[esittelyissä musiikkia puheen taustalla]

Lassi Kurkijärvi: Tervetuloa kuuntelemaan tehoaako tekoälystä podcastia. Tämän kertaisessa jaksossa pureudumme tekoälyn rooliin yhteiskunnallisena muutosvoimana ja avaamme sen merkitystä yrityselämälle. Samalla pohdimme vaikuttaako tekoäly arvoihimme, moraaliimme ja jopa vastuullisuudelle ja jos vaikuttaa niin millä tavalla. Vierainani täällä Pasilan studiossa ovat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Anna Lahtinen sekä AI Finland verkoston tuore johtaja Karoliina Partanen. Tervetuloa molemmille.

Karoliina Partanen: Kiitos.

Anna Lahtinen: Kiitoksia.

Lassi Kurkijärvi: Ja minun nimeni on Lassi Kurkijärvi ja tämä on tehoaako tekoälystä.

Lämpimästi tervetuloa vielä meidän vieraille ja kerrotteko minkä takia te ootte innoissanne meidän tän päivän keskustelusta?

Anna Lahtinen: Tämä on kiehtova aihe ja se mikä tekee siitä minun mielestäni erityisen kiinnostavan juuri tässä hetkessä on se, että me ollaan pikkuhiljaa siirtymässä pois yleistason tekoälyn keskustelusta kohti tekoälyn käytännön soveltamista kohti konkreatiaa. Elikkä puheesta tekoihin. Ja tässä on minun mielestäni aivan keskeinen asia pystyä tukemaan yrityksiä, liikeelämää, yrityselämää tekoälyn tehokkaassa hyödyntämisessä jotta nimenoman päästään siihen datastrategiaan tekoälystrategiaan ja käytännön pilotteihin ja tekoälyn laajempaan soveltamiseen ja hyödyntämiseen suomalaisissa yrityksissä.

Lassi Kurkijärvi: Eli Anna jos mä kuulen sua oikein sä oot sitä mieltä että Suomesta voi tulla tekoälyn hyödyntämisen supermaa sen sijaan et me oltas täällä pelkästään kehittämässä tekoälyä?

Anna Lahtinen: Ehdottomasti Lassi ja mutta ehkä tämmönen pieni mutta vielä lisäisin tohon, että viimeisen kolmen vuoden ajan minunkin koordinoimissa tekoälykiihdyttämöissä on ollut mukana 65 yritystä ja kyllähän se potentiaali on ehkä suurimmillaan siellä soveltavamisen puolella. Mutta hyödyntäen nyt näiden yritysten esimerkkejä voi myös todeta että kyllä kehittämisenkin osalta tuntuu olevan paljon potentiaalia ja yritykset niillä on kykyä päästä nopeasti hyviin tuloksiin, tekoälypilotteihin ja myös toimia jossain määrin ainakin tehokkaassa kehittäjän rooleissa.

Lassi Kurkijärvi: Mahtavaa. Kiitoksia Anna. Näiden odotuksien laittamisesta meidän kuulijoille. Mites Karoliina? Mitä seuraavan parinkymmenen minuutin aikana odotat että saadaan keskusteltua ja mitä meidän kuulijat voi meiltä odottaa?

Karoliina Partanen: No me tullaan keskustelmaan tekoälystä konkreettisesti ja juurikin siitä että mitä se tuo meille yhteiskunnallisesti, mitä käytännössä tekoäly mahdollistaa ja mitä se meiltä vaatii. Näin mä sen näkisin ja itse tosiaan alotan nyt maaliskuussa AI Finland-verkoston johtajana ja sillä tulee toivottavasti olemaan myös iso merkitys tähän meidän tekoälyloikkaan näin kansallisesti ja meidän kilpailukykyyn.

Lassi Kurkijärvi: Kiitoksia Karoliina ja onnea vielä uuteen.

