja tarpeeksi selkeää tekemistä, määritetty aika ja paikka, ja kuka siitä hyötyy, ja miten hyötyy, niin edelleen se talkoointo ainakin oman näkemyksen mukaan sieltä löytyy. Että suurempi muutos on ehkä tapahtunut siinä, että enää ei ole niitä seurojen puuhamiehiä ja puuhanaisia, jotka tulee kolmeksikymmeneksi vuodeksi tekemään kaikki talkoot siitä putkeen, vaan se on ehkä vähän pirstaloitunut, pätkittynyt. Mutta se halu tehdä oman yhteisön puolesta ja oman yhteisön eduksi, niin kyllä se siellä edelleen on samalla lailla kuin aikaisemminkin.

Puhuja 1 [00:21:07]

No se on kiva kuulla, koska kyllä se talkootyö on vähän kärsinyt niistä, niin kuin sanoit, vapaaehtoisten puutteesta. Mutta se talkootyöhän on sellaista, että kuka tahansa voi tehdä sitä tehtävää. Niin voiko teillä kuka tahansa sitten buukata, että mä tulen tunniksi tänne pesemään näitä lasiseiniä, vai miten se toimii?

Puhuja 2 [00:21:25]

Joo. Joko sillä tavalla, että joku näistä meidän sarjapadeljoukkueista ottaa koko pesukierroksen. Että pari kertaa kuussa, kun nuo lasit pestään, niin ottaa koko porukka siitä kierroksen. Tai sitten jos yksittäiset käyvät, niin käy sitten vaan kuittaamassa listaan, että mitkä kentät on pesty. Ja sieltä näkee sitten seuraava kun tulee, että mitkä kentät on pesemättä. Välineet löytyy hallilta, niin se on aika sellainen helppo ja matalan kynnyksen homma.

Puhuja 3 [00:22:02]

Kyllä, ehdottomasti.

Puhuja 1 [00:22:03]

Hauska kuulla erilaisten lajien tyypillisistä toiminnoista ja varainkeruusta. Miten tuota, varainkeruuhan pitää tehdä just joukkuetasolla, tai pienemmällä tasolla niin kuin seurassa. Mutta onko teillä yhtään yksilöurheilijaa? Tai ajatteletteko te, että teillä olisi…

Puhuja 2 [00:22:21]

No, tavallaan kyllä. Käytännössä vaikea määritellä. Siis tottakai, vaikka tietyllä tavalla halutaan nähdä joukkuelajina ja paripelinä, niin sitten kuitenkin, nuorista pelaajista kun puhutaan, niin kyllähän sieltä yksilönä he menevät eteenpäin. Ja meillä on muutamia tuolla esimerkiksi Vierumäen yläkoululeirityksessä ollutta nuorta, ja on sitten nuorten maajoukkueringissä ollut pelaajia. Niin sieltä sitten tietyllä tavalla yksilö… Heillä voi olla omia sponsoreita, mutta ollaan pyritty myös seurana tukemaan, esimerkiksi siinä vaiheessa kun alkaa nuo maajoukkueleiritykset tai yläkoululeiritykset. Ne on isoja summia perheiltä, mitä vaaditaan. Muutenkaan kyse ei ole halvasta harrastuksesta. Että kyllähän niin kuin puhutaan kalliista lajeista, vilautellaan jalkapalloa, jääkiekkoa, mitkä ei ole myöskään halpoja. Mutta ikävä kyllä padelin osalta ei jäädä kauaksi niistä hinnoista.

Puhuja 1 [00:23:32]

Siinä tietysti kun yksi ihminen tarvitsee aika paljon tilaa, niin jo se tilakustannuskin täytyy olla aika kallista. No, miten sitten ihan taloushallinto, peruskirjanpito, järjestelmät… Miten tämä on teillä organisoitu? Onko teillä ulkoistettu, tai teettekö te itse jotain tästä seuran taloudesta?

Puhuja 2 [00:23:51]

No, rahaliikenne pyörii toki ihan seuran rahastonhoitajan kautta. Ja sitten taas meillä on tilitoimisto, johon toimitetaan tositteet, ja he hoitaa siitä sitten taas kirjanpidon. Että tässä kokoluokassa, missä me ollaan, niin se on vielä toimiva kuvio. Se tositemäärä kuitenkin on vielä ihan kohtuullinen, ja pystytään se itse hoitamaan siihen asti, että sitten kirjanpitäjä tekee vain sen yhteenvedon, ja sen itse kirjanpidon.

Puhuja 1 [00:24:25]

Niin, teillä on ihan mapissa paperit, vai millä tavalla te toimitte?

