Eija: Podcastin nimi on tekoäly hiekkalaatikolla. Lapsen hiekkalaatikko on paikka, jossa lapsi voisi rakentaa linnoja, kaivaa kuoppia ja leikkiä mielikuvitus leikkejä ilman suuria riskejä.

Olli: Ja tavallaan siinähän tarkoitetaan ympäristöä eli missä me voidaan kokeilla erilaisia asioita ja sitä kautta myös oppia ja sinne voi ihmisiä tulla ja mennä. Ja koskaan se lopputulos ei ole samanlainen.

Merja: Ja mulla ei ole hiekkalaatikko näyttäytyy tällaisena turvallisena tilana, että siellä voi tutkia, kehittää ja leikitellä, että se olemisen ei tarvitse olla niin valtavan vakavaa.

00:00:40 Eija

Hei tervetuloa tekoälyyn hiekkalaatikolla podcastiin kanssani. Täällä leikkimässä on Merja.

00:00:46 Merja

Tervehdys. Kaikki vaan.

00:00:47 Eija

Ja Olli

00:00:48 Eija

Ja mun nimi on Eija.  Merja mikä on sun suhde tekoälyyn?

00:00:50Merja

No mä voisin todeta sillä lailla klassisesti, että kun mä tykkään kaikesta kiiltävästä ja uudesta ja olen utelias niin mä oon mielelläni aina heittäydyn kaikkien uusien asioiden äärelle. Mä olen kiinnostunut digitalisaatio prosessista ja tää on ihana disruptiivinen jatkumo sitten tähän tekoälyyn, että miten se muuttaa meidän käytäntöjä ja se on saapunut tähän tänään.

Mitä Olli?

00:01:16 Olli

Ja siis mä oon aina ollut tai on ollut pitkän aikaa kiinnostunut teknologiasta. Miten se vaikuttaa työhön ja organisaatio? Ja organisointiin ja sitä kautta tullut myös tähän, että millä lailla tekoäly vaikuttaa tällä hetkellä oppimiseen ja opettamiseen.

00:01:33 Merja

Entäs Eija itse?

00:01:35 Eija

Itse asiassa voisin melkein yhdistää nämä molemmat mitä te sanoitte. Että, kun itse olen oppimisen kanssa pitkään työskennellyt ja  nähnyt ehkä muitakin teknologisia murroksia, mutta ei niin jotenki vaikuttavaa, kun mikä tää nyt näyttäisi olevan ja jotenkin musta tuntuu, että tämä luo nyt sellaisen epäjatkuvuus hetken, joka tavallaan kutsuu meidät erilaisissa organisaatioissa ja myös oppilaitoksissa kiinnittämään entistä enemmän huomiota oppimisen prosesseihin.

00:02:05 Merja

Pystytkö tarkentamaan, että mikä erityisesti sun mielestä on nyt muuttumassa?

00:02:11 Eija

Minusta tuntuu että, kukaan niistä ei tiedä tarkkaan mitä tässä on tapahtumassa ja ollaan eri tavoin kiinnostuneita siitä kuitenkin, että mitä tässä tuleman pitää ja sitä kautta, niin kun me jokaisen me ollaan kaikki niinku oppijoita tässä nytten ja niin ne kaikkien pitää olla tavallaan avoimia ja myös oppia toinen toisiltamme ja se ikään kuin korostaa sitä oppimisen merkitystä, on se sitten mikä tahansa, esimerkiksi organisaation perustehtävä.

00:02:42 Merja

Kyllä ja mä kuulen tän tietynlaisen kokeilukulttuurin ideologian tässä, että nyt kun ollaan tämmöisessä epäjatkuvuuskohta niin ei riitä ne vanhat mallit, miten uutta otetaan haltuun että mentäisiin ehkä jonkun formaaliin koulutukseen kuulemaan sanaa, vaan nyt ehkä täytyy ottaa se lusikka kauniiseen käteen ja lähteä ensin yksin vaikka kokeilemaan ja sitten ottamaan kollegat mukaan ja testaamaan ja yrittää ymmärtää että mikä on se logiikka, joka sinne tekoälyyn kirjoittautuu, vai mitä sä mietit Olli?