Tekoäly on tosiaan noussu nopeesti merkittäväks tekijäks monella elämän alueilla, monissa asioissa vaikuttaa meidän elämään hyvin näkymättömästi, tekee päätöksiä tai kohdentaa meille sisältöjä ja vaikuttaa sillä tavalla meidän arkeen ja toki voidaan odottaa että tulevaisuudessa tekoäly päättää mitä reittiä meidän autot ajaa tai vaikka neuvoo meitä suoraan henkilökohtasessa päätöksenteossa ja tekee osan töistämme. Nää on aika jänniä ajatuksia ja tähän mukautuminen varmasti vaatii jokaiselta meiltä aika paljon ajattelua ja moni pelkääkin tällä hetkellä että tää teknologian nopee kehitys tuota niin jättää meidän arvot ja moraalikäsityksen vähän takamatkalle kun mennään tän uuden teknologian perässä innoissaan. Mitä mieltä sä tästä oot Anna?

Anna Lahtinen: Teknologiakehitystähän ei voi pysäyttää. Elikkä nämä tekoälyyn liittyvät muutokset ne varmasti tulevat jatkumaan, ne vaan vahvistuvat ja niitä nähdään laajemmin, mutta se mikä minun mielestäni vaatii nyt semmosta avointa keskustelua, moniäänistä keskustelua on ehkä just se että mitkä ovat ne tekoälyn vaikutukset yhteiskunnassa laajemmin ja sitten myös mitkä, mikä on yritysten rooli näissä muutoksissa.

Ja hyvinhän pitkälle tämä tarkoittaa ihmisen ja koneen yhteistyötä. Koska tekoälyllähän on algoritmeja, ihmisillä taas on kykyä tulkita ja tehdä niitä päätelmiä ja päätöksiä. Ja siinä missä tekoäly operoi ohjeiden perusteella niin ihmisellä on kyky luoda niitä visioita joihin halutaan sitä soveltaa. Ja itse mä oon viime aikoina pohtinut sitä että ihmislähtöinen tekoäly on varmaan se mikä olisi toivottavasti tämän kehityskaaren seuraava vaihe.

Lassi Kurkijärvi: Kiitos Anna. Mites Karoliina, sä oot ollu myös sun aiemmassa roolissa tuota niin mukana aika keihäänkärjessä tuomassa näitä co-pilot tuota niin työkaluja ja muita Suomeen, niin miten sä näät tuota niin minkälaisia konkreettisia tavallaan kysymyksiä tästä nopeesta kehityksestä esimerkiks niillä organisaatioilla mitä sä oot ollu auttamassa on ollu ja minkä tyyppisiä vastuullisuuteen tai moraalisuuteen liittyviä valintoja siel on ehkä jo jouduttu tekemään?

Karoliina Partanen: Joo. Sehän on hirveen tyypillistä meille ihmisille et kun tulee joku uus tekninen innovaatio jopa distroptio niin ensimmäinen reaktio voi olla pelko. Koska se on paljon helpompi meille ymmärtää tavallaan ne uhat kun sitten ne mahdollisuudet tai just ne soveltamiskohteet ja et miten sen perusteella voitais tehä uusia innovaatioita ja liiketoimintaa ja tätähän me ollaan nähty aina kun on tullu uusia innovaatioita että esimerkiks internet, niin vaikka sillä on nykyään ei me voida ees kuvitella elämää ilman internettiä niin silläkin oli oma varjopuolensa. Et sehän itseasiassa synty pornoteollisuuden tarpeisiin tai verkkomaksaminen samoin hakukoneet. Tai sitten vaikka kryptovaluutat ja dark net niin niitähän käytetään siis huumeteollisuuteen tai huumekauppaan ja tuota rahanpesuun, mut ei kukaan oo internettiä tai kryptovaluuttoja lopettamassa, et ihan samalla tavalla mä nään tän tekoälyn että vaikka siellä on olemasas ne varjomarginaali-ilmiöt niin me voidaan jättää toi esimerkiks EU:n vastuulle lähtee reguloimaan ja sitten me yksittäiset ihmiset ja yritykset voidaan keskittyy siihen positiiviseen ja niihin mahdollisuuksiin.

Et miten me tehään tästä liiketoimintaa, miten me tehään tästä tuottavuusloikka, miten mä voin parantaa mun työtä ja poistaa niitä tylsiä asioita siitä omasta työstä ja sitten keskittyy siihen luovaan puoleen niin kun Anna just sanoit.