Puhuja 2 [00:24:29]

Suurin osa nykyään onneksi saadaan sähköisenä, että sitten pystyy sähköisenä toimittamaan kirjanpitäjälle, joka sitten jalostaa hommaa eteenpäin. Onneksi ei ihan hirveästi enää mappitavaraa enää ole olemassa.

Puhuja 1 [00:24:47]

Jep, joo. Ne tuppaa vähän katoilemaankin sitten ne sellaiset tositteet.

Puhuja 2 [00:24:51]

Kyllä. Ja siis nykypäivänä, yhdistystoiminnassakin, on riittävä tietotaito ja vaatimustasokin siihen, että se taloushallintokin oikeasti on hyvällä tasolla. Että ei ole enää sitä, mitä se saattoi 20 vuotta, 25 vuotta sitten… Että aika paljon villimpänä läntenä tuo pienten ja keskisuurten urheiluseurojen taloushallinnot on ollut.

Puhuja 1 [00:25:20]

No miten, onko teillä joku pilvipohjainen kirjanpitojärjestelmä, että te pääsette itse katselemaan sieltä niitä raportteja, vai toimittaako kirjanpitäjä…?

Puhuja 2 [00:25:28]

Kirjanpitäjältä saadaan siitä aina koonnit. Kuitenkin meidän osalta puhutaan sen verran pienestä liikevaihdosta, että suurin osa meidän jäsenistöstä kuitenkin, se pelaaminen tapahtuu omatoimisesti eri halleilla, niin se sinällään… Liikevaihto on kohtuullisen pieni kuitenkin jäsenmäärään nähden verrattuna moneen muuhun lajiin.

Puhuja 1 [00:25:52]

Että seuraava askelhan siitä olisi sitten ottaa joku tuollainen selainpohjainen kirjanpitojärjestelmä, jonne tulisi valmiiksi verkkolaskut suoraan, että niitä ei tarvitse toimittaakaan…

Puhuja 2 [00:26:03]

Kyllä, ja sitten… Varmaan jossain vaiheessa joudutaankin siirtymään siihen, että saadaan sitten sellainen reaaliaikainen tieto. Mutta tällä hetkellä ei ole vielä koettu tarvetta siihen.

Puhuja 1 [00:26:13]

No, mikäs teidän, jos järjestelmistä puhutaan, niin mikä jäsenhallintajärjestelmä tai jäsenrekisteri teillä on?

Puhuja 2 [00:26:21]

No, meillä on niinkin persoonallinen ratkaisu, kuin tuo Olympiakomitean Suomisport. Mikä on aika näppärä ja ketterä järjestelmä. Että pystytään hoitamaan laskutukset sitä kautta, jäsenrekisterit sitä kautta, hallinnoimaan ryhmiä, viestimään jäsenistölle… Että se on sellainen palvelu, mikä ollaan koettu aika toimivaksi. Että meillä silloin aikaisemmin, ihan alkuaikoina, on menty ihan klassisella excelin jäsenrekisterillä. Mutta nyt sitten kun ollaan kasvettu, ja toiminta on kehittynyt ja kasvanut, niin päädyttiin sitten tuohon Suomisportiin lähteä mukaan.

Puhuja 1 [00:26:59]

Joo. Mä olen käyttänyt itse Suomisportia lähinnä vain lisenssien hallintaan, tai seuralla mitä olen tehnyt, niin hoitanut niitä lisenssejä siellä. Mutta mielenkiintoista kuulla, että siellä on ihan sitten tämä jäsenrekisteri ja muutkin palvelut saatavilla. Se on toimiva sitten, ja näppärä?

Puhuja 2 [00:27:18]

Joo, se on toimiva ja näppärä. Ja just toi, kun meilläkin on erityyppisiä tapahtumia, eri hintaisia tapahtumia, riippuen että mitä milloinkin tarjotaan jäsenistölle, niin sieltä on helppo hoitaa sitä laskutusta, mutta myös tapahtumiin ilmoittautumista. Ja toki, niin kuin mainitsit, niin lisenssejä sitä kautta, niin kuin Padel-liitonkin lisenssit sieltä sitten on löydettävissä.

Puhuja 1 [00:27:45]

Joo. Pystyykö sinne tekemään jonkun oman verkkokaupan, jos teillä on vaikka jotain varusteita tai tekstiilejä?