00:03:12 Olli

No on niin kuin samoilla linjoilla ja se mitä tässä on erityistä on se, että tää on hyvin pitkälle myös alhaalta ylöspäin menevä muutos. Ja jos me ajatellaan esimerkiksi ammattikorkeakoulukontekstia, niin opiskelijat hyvin rohkeasti  kokeilee sitä ja näiden kokeiluiden kauttahan me saadaan selville myös, että missä kohtaa esimerkiksi generatiivinen tekoäly toimii ja missä se ei toimi ja missä kohtaa taas sitten se oppijan oma oppiminen tulee tärkeään rooliin.

00:03:41 Eija

Joo ja tämä niin kun yksilön kokeileva leikittely ja tämmöinen ja puuhailu – olisiko se hyvä sana? Puuhailu niin niin erilaisten tekoälysovellusten kanssa on tosi tärkeätä, että tekeepä sitä sitten niin kun työtä varten, oppimista varten, tai ihan jotakin muuta tarkoitusta varten. Mutta sä Merja mainitsit tästä tän niin kun myös kulttuurin ja sosiaalisuudenkin merkitykseen, niin onko tekoäly nyt jotenkin erilainen työväline tai teknologia?

00:04:21 Merja

Voidaan ajatella ehkä just sillä lailla, että kun usein kuulee sen analogian siitä, että kyllähän ottaa tän tekoälyn haltuun samalla lailla, kun laskimen, niin onko se oikeastaan sitä, että kun siihen kirjoittautui paljon enemmän, kun se on paljon pidempien prosessien tuotossa, siihen kirjoittautuu monenlaisia intohimoja, että kyllä tässä on.

Kun ottaa käyttöön laskeminen kauheasti ei mietitä sitä eettisyyttä siinä laskimen käytössä vaan meillä on ajateltu, että se on se ratkaisee tiettyjä asioita, mutta nyt sitten kun meillä on tekoäly käytössä ja tiedämme ne pitkät prosessit, mikä on tuottanut sen tekoälyn tarjoamaan tekstin meille, niin silloin me joudutaan aina miettimään, että miten luotettavaa, kuinka uskottavaa, mitä täällä voi tehdä? Eli sen takia, jos puhutaan vaikka kentällä tiivistä tekoälystä, näistä isoista kielimalleista, niin me ollaan todellakin niin kun ison asian äärellä miettimässä, että mihin tämä oppimisessa työnteossa taipuu, vai onko Olli sulla jotain eriäviä mielipiteitä?

00:05:18 Olli

Ei, sehän tekee oppimiselle sitä esimerkiksi, että varsinkin että kyllä lähdetään käyttämään generatiivista tekoälyä niin, jos osaa asiasta valmiiksi paljon, niin sehän niinku edistää sitä oppimista, niin tuossa esimerkiksi kysyä asioita oikealla tavalla, niin sitä kautta pystyy menemään korkeammalle tasolle. Ja toisaalta taas sitten oppimisen tasolla se auttaa hyvin pitkälle sitten missä voi sanoa niin, että se on hyvinkin luotettavaa. Eli, jos lähdetään hyvin perusasioita katsomaan ja kokeilemaan, että mikä joku asia tarkoittaa. Niin se tuottaa sillä lailla uudenlaista oppimista ja helpottaa ehkä sitä oppimisen kehittymistä.