Anna Lahtinen: Karoliina juuri näin ja sitten jos mietitään tätä vielä yritysten näkökulmasta niin meidänkin semmonen tutkittu tieto se osoittaa että yritykset ovat tässä vaiheessa jo oppineet tunnistamaan tekoälyyn liittyviä riskejä. Ja päällimmäisenä siinä usein nousevat kyberturvallisuus, tietoturva, sitten kyky tulkita tekoälyyn liittyvää lainsäädäntöö ja soveltaa sitä. Mutta se mitä, missä yritykset tarvitsevat vielä paljon apua on se että miten niitä riskejä lievennetään eli harvempi yritys on ryhtynyt määrätietoisesti lieventämään niitä riskejä ja miettimään oman liiketoiminnan näkökulmasta. Eli siinä on tietysti se myös se yritysten rooli siinä vastuullisessa tekoälyn hyödyntämisessä

Karoliina Partanen: Kyllä ja mutta tossa onneks se EU esimerkiks AI act tulee auttamaan, että siinä kuitenkin pakotetaan sitten arvioimaan nää kaikki tekoälysovellukset sen mukaan et kuinka korkeeta riskiä ne aiheuttaa ja sitten sen mukaan niitä tarkemmin sitten kontrolloidaan.

Et mä sanosin tän oman aiemman kokemuksen mukaan että sitten myös nää tekoälypalvelun tarjoajat vaikkapa Microsoft niin ne tekee kans tosi paljon työtä sen eteen että yksittäisen käyttäjän tai organisaation ei tarvii lähtee sitä ihan nollasta miettimään. Et esimerkiks tietosuoja niin välttämättä siihen ei tuu mitään ihan massiivisia muutoksia, että kautta aikojen me ollaan kuitenkin pystytty vaikka kokousmuistioita jakamaan et vaikka se tulee nyt automaattiseks et me nähdään nauhotteet ja muistiinpanot, me voidaan kysyä kysymyksiä jostain kokouksen sisällöstä. Niin se ei välttämättä edes vaikuta siihen tietosuojaan.

Lassi Kurkijärvi: Ja niin kun ollaan nähty viime aikaisissa vakoiluskandaaleissakin niin teknologia ei varmaan näissäkään asioissa lopulta oo se heikko lenkkii vaan se ihminen joka sitten joko noudattaa hyviä käytäntöjä tai jättää niin kun tässä Saksan Venäjän vakoilutapauksessa hyödyntämättä niitä käytäntöjä.

Me puhuttiin tässä myös mahdollisuuksista. Minkälaisissa kohdissa te näätte että organisaatiot pystys tällä hetkellä ottaa semmosia ensimmäisiä askeleita nimenomaan vastuullisessa tekoälyn hyödyntämisessä, et mitä tekoäly pystyy myös tuomaan lisää sitten tähän tavallaan vastuulliseen ja yhteiskuntaa eteenpäin vievään kehitykseen, että me puhutaan paljon tietysti tehokkuuden kasvamisesta ja siitä että ehkä pystytään automatisoimaan asioita mutta tuota näin niin ehkä sen lisäks sitten täs puhutaan tavallaan niistä mahdollisuuksista, niin onks teillä jotain konkreettisia esimerkkejä mielessä et missä tavallaan tämmönen täällä puhuttiin myös moraalista jo tossa alussa, niin tuota niin minkälaisissa kohdissa tekoäly vois toimia tukemassa tän tyyppistä toimintaa vai tuleeko teillä mieleen esimerkkejä, Karoliina?

Karoliina Partanen: Joo no vaikka tekoälyä monesti kritisoidaan just vaikkapa vinoumista et kun meillä Amazonilta on vaikka esimerkki missä rekrytointiprosessissa käytettiin tekoälyä ja se hylkäs suoraan kaikki naisten hakemukset, koska opetusdatassa oli pelkästään miesten hyviä hakemuksia tai miesoletettujen. Ja sitten meil on päinvastanen esimerkki vaikka Googlelta, Google Gemini kun he on taas pyrkineet käyttämään tosi diversiä tai monimuotoista opetusdataa niin sitten kun siellä lähettiin luomaan kuvaa vaikka paavista niin se olikin intialainen nainen tai viikingit oli mustia tai Hitler olikin aasialaispiirteinen mies. Et sitten tavallaan siel on menty ihan toiseen ääripäähän mikä ei myöskään oo hyvä.