Puhuja 2 [00:27:52]

Meillä ei, itse asiassa… Verkkokauppa on aukeamassa. Se tulee tuolta meidän yhteistyökumppani Mondo Workwearin kautta. Että sen pitäisi olla – huhupuhe kertoi tuossa eilettäin kun meidän puheenjohtajan kanssa juttelin – niin perjantaina jo. Elikkä tähän just ennen joulua saataisiin seurakauppa auki, että saadaan seuraverkkaria liikkeelle. Mutta tuota, ilmeisesti Suomisportin kautta teoriassa olisi mahdollista, mutta löydettiin itse toinen ratkaisu sitten, missä pystytään sitten suoraan tavarantoimittajan kautta luomaan se verkkokauppa.

Puhuja 1 [00:28:30]

Mielenkiintoista. Onko tämä ratkaisu sellainen, että teidän ei tarvitse itse hankkia mitään varastoa, vaan sitten niiden verkkokauppatilausten pohjalta painetaan teidän logot tuotteisiin?

Puhuja 2 [00:28:43]

Osittain näin kyllä, ja osittain ei, että pikkuisen riippuu tuotteesta. Että jos me puhutaan perus teknisestä t-paidasta, treenipaitaa ja näin, niin sitä toki sieltä, että ei osteta varastoon. Ei paineta hirveetä määrää jotain paitaa logolla valmiiksi sinne. Mutta sitten taas jos on spesiaalimpaa tuotetta… tai ei spesiaalimpaa, mutta sellaista, mikä vaatii esimerkiksi tehdaspainatusta… Sukat, mihin on kirjattu logo. Niin niitä sitten taas otetaan pikkuisen isompaa satsia sitten suoraan varastoon. Mutta että, tuotteesta riippuen. Mutta ei jokaista sukkaparia lähdetä teettämään erikseen.

Puhuja 1 [00:29:28]

Niin, se tulisi varmaan kalliiksi. Mietittekö te sitä… Tai omasta mielestäni kannattaa harkita, kuinka paljon seuran omia rahoja kannattaa sitoa varastoon. Että sitten sinne jää kuitenkin jotain myymättömiä tavaroita, väärän kokoisia sukkia tai väärän kokoisia verkkareita, jotka sitten aiheuttaa niin kuin tappiota seuralle.

Puhuja 2 [00:29:52]

Joo, ehdottomasti siis ollaan asiaa mietitty. Ja sen pohjalta myös tehty niitä tuotevalintoja, että mahdollisimman vähän on sellaisia tuotteita, mitä tarvitsee teetättää valmiiksi. Ja sitten taas ne tuotteet, mitä tarvii teetättää, sukkapareja, niin siinä puhutaan kuitenkin sen verran pienistä summista, että ne on vielä järjestettävissä. Ja toisaalta sitten taas jos miettii, me jaetaan jonkun verran tavarapalkintoja noissa kilpailuissa, että pystytään myös sitten sitäkin kautta liikuttamaan tavaraa tarvittaessa. Ja se helpottaa myös sitten sitä, että meillä on sitä tavaraa sitten helposti saatavilla esimerkiksi kilpailupalkinnoiksi justiinsa.

Puhuja 3 [00:30:39]

Sehän on toisaalta just toi, että sitten sitä tavaraa on, jos sitä tarvitaan, ehkä se varastoinnin hyvä puoli. Jos siitä aiheutuu sitten vähän kustannuksiakin, niin on siitä jotain hyötyjäkin myös.

Puhuja 2 [00:30:52]

On, puolensa kummassakin. Ja että pitää vain tiedostaa se, että kuinka paljon siihen tosiaan sidotaan rahaa, ja kuinka paljon ollaan valmiita laittamaan siihen rahaa. Että nyt varsinkin kun vasta käynnistetään toi verkkokauppa, niin pyritään se kyllä pitämään mahdollisimman pienenä, että nähdään se, mikä on se tavaran liikkumisen määrä. Että nähdään, kuinka paljon sieltä lähtee esimerkiksi hupparia tai jotain jäsenistölle menemään. Tietää, että aika paljon on ollut kyselyä siitä, että onko saatavilla ja mistä on saatavilla. Ja kiva päästä nyt jo mahdollisesti viikonloppuna ilmoittamaan jäsenistölle, että nyt sitä saa, nyt sitä saa, että äkkiä vaan tilauslinjat kuumiksi, ja verkkokauppa laulamaan.

Puhuja 1 [00:31:42]

Tollaisethan on niitä seuran brändäysasioita myös, yhteenkuuluvuutta.