00:05:59 Eija

Sä mainitsit Merja laskimen tossa, musta toi oli tosi hyvä toi eettisyys näkökulma ja sitten toisaalta sen, että millä teknologia saadaan se suunnittelupuoli ja sitten se on se käyttäjäpuoli siellä olemassa. Mutta laskimen kohdallahan on myös puhuttu tästä oppimisesta ja siitä, että häviääkö päässälaskutaito ja tarvitaanko sitä? Onko sitä? Ja nyt myös tekoälyn yhteydessä me puhutaan siitä, että tai pitäisikö meidän puhua jopa vielä enemmänkin että, mitä se, että kun joku on kauhean kätevää ja nopeata,  niin mitä se tekee oppimiselle sitten siinä?

Ja, jos mä vielä jatkan sen, että kun me saadaan joku tällainen uusi teknologia, niin mehän kehystetään se jollakin tavalla, sellaisilla käsitteillä, jotka meille on aikaisemmin tuttuja tai joita ollut käytössä. Ja olen huomannut, että esimerkiksi genetiivin tekoälyn, niin moni assosioi sen hakukoneeseen.

00:06:58 Merja

Kyllä. Ja tässä tulet ihan tähän Orlikowski & Gashin ajatukseen siitä, että miten teknologia tulee kehystetyksi ja siinä semmoinen yksi perus kehystämiseen muoto on juuri se, että miten aikaisemmin jotakin teknologista työkalua on otettu omaksi, että mitä se on ratkaissut, että se on helppo, että se otetaan tämmöisenä välineenä. Mutta sitten jos ajatellaan muita tutkijoita, jotka ovat myös miettineet sitä teknologian kehystämistä, niin siellä on todettu myös, että teknologia voidaan ottaa tällaisena välineenä sisältönä tai tahtona, että mihin mä pystyn sitä taivuttamaan.

Tätä kehystämiseen tapoja on paljon ja ehkä tästä tuleekin juuri esille se, että kun meillä tarjotaan joku tekoälysovellus tai muu sovellus, niin kyse ei ole siitä, että se determinismitisesti, että näin sitä käytetään vaan me ihmiset niin kun osallistutaan sen teknologian toteuttamiseen ja käyttämiseen.

00:07:51 Eija

No joo, ja tuossa tulee itse asiassa tärkeäksi se, mitä sä sanoit kulttuurista, että kun tekoäly sovellukset on nyt niin jotenkin muovautuvia että sehän on meistäkin kiinni, että millä tavalla me nähdään niiden käyttöä ja ajellaan, ja todettakoon myös se, että se hakukonehan on aika kapea ja ei suositeltava tapa. Työväline on looginen kehys tietenkin tällaiselle uudelle teknologialle, mutta tuleeko se aina tälleen että se on  vain työväline, vai voidaanko me jotenkin muutenkin sitä kehystää?

00:08:23 Merja

No se on se helpoin tapa, koska juuri todettiin sitä, että siellä on se analogia, että kun uudenlaisia teknologisia sovelluksia tulee, että se ratkaisee jotain sellaista, mikä on joku toinen on jo ratkaissut, että pystytäänkö me venyttämään sitä ja sen takia se on aika tärkeätä että niinku totesin jo tuossa alussakin, että se yhteisö on itse miettimässä että mihin tätä voisi käyttää. Nähdäänkö me sille potentiaalia uudenlaisten asioiden ratkaisemisen.

Ja musta tuntuu, että tämä on varmaan se suunta, että se tekoäly tuleekin vaikkapa siksi kumppaniksi, että se suhde tuleekin tärkeämmäksi. Ehkä ei niin pitkälle kuin jotkuthan näkee, kun tekoäly nyt se  inhimillistetään, että se olisi jo niin kun hän eikä se. Mutta moni tutkija on todennut, että meidän täytyy tarkasti pitää se ero, että se on tällainen järjestelmä sovellus eikä antaa sille tämmöistä inhimillistä puolta vai oletteko te samaa mieltä tän suhteen itse?