Niin mihin oon siis tulossa on se, että vaikka tällä hetkellä vielä tekoäly ei välttämättä huomio monimuotoisuutta mitenkään täydellisesti mut sitten lopputuloksena meillä voi kuitenkin olla oikeudenmukaisempi työkalu. Koska sit taas meillä ihmisillä itsellämme on aina jotain vinoumia mistä on tosi vaikee olla kuitenkin tietonen, että netissä on tosi mielenkiintosia testejä missä voi testata omat vinoumansa niin se on aika vaikeeta et ihmismieli pystyis toimimaan täysin objektiivisesti. Kun sitten taas jos meillä on oikeesti tekoäly jota on ollu kehittämässä tarpeeks monimuotoinen tiimi niin sitten se tulos voi aidosti olla tosi objektiivinen ja oikeudenmukainen, parempi kun ihminen ikinä vois olla.

Lassi Kurkijärvi: Erinomaisia esimerkkejä kiitos Karoliina. Anna?

Anna Lahtinen: No tietysti kun me puhutaan tekoälyn yhdenvertaisuudesta must tuntuu että hyvin usein se keskustelu menee nimenomaan semmoseen selitettävyyteen liittyviin asioihin ja sit se menee siihen että totta kai myös kehittäjien joukossa ehkä suurin joukko tässä vaiheessa on vielä miehiä, mutta siinä on myös vähän laajempi merkitys mitä se tekoälymuutos tuo tullessaan työelämään ja miten yhdenvertaisuutta voi käsitellä. Esimerkiksi se että miten tekoälyn hyödyntäminen vaikuttaa ihan työntekijöiden tasolla omaan urakehitykseen tai mahdollisesti palkkakehitykseen ja nyt ja tulevaisuudessa.

Ja mitä se tarkoittaa kun tekoäly otetaan käyttöön työyhteisössä ja jotkut ovat ehkä luonnollisesti nopeampi siinä, toiset taas vähän hitaampia niin johtaako se tietynlaiseen eriytymiseen. Ja miten tekoäly sitten kannattaa hyödyntää työyhteisössä vaikka yhdessä tekemällä ja yhdessä kehittämällä jotta päästään myös siihen reiluun ja yhdenvertaiseen tekoälyn käyttöön.

Eli mä näkisin tämän keskustelun tekoälyn yhdenvertaisuudesta ja sen merkityksestä työelämässä myös laajempana kokonaisuutena.

Lassi Kurkijärvi: Erittäin hyviä näkökulmia ja tässähän ollaan esimerkiks nähty mielenkiintosia havaintoja isoista organisaatioista USA:ssa jossa esimerkiks tekoäly on mahdollistanu sen että introvertit henkilöt on saanu ääntään enemmän kuuluviin et onkin tavallaan kokouksia joissa vahvasti ekstrovertti henkilö saattaa viedä ilmatilaa mutta sitten esimerkiks Microsoftin co-pilot pystyy poimimaan myös niitä muita näkökulmia mitä siellä saatetaan lyhyesti esittää, jotka sitten saattas tavallaan siihen sosiaaliseen tilanteeseen muuten peittyä ja nää on tietysti mielenkiintosia mahdollisuuksia ja ehkä tähän Karoliinan esimerkkiin et miten tekoäly voi täydentää sitä ajattelun monimuotoisuutta, niin esimerkiks eräässä hankkeessa missä itse olin mukana tuota niin suomalaisen toimistoja vuokraavan organisaation kanssa. Niin siellä esimerkiks vaikka pöydän ympärillä oli iso joukko asiantuntijoita kun keskusteltiin tulevaisuuden toimistoista ja sen merkityksestä tietotyöläiselle niin kun sitten kun kaikki tää informaatio myös syötettiin tekoälylle niin se toi sieltä todella mielenkiintosia lisänäkökulmia esimerkiks eri elämäntilanteessa oleville tai liikuntarajoitteisten ihmisten näkökulmasta toimiston roolista ja merkityksestä.