Puhuja 2 [00:31:45]

Kyllä, ja logot ja värit tutuiksi ja näkyviksi. Se, että meidänkin tämä… Tehtiin vähän sellaista brändiuudistusta. Aika pitkään mentiin sellaisella puna-mustapainotteisella värityksellä, mutta nyt sitten vähän asiaa pohdittiin ja peilailtiin, ja tehtiin pohdintaa sen suhteen, niin tämmöinen kirkkaan sininen on nyt sellainen, millä tullaan jatkossa menemään, ja tullaan siinä pitäytymään. Pyritään tekemään ensi vuoden alkupuolella sitten vielä verkkosivujen ja muitten osalta, ja kaikki viestintämateriaalit ollaan tekemässä tällä hetkellä uusiksi. Ja pystytään sitten tuomaan tosiaan se mielikuva näkyväksi, että Padel JKL ry:stä kun puhutaan, niin siellä on samantien se mielikuva siitä kirkkaan sinisestä ja valkoisesta.

Puhuja 3 [00:32:41]

Ja sitten kun se näkyy, niin ihmiset tottuu sen sitten yhdistämään teihin, ja sillä tavalla sitten toivottavasti innostuu uusia jäseniä lähtemään myöskin mukaan. Joo, tota, mun mielestä meillä on ollut oikein antoisaa keskustelua tästä taloudesta. Jos tähän loppuun ottaisi vielä tällaisen kolme vinkkiä, jos sun pitäisi antaa tällaiselle, joka on ehkä kasvuvaiheessa oleva urheiluseura, niin mitkä olisi sellaisia vinkkejä tai huomioita, mitä olisi kuulijoiden hyvä tietää?

Puhuja 2 [00:33:19]

No, varmaan siihen budjetointiin sellainen, että mitä arvioit tuloiksi, niin ota siitä kymmenen pinnaa pois, ja mitä arvioit kuluiksi, niin laita sinne kymmenen pinnaa lisää. Sen jälkeen kun sä saat sen budjetin nollaan, niin sun on huomattavasti paljon turvallisempi lähteä siihen tulevaan vuoteen. Aina tulee yllättäviä kuluja. Yhtäkkiä hoksataan, että palloja meneekin enemmän, tai tarviikin pallokoppia ostaa, sinne uppoaakin äkkiä sitten enempi ylimääräistä rahaa. Tai sitten joku tapahtuma, mikä oli seuran hallituksen mielestä aivan nerokas idea, niin se ei sitten tavoitakkaan, tai siihen sattuu just kaikkea muuta tapahtumaa päällekkäin. Että kuitenkin kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta. Puhutaan  oikeasti harrastetoiminnasta, vaikka siellä se kilpailutoiminta mukana onkin. Toinen vinkki varmaan ihan se, että malttia, malttia. Että kasvua tulee, hommat kehittyy. Mutta että keretään miettiä mihin ollaan menossa, mitä ollaan tekemässä, kenelle ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä… Että se on meilläkin ollut isona haasteena. Tai en nyt tiedä isona haasteena, mutta yksi semmoinen elementti, mikä on vaikuttanut toimintaan, ja missä on ehkä ajatus harhautunut. Että kun se kilpatoiminta on se, mihin seuratoiminta paljon padelissa kulminoituu. Ja sitten taas, kun voit käydä harrastamassa, voit käydä aktiivisestikin harrastamassa, eikä sun tarvitse olla missään tekemisissä seuran kanssa. Niin just tuo, että miksi tehdään ja kelle tehdään, niin ollaan käyty paljon keskustelua siitä, että miksi me ollaan olemassa? Ketä me palvellaan? Miksi jonkun harrastajan kannattaa olla meidän seuran jäsen? Ja sitä tullaan jatkossakin teroittamaan entistä enemmän. Koska kilpapelaajien määrä on kuitenkin se kolmasosa, neljäsosa meidän jäsenistöstä, niin että pystytään tarjoamaan myös niille, jotka vaan harrastaa. Ja oltaisiin sellainen liikuttava toimija, vaikka se urheilukin on siellä mukana. Kolmatta en ole vielä keksinyt, että mikä se vinkki olisi, varmaan itse asiassa tuossa nuo kaksi ensimmäistä oli sen verran kattavia, että ehkä me pärjätään kahdellakin.

Puhuja 3 [00:35:56]

Kyllä mä luulen, että me pärjätään kahdella. Kiitos, Markus, oikein paljon, että saatiin tulla tänne juttelemaan sun kanssa padelista ja taloudesta ja hallinnosta. Oli oikein mielenkiintoinen keskustelu.

Puhuja 2 [00:36:09]

Kiitos teille. Mukava päästä juttelemaan näistä. Tää aina virkistää itseäkin, kun joutuu vähän pohtimaan, että mites nämä jutut oikein meneekään. Mukava oli jutella ja kiitoksia, että pääsin paikalle!

[äänite päättyy]