00:09:20 Eija

Itse oon taipuvainen ajattelemaan niinku taas jotkut toiset tutkijat myös, että se inhimillistäminen se tapahtuu meissä aika aika pitkälle. Jos me ajatellaan vaikka niitä pieniä ruokalaatikkorobotteja, niin jopa niitä me inhimillistetaan, saatika sitten aika sosiaalisen tuntuista teknologiaa, mutta kyllähän siinä on selkeä ero siinä, että meillä ihmisillä voi olla toimijuutta ja me voidaan sitä saada ja varsinkin kehittää, kun me yksi pohditaan sitä, että miten me haluamme käyttää, minkälaisten tavoitteiden eteen, mitä edistämään, mutta tekoälyjä hän tarvitsee meidän panoksemme toimiakseen, että sillä ei ole samalla tavalla kuin inhimillisellä ihmisellä toimijuutta.

Mutta ei pelkästään siihen, että me toimitaan, vaan kyllä musta tuntuu, että tää vaikuttaa ihan siihenkin, että miten me ihmisinä, oppijoina, ammattilaisina – vai onko täällä liian pitkälle meidän ajatus?

00:10:12 Olli

Ei, joo kyllähän vaikuttaa siihen, että miten mä niinku näen itteni oppijana tai miten mä näen itseni työntekijänä tai asiantuntijana tai niin  eli se millä lailla se esimerkiksi tekoäly pystyy tukemaan esimerkiksi omaa ammatillista identiteettiä. Se, että niin että jos on vahva ammatillinen identiteetti ja haluaa päästä korkeammalle tasolle siitä, niin sen käytön kautta pystyy sitten myös kehittämään ja viemään sitä eteenpäin. Osaa kysyä esimerkiksi promptien kautta oikeanlaisia tai ei oikeanlaisia, vaan aika osuvia kysymyksiä, niin silloin se tekoäly ja tavallaan se ammatti-identiteetti kietoutuu ehkä tietyllä tavalla yhteen niin että, kun on niinku tarpeeksi ammattilainen tässä asiassa, niin mä osaan myös esittää haastavia kysymyksiä ja sieltä voi tulla uudenlaista ajatusta, joka vie taas sitä omaa osaamista ja oppimista seuraavalle tasolle.

00:11:07 Eija

Joo ja sä viittaat myös tämmöiseen sosiomateriaaliseen ajattelutapaan nyt tässä, että itse asiassa niin kun koko meidän arki on, me ollaan, kietoutuneita yksi kaiken materian kanssa, jonka kanssa me ikään kuin vuorovaikutuksessa toimien niin kun siinä systeemissä tullaan siksi, joita me ollaan ja me vaikutetaan puolin ja toisin toisin siinä.

00:11:34 Merja

Ja tuossa olet ihan oikeassa, että jos ajatellaan niinku, jos se sosionomaterialismi myös niinku kiteytyy pedagogiikkaan niin sehän näyttäytyy tämmöisessä yhteen nivoutuneessa kietoutuneessa, entangled pedagogy, tyyppisessä ajattelussa, että se teknologia tai se koulutus ei ole irrallaan, vaan kaikki on  sulassa sovussa toisena kanssa. Ja niiden kaikkien kanssa pitää neuvotella, niiden kanssa pitää pystyä orkestroimaan, että mitä siellä tehdään eli ettei voi sanoa, että pedagogiikka vie sitä prosessia tai se teknologia vie prosessia, vaan ne on niin kun yksi kietoutuneita ja nähdä se mahdollisuus.

Ja tämä tarkoittaa juuri sitä, että opettajien, opiskelijoiden, työntekijöiden on päästävä neuvottelemaan, että esimerkiksi semmoinen ihan peruskysymys, että antaudutaanko me sen tekoälyn vietäviksi esimerkiksi erilaisissa tehtävissä, vaan mietitäänkö me tarkasti, että mitä tällä ammattialalla, miltä hyvä näyttää, mitkä ovat hyvän standardit ja opiskellaan sitä, että minkälaista on se, kun todetaan, että nyt on eleganttia koodia tai nyt on sensitiivinen vuorovaikutustilanne, niin mitä niitä sisältöjä todennäköisesti tekoäly ei pysty koskaan tavoittamaan sitä, mitä me ihmiset pidetään eleganttina? Vai mitä mieltä olette?