Ja se oli hyvä muistutus tosiaan niin kun Karoliina sanoit vaikka ensin ajatellaan että paikalla olisi kaikki näkökulmat edustettuna niin loppujen lopuks hyvin harvoihinhan meillä on ja tekoäly pystyy tätä kautta ehkä myös täydentämään meidän ajattelua.
Jos ajatellaan tuota niin tekoälyn käyttöö yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta niin täähän on tietysti mielenkiintonen tilanne AI Finland haluaa tehdä Suomesta johtavan tekoälyn hyödyntämismaan ja nähdään et me käydään eräänlaista kilpajuoksua tällä hetkellä tietysti. Toisaalta maanosien välillä, USA äärimmäisen liberaalilla tavalla siinä että liki ollaan jätetty tavallaan tietosuojan ja muiden kysymykset yritysten omalle vastuulle. Kiinassa taas ollaan otettu hyvin vahva valtion kontrolli. Ja EU:ssa ehkä pyritty löytämään jotain tasapainoo sitten täällä eurooppalaisten arvojen kautta. Mutta sitten toki jokaisen maan yritykset vielä kilpailee keskenään, niin miten te näätte minkälaisin keinoin Suomessa nyt tällä hetkellä pitäs sitten erilaisia yrityksiä ja organisaatioita tukee siinä että me todella päästäs tähän tavotteeseen että oltaisiin se kaikkein paras tekoälyn hyödyntäjä ja paras tarkoittaa sekä tehokkain että vastuullisin? Minkälaisia näkökulmia teillä nousee esiin?

Anna Lahtinen: Ensimmäiseksi tulee mieleen se että tietysti suomalaisista yrityksistä 98 prosenttia ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ja Euroopan tasolla se luku on suunnilleen sama 98, 99. Ja tämä tarkoittaa sitä että jos tämän kohderyhmän digitalisaatio ja tekoälykyvykkyyksin ja osaamiseen panostetaan, niin sillä on potentiaalia sitten myös vahvistaa Suomen kilpailukykyä, Euroopan kilpailukykyä maailman markkinoilla.

Ja ne tulokset mitä tähän asti ollaan nähty PK-yrityksissä ne ovat hyvin lupaavia. Koska edellä mainituissa tekoälykiihdyttämöissä ja niihin liittyvissä kokeiluissa me ollaan nähty se että kun yritys omaksuu tekoälyä, ottaa sitä käyttöön niin melko lyhyessä ajassa siitä syntyy sisäisten prosessien parannusta, siitä syntyy uusia tuotteita, palveluita joissa on tekoälyä taustalla. Ja parhaimmillaan syntyy myös uusia työpaikkoja ja uusia työrooleja. Ja tämä on just se positiivinen kehityskaari ja tekoälyn tuoma muutos mikä on suoraan yhteyksissä sekä yksittäisten yritysten kilpailukykyyn että myös Suomen kilpailukykyyn laajemmin. Ja ehkäpä jopa tietynlaiseen kilpailuetuun.

Karoliina Partanen: Joo kyllä. Ihan samoilla linjoilla Annan kanssa ja itse oon tosi innoissani tästä AI Finlandista että me verkostomuotoisesti pyritään edistämään tätä tekoälyn soveltamisen nostamista tai parantamista Suomessa, koska se voi olla vähän kallista pienille yrityksillä jopa isoillekin yrityksille oikeesti lähtee tutkimaan sitä teemaa kokonaisvaltaisesti ja kouluttaa sitä koko henkilöstöä. Ja kun täs tosiaan puhutaan kilpajuoksusta niin me ikään kun kilpaillaan muita maita vastaan, maanosia vastaan siinä että miten nopeesti me oikeesti pystytään omaksumaan tää tekoäly ja luomaan niitä uusia innovaatioita ja nostaa sitä tuottavuutta, niin ei oo mitään järkee et me yritetään tehä tätä omissa poteroissa vaan yritetään nimenomaan oppia toinen toisiltamme ja yhessä sitten tätä miettiä kansakuntana.

Lassi Kurkijärvi: Jos mietitään näitä mahdollisuuksia että mitä kansakunnalle tästä syntyy niin Suomessahan me tiedetään että realiteetti on että meitä uhkaa työvoimapula ja parhaimmillaanhan automaatio voi johtaa siihen että meidän iso osa meidän tekemisistä voitas myös antaa tekoälylle niissä kohdissa missä sitten ehkä me ei olla parhaimmillamme. Itse toivon että tekoäly auttais mua jo ajanhallinnan kanssa tai esimerkiks yks organisaatio joka työskentelee kampaamoyrittäjien kanssa, niin siellä on nähty paljon tuskaa siitä että sen sijaan että he sais leikata ja värjätä hiuksia niin he joutuukin keskittymään sitten kirjanpitoon tai varauskalenterien pyörittämiseen. Näissähän tekoäly saattaa helpottaa erittäin paljon. Onks teillä muita näkökulmia siihen että minkälaisissa kohdissa tää automaatio vois olla myös positiivista liittyen sitten näihin esimerkiks haasteisiin meillä kansakuntana?

Anna Lahtinen: Kyllä mä uskon että näitä esimerkkejä on tänä päivänä jo lukuisia. Ja yritykset kun he lähtevät kehittämään tekoälysoveltamaan sitä niin hyvin usein se ensimmäinen soveltamiskohde ja ne ensimmäiset tekoälyn käyttötapaukset niin löytyvät yritysten sisäisistä prosesseista. Eli jotakin mitä halutaan tehostaa, parantaa, automatisoida, helpottaa. Ja sitten seuraavassa vaiheessa siirrytään siihen asiakasrajapintaan ja mietitään minkälaisilla ratkaisuilla voidaan palvella meidän asiakkaita paremmin. Eli tää on usein se mitä nähdään.

Ja yhdessä Haaga-Helian kokonaisuudessa me ollaan myös tehty työtä sen eteen että ollaan systemaattisesti kerätty suomalaisilta PK-yrityksiltä niiden tekoälytarinoita ja koostettu ne blogien, podcastien, haastattelujen muotoon ja siitä on syntynyt muun muassa Istories.fi-portaali jossa on jo lukuisia suomalaisten yritysten tekoälytarinoita. Ja myös niitä erilaisia soveltamiskohteita joita yrityksessä on ollut. Mutta Lassi sä nostat esiin semmosen kiinnostavan keskustelun siitä että ihmiset tietyllä tavalla ovat varmaan huolissaan myös omista työpaikoista ja niiden tulevaisuudesta. Ja tämä on tietysti se kolikon yksi puoli ja minusta tuntuu että se on varmaan jatkossa välttämättömyys ja tottakai että jotkut työtehtävät, työroolit ne optimoidaan, ne ehkä tulevat poistumaan, mutta kun tällä kolikolla on myös se toinen puoli ja tämä tekoälymuutos se tarjoaa mahdollisuuden uusiutua. Ja myös luoda uusia työrooleja ja uusia ulottuvuuksia niihin nykyisiin työrooleihin. Ja itseasiassa kun sitten olen ollut tukemassa yritysten tekoälypohjaista kehittämistyötä niin sellanen havainto on noussut esiin että he jotka ovat lähteneet aktiivisesti mukaan siihen kehittämistyöhön ja ovat olleet innostuneet tekoälystä, sen soveltamisesta niin ovat todenneet kaksi asiaa.

Ja ensimmäinen on se että se osallistuminen on tarjonnut uusia ulottuvuuksia nykyiseen työrooliin ja tuonut semmosta merkityksellistä sisältöä. Ja toisaalta se on myös mahdollistanut sen että voi proaktiivisesti olla muokkaamassa sitä omaa tulevaisuuden työroolia. Sen sijaan että odottaisi passiivisesti että okei et no mitenköhän se tekoäly tulee vaikuttamaan ja mitä se merkitsee. Eli tietynlainen tämmönen positiivinen asenne, proaktiivisuus ja minäpystyvyyden tunne ja se mahdollisuus –

Lassi Kurkijärvi: Erinomainen näkökulma. Miten Karoliina sä oot kun sä oot työskennelly myös lukuisten organisaatioiden kanssa joissa on alotettu tätä tekoälymuutosmatkaa niin millä tavalla organisaatio saa otettua tähän muutosmatkaan mukaan ehkä sitten muutkin kun ne kaikkein tavallaan tuota niin tyypillisimmät teknologiaan suuntautuneet henkilöt?