00:12:45 Eija

Joo ja. Odota hetki, mä kerään ajatukseni. Eli se mihin mä liitän sun puheen nyt, niin on, että kun tää kietoutuminen on niin semmoista sujuvaa ja tavallaan tavallista tässä meidän arjessa, että me ei ole niin kun kiireellisessä päivissämme siihen oikeastaan niinku pysähdytään miettii. Mutta, että nyt olisi aika sille, että me niin kun omaksuttaisiin tutkivaa asennetta siihen meidän oman työn tekemiseen, siihen miten me opitaan ja opiskellaan ja muiden kanssa pohdittaisiin, kerrottaisiin, tuotaisiin näkyviin sitä että, mitä me olemme tehneet, miten se ehkä on vaikuttanut ja pohdittaisiin ehkä eri näkökulmista, että minkälaisia kysymyksiä tämä nostaa. Koska siellähän on myös näitä kysymyksiä, että tekoälyn mahdollistaa monia asioita, mutta vaikka se tekee mahdolliseksi niin kannattaako kaikkia asioita?

00:13:58 Merja

Eli me ollaan justiin tässä utopia dystopia jutussa, että niinku me äsken puhuttiin jo siitä laskin metaforasta, että onko tekoäly samankaltainen kuin analogia kuin laskimella, niin ehkä meille avautuu kuitenkin suuremmat sfäärit, että tekoälyssä siihen kirjoittautua myös tämmöisen dystooppiset mahdollisuudet ja myös utooppiset mahdollisuudet, vai mitä Eija?

00:14:03 Eija

Aivan varmasti monet ja mutta että nyt tässä erityisesti jotenkin haluaisi itse painottaa sitä, että kun me tietoisesti tavallaan tutkittaisiin sen käyttöä ja muuta, niin silloin mielettömän ison potentiaalin näen oppimisen syventäjänä ja niin kuin oppimisen parantamisessa myös, kun sitä tietoisesti tehdään.

00:14:24 Olli

Joo ja sehän vaatii hyvin pitkälle itsereflektiota, okei, että no mitä mä  opin tästä tästä tilanteesta, tästä keskustelusta ja mihin mä sovellan sitä? Niin jotenkin sillä lailla ehkä päästään paljon syvemmälle siihen, että ei oteta sitä asiaa annettuna, vaan että, mitä tässä tilanteessa tapahtui, mitä se kertoi mulle ja mihin mä sovellan sen? Ja sitä kautta sitä tulee oppimista teknologian kanssa keskustellen.

00:14:54 Merja

Ja tuossa kun sä puhuit tuosta metakognitiosta ja tämmöisestä itsereflektiosta niin ei sovi unohtaa sitä tutkimusta, mitä me ollaan juuri tehty, että kuinka tukea opiskelijaa, kun vaikka tässä meidän tapauksessa ei ole tekoälystä kysymys, mutta olemme lukeneet jo monia artikkeleita, jossa chatbotit tukevat opiskelijan itsesäätelyoppimisessa ja ehkä tästä mä haluan nostaakin sen itsesäätelyn oppimisessa tosi merkittäväksi työkaluksi, prosessiksi, tässä tekoälymaailmassa.

Eli nyt kun tarjoamia on niin paljon, niin tämä itsesäätely, miten mä suunnittelen, toteutan ja arvioin ja kontrolloin omaa oppimista, tulee entistä taas tärkeämmäksi prosessiksi, vaikka useinhan puhutaan juuri tästä, että meillä on tekoäly lukutaito, mutta mä vielä nostaisin tähän itsesäätelyn oppimisessa.