Karoliina Partanen: Joo. Kyl mä joudun tuomaan ehkä vähän kyynisempää kokemuspohjaa taas sitten tähän että kyl mä nään et se on tosi ison työn takana. Ihan vaikka tämmösen M365 co-pilotin käytön opetteleminen, että ihan samalla tavalla kun on nähty näitä aiempia harppauksia vaikka sähköpostista tällasii pikaviestipalveluihin, Teamseihin, Skypeihin näin niin kyllä se vaatii oikeesti todella ison ponnistuksen siltä organisaatiolta että saadaan oikeesti luovuttuu niistä vanhoista työtavoista ja jaksetaan opetalla vaikka promptaamista. Et me reppanat ollaan kuitenkin kasvettu siihen että Googlee sä käytät näin että sä kirjotat sinne vaikka pihvipaistoaika ja sitten sä saat sieltä sen oikeen tuloksen. Mut jos sä yrität sitä tonne tekoälylle niin sithän sieltä ei tuu mitään vaan sun pitää oikeesti osata muotoilla se prompti niin kun sä selittäisit viisvuotiaalle et mitä sä oikeesti haluat. Et kyl mä nään että tää on ennen kaikkee muutosprojekti siis kulttuurimuutos ja koulutusprojekti tää koko tekoäly ja ihan sieltä yksinkertaisimmista asioista alkaen vaikka sitten siellä lopputuloksena on juurikin nää sun kuvaamat innovaatiot ja tuota mahtavat tuottavuusloikat ja muut, mut kyl sieltä joudutaan lähtee sieltä ihan ruohonjuuritasolta.

Anna Lahtinen: Näin on.

Lassi Kurkijärvi: Eli tässä niin kun monessa muussakin murroksessa nin organisaatioiden täytyy ehkä hyväksyä se että ensimmäisenä tää saattaa jopa hieman laskee tuottavuutta –

Karoliina Partanen: Kyllä.

Lassi Kurkijärvi: – pitää opetella mitä tää meille merkitsee organisaationa. Mites yhteiskunnan tasolla? Mitä meillä Suomessa pitäs tehdä kun aikanaan digitalisaation kiihtyessä ajateltiin että kaikista kouluista tulee nyt digiloikan kehtoja ja sinne tuotiin näitä laitteita niin pitääkö meidän nyt viedä tekoäly kouluihin vai mitäs tässä asiassa meidän pitäis vastuullisesti tehdä, Karoliina?

Karoliina Partanen: Joo no toi on nobrainer et tietenkin pitää viedä tekoäly ja ei meidän varmasti oikeesti ees tarvii viedä. Et lapsethan poimii tollaset asiat ihan itsestään ja työkavereitten kaheksanvuotiaat on osannu paljon hienommin promptata kun me ikinä. Mutta mitä nään että meidän ehdottomasti pitäis yhteiskunnallisesti tehdä on asennekasvatuksen ja koululaitoksen mukauttaminen sillai et me saatais oikeesti esimerkiks tyttöjä kiinnostumaan teknologiasta ja matematiikasta, luonnontieteistä eikä pelkästään kiinnostumaan vaan me ollaan nähty et siinä vaikka tytöt olis tosi kiinnostuneita matikasta, he ei kuitenkaan tohdi lähtee opiskelemaan sitä syystä tai toisesta. Että jotta me pystytään oikeesti tuottamaan tämmösiä hyviä tekoälytyökaluja ja palveluita niin kun aiemmin puhuttiin sen monimuotosuuden pitää olla siellä. Ja tottakai tää perinteinen sukupuolijakauma on siitä vaan yksi tosi pieni esimerkki. Mut silti merkittävä.

Ja maahanmuuttopolitiikka on sitten tietysti toinen, että missä pitää aktivoitua että saadaan meille tätä fiksua monimuotosta työvoimaa.

Lassi Kurkijärvi: Anna, sä oot tällä hetkellä mukana Haaga-Helian hankkeessa jossa tutkitaan tekoälyä itseasiassa nimenomaan yhdenvertasuuden edistäjänä. Mitä se käytännössä tarkottaa?

Anna Lahtinen: Se tarkoittaa tietysti nimenomaan semmosta laajempaa näkemystä siitä että mitä se yhdenvertaisuus on. Et mitä se on sen lisäksi että saadaan eri sukupuolen edustajia mukaan siihen kehittämistyöhön ja miten saadaan myös työyhteisöissä eri osaamisalueilla toimivat ihmiset mukaan siihen työhön. Koska tekoälyn kehittäminenhän sehän ei oo koskaan pelkästään IT-funktion tehtävä vaan kun lähdetään miettimään että miten tekoäly otetaan käyttöön yrityksessä niin se tehdään aina liiketoimintalähtöisesti ja otetaan ensisijaisesti ne liiketoiminnan haasteet joita halutaan ratkaista tai ne mahdollisuudet joihin halutaan tarttua.

Ja tietysti yhdenvertaisuus tässä se viittaa myös eettisen, vastuullisen, reilun työpaikkaan ja miten me luodaan sellaisia työympäristöjä joissa ihmiset voivat luontevalla tavalla tehdä yhteistyötä koneen kanssa ja myös toistensa kanssa siinä tekoälyn hyödyntämisessä.

Lassi Kurkijärvi: Tää on erinomaisen mielenkiintoinen aihe ja tähänhän me palataan tehoaako tekoälystä podcastin muissa jaksoissa myös vielä koska on erittäin kiinnostavaa että monen ammattitaitohan liittyy esimerkiks monimutkasten IT-järjestelmien käyttämisen osaamiseen ja jos tekoäly oppiikin käyttämään näitä järjestelmiä sen sijaan että tarvitaan ihmistä painelemaan monimutkaisia näppäinyhdistelmiä niin sehän muuttaa hyvin paljon myös meidän käsitystä siitä mitä osaaminen on ja minkälaisia sitten tuloksia sillä saadaan. Ja Karoliinalta erittäin hyvä näkökulma siihen että tekoäly itsessään ei sitä diversiteettiä tuo vaan todella meidän pitää kuitenkin sen kehittämiseen myös varmistaa että se ei jää kaljujen insinöörien kuten minä vastuulle. Kiitos todella paljon tästä keskustelusta. Onko vielä jotain mitä ajattelette että on jäänyt sanomatta? Mitä ajatuksia toivoisitte jäävän tässä meidän kuulijoille? Karoliina?

Karoliina Partanen: Joo mä haluaisin ehkä tuoda vielä tän ympäristönäkökulman joka monesti nostetaan esille kun tekoälystä puhutaan. Et se on ihan fakta et se käyttää enemmän laskentakapasiteettia kun vaikka tavallinen internetselailu tai Google-haut et se voi olla vaikka nähny erilaisia arvioita 15 – 200 kertaa niin paljon se laskentakapasiteetti mitä yks prompti vie vaikka Googlen hakuun verrattuna. Mutta meillä on näitä toimijoita kuten vaikka Microsoft jotka on sitoutuneet 2030 mennessä olemaan hiilinegatiivinen siitä huolimatta että tää tekoäly tulee varmasti lisäämään sitä kaikkee sähkön kulutusta ja päästöjä ja esimerkiks meillehän ollaan tällä hetkellä Kirkkonummelle rakentamassa tällasta tosi modernia datakeskusta jossa sitten hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä ja heillä on tosi innovatiivisia tapoja sitten ottaa päästöjä talteen tuolta ilmakehästä. Et se ei mitenkään automaattisesti oo sellanen pahis ilmastomielessä. Ja sitten myös mielenkiintonen knoppi mun kollega kerran laski että jos yksi henkilö käyttää kymmenen vai oliko kakskyt kertaa päivässä tekoälyä niin se ilmastopäästövaikutus vuoden aikana vastaa yhtä sisäfileepihviä. Et jos on tavallaan siitä huolissaan niin sit voi vaikka jättää sen sisäfileepihvin syömättä.

Lassi Kurkijärvi: Tää on erinomainen vastuullisuusnäkökulma. Kiitos erittäin paljon keskustelusta Anna. Kiitos erittäin paljon Karoliina että pääsit myös meidän vieraaks. Tämä on tehoaako tekoälystä podcast ja tervetuloa kuuntelemaan myös meidän seuraavia jaksoja kiitos.

Anna Lahtinen: Kiitos.

K: Tämän podcastin on tuottanut Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (–) [30:05:3].