00:15:38 Eija

Tuo oli tosi hyvä nosto ja pätee mun mielestä ihan yhtä lailla työpaikoille, muillekin kuin oppilaitoksiin. Toisaalta niinku mä taas palaan tässä myös siihen, että sosiaalinen oppiminen ja kun me yhdessä reflektoidaan, niin kuin Olli sanoit, ja tehdään, niin se voi vaikuttaa myös siihen, että meillä on niinku vahvistuu, myös se kollektiivinen tunne siitä, että hei me löydetään tässä, me pystytään niin tekemään  ja avaamaan uusia mahdollisuuksia yhteisessä vuorovaikutuksessa.

00:16:08 Olli

Aivan,  sitten kun me mietitään sitä oppimista niin, että siitä kohtaa se menee  aika kollektiiviseksi prosessiksi, että okei, nyt kun me käydään tätä keskustelua, jokainen voi käydä yksin sitä keskustelua tai yhdessä ja sitä kautta, niin että mitä tässä tapahtui ja mitä me opittiin ja luodaan yksi sitä kautta merkityksiä.

00:16:26 Eija

Juuri näin ja mutta se, että tietysti tällainen kollektiivinen oppiminen niin se vaatii, että työssä pitäisi myös olla aika reflektoinnille ja sille yhteiselle kehittelylle.

00:16:40 Merja

Yhteisölle merkityksen annolle, että jo aika päiviä sitten Dewey sanoi, että pelkästään kokemuksesta eli kokemuksesta tekoälyn kanssa ei opi, vaan meillä täytyy olla se reflektiivinen tila sille pohdinnalle, että mitä tässä on ja musta joku tutkijakin totesi hienosti, että kuitenkin pitää olla episteeminen epäilys aina, että miksihän tähän kirjoittautuu tällaista tekstiä. Minkälaiset on ne mahdolliset vinoumat siinä tekstissä ja mitä, minkälaista maailmankuvaa tuottaa, joka liittyy taas siihen eettiseen pohdintaan, jolla aloitetiin.

00:17:11 Eija

Toi oli oikeastaan hyvä yhteenveto tai päättymä tästä, mutta otetaan vielä niin,  jos me jokainen, mä haluaisin nostaa tästä meidän keskustelusta esiin tuon, mitä Merja sanot, eli itsesäätely. Musta se kuulostaa asialta, joka tosiaan kannattaa laittaa mieleen. Mitä sulla Merja, mitä haluaisit tästä nostaa vielä?

00:17:31 Merja

Kyllä mä koen sitä just sitä kollektiivista kehittelyä, että ei pelkästään yksin, koska se tuntuu aina, siitähän se todella lähtee, mutta että osataan ottaa ne toisetkin mukaan. Ehkä ne vähän hitaammat ja houkutellaan heidät mukaan tarkastelemaan, että mitä oppimisen tematiikkaa tekoäly voisi jeesata, olla sparraaja siinä alkuprosessissa, ettei jäätee siihen, että en pysty, en halua.

00:17:56 Olli

Tällä hetkellä me ollaan mun mielestä tilanteessa, että tekoälyä monessa paikassa ajatellaan esimerkiksi pelkästään työvälineenä. Okei, että mitä tällä voi tehdä? Mutta sehän on paljon enemmän kuin työväline. Ja millä lailla se vaikuttaa niinku ollaan puhuttu esimerkiksi oppimisen kontekstissa tai miten se voi vaikuttaa työn tekemiseen, niin pikkaisen mennä siitä eteenpäin, siitä työvälineajattelusta.

00:18:20 Merja

Ja tässä tulee esiin, jos se kehystetään, että miten se kehystetään ja jokainen juuri sen oman historiansa kautta tekee sen kehystämiseen prosessin.

00:18:27 Eija

Kiitoksia kuulijamme, me olimme Haaga-Helian opettajia, jotka ovat mukana AiDriver hankkeessa, jonka tavoitteena on tutkia, miten tekoälyä voi soveltaa oppimiseen.