Äänitteen kesto: 00:23:07

Merkkien selitykset:

[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]
[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]

[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]

[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:05]: Hei, hyvä kuulija! Tervetuloa kuuntelemaan Uuden luksuksen palvelusprintti -hankkeen podcastsarjaa. Tässä hankkeessa on kyse siitä, että me ollaan Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa koulutettu Uudenmaan alueen matkailutoimijoille uutta luksusta, joka pohjautuu vastuullisiin palveluelämyksiin. Tämä hanke on Euroopan sosiaalirahoituksen rahoittama hanke. Tervetuloa mukaan!

Puhuja 2 [00:00:29]: Nyt meillä on siis käsillä jakso kolme ja sen nimi on Ruoan ja juoman merkitys luksuskokemuksessa.

Puhuja 1 [00:00:37]: Tänään meillä on läsnä taas Riina Iloranta Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. Mun taustani on elämystaloudessa ja tässä hankkeessa toimin projektipäällikkönä ja minun intohimona on myös luksus, koska olen väitellyt sitä tohtoriksi.

Puhuja 2 [00:00:48]: Tässä keskustelee aiheesta Riinan kanssa kollega Mia Tarhanen ja minun asiantuntijavuuteeni liittyy erityisesti vastuulliseen liiketoimintaan. Sitähän pidetään nimenomaan Uuden luksuksen yhtenä kivijalkana. Se on tämän hankkeenkin ihan läpileikkaava teema ja tosi oleellinen, mitä tulee ruokaan ja juomaan.

Puhuja 3 [00:01:13]: Minä olen Terhi Oksanen-Alén ja olen erikoistunut juuri tähän ruokaan ja juomaan eli tämä on varmaan minun lempijaksoni. Opetan myös Haaga-Heliassa.

Puhuja 4 [00:01:22]: Mukana myös Mona Eskola Haaga-Heliasta, ja minulle luksus näyttäytyy ennen kaikkea aistillisena ja kehollisena kokemuksena, josta teen parhaillaan myös väitöskirjaa.

Puhuja 3 [00:01:34]: Eli mistä jakso kertoo? Se kertoo siitä, mikä merkitys ruoalla ja juomalla on luksuskokemuksessa. Se tarkoittaa sitä, että tietenkin ruokaa ja juomaa pitää joka päivä jollakin tavalla nauttia, niin miksei sitä voisi tehdä sitten myös erittäin mukavasti ja siinä luksuskonseptissa. Tästä jaksosta saa sellaisen ymmärryksen, että mitä kaikkea pitää huomioida siinä, kun luodaan tämmöistä luksuselämystä ja mitä kaikkia mahdollisuuksia meillä siinä on. Eli me käydään Riinan kanssa pari erillistä teoriaa tässä läpi, mikä liittyy tähän ruoan ja luksuksen yhdistämiseen ja ruoan ja juoman yhdistämiseen. Eli [Batat? 00:02:13] on tehnyt tällaisen tutkimuksen haastattelemalla Michelin-tähti -ravintoloiden keittiömestareita vuonna 2020. Siinä tutkimuksessa hän löytää viisi erilaista pilaria, minkä mukaan vastuullinen luksuselämys kannattaa rakentaa. Nämä on aika yksinkertaisia ja mä käyn nämä tällee listamaisesti läpi ja sen jälkeen sitten mennään Riinan teoriaan ja sieltä tulee yhtymäkohtia, mikä on tosi kiva. Eli tässä on ensimmäisenä pilarina mielihyvä, eli mitä siitä saadaan siitä ruoasta. Eli siitähän saadaan erilaisia, niin kuin äskenkin puhuttiin, erilaisia kokemuksia, mutta myös ruoan syömisestä saadaan tietenkin erilaisia kokemuksia. Myös suussa joku tuntuu paremmalta, joku tuntuu kylmältä, joku tuntuu kuumalta, niin niitä semmoisia erilaisia mielihyviä saadaan siitä. Sitten, mitä siinä lautasella on, eli lautanen, mitä sinne valitaan ja miten sinne on valittu ne raaka-aineet. Onko ne valittu vastuullisesti, miltä ne näyttää, kuinka paljon niissä on ravinteita, eli tällaiset asiat. Ihan perusasiat, mutta ne kaikki kannattaa huomioida. Sitten myös se paikka, missä ollaan, minkälainen ympäristö se on ja onko siinä huomioitu taas vastuullisuus, onko ehkä käytetty jotain kierrätystä tai onko muuten siinä suunnittelussa huomioitu se vastuullisuus. Ja sitten, että se ympäristö korostaa sitä, mitä tarjotaan. Tietenkin voi olla myös täysiä vastakohtia, mutta tässäkin taas kertaalleen se kokonaisuus pitäisi olla sillä tavalla hallinnassa. Sitten ihmiset, eli tietenkin mitä ihmisiä siellä on palvelemassa, mutta myös tähän vastuulliseen luksuskokemukseen kuuluu myös se, että ne ihmiset, ketkä siellä on palvelemassa tai toimimassa, miten he voivat, miten heistä huolehditaan ja mitä heidän eteen halutaan tehdä. Ja keneltä se ruoka ostetaan, että se on myös vastuullista. Ja tietenkin, kun puhutaan vastuullisuudesta, niin aina pitää huomioida maapallo, eli miten se vaikuttaa maapalloon. Ja mitä siinä elämyksessä, miten vaikkapa kierrätetään, miten keittiö tai se koko kokonaisuus suosittelee esimerkiksi ihmisiä tai vieraita valitsemaan planeetalle paremmat vaihtoehdot. Tämä on aika monimutkainen suunnitelma, mitä pitää kaikkea huomioida, mutta aika yksinkertainen. Eli nyt sitten mennään Riinan teoriaan.

Puhuja 1 [00:04:54]: No, minä pohjaan tähän elämystalouteen nämä minun teoriat. Siihen, että ylipäänsä ajattelumalli siitä, että luksus ja ruoka kuuluvat aika hyvin tänä päivänä matkailussa yhteen. Sä haluat ruoan kautta ehkä oppia jotain, se antaa sulle ehkä paon siitä hetkestä arjesta, semmoisen hetkellisen elämyksen, että vau, tämmöistä en ole aikaisemmin kokenutkaan. Toisaalta se voi olla viihdyttävää, se voi jollakin tapaa sitoa mut siihen tai antaa mulle hetken, joka viihdyttää mua niin, että mä tuun muistamaan sen aina sen kautta. Tai se voi olla semmoinen esteettinen hetki, että siinä on pohdittu tyyliin sekin, että mitenpäin lautanen laitetaan se mun eteen, miten se mulle ojennetaan, onko sillä lautasessa logoja, jotka on tietyssä suunnassa ja se antaa mulle vinkin siitä, että tämä on luksusta. Mutta kuten sanottu, luksus ja ruoka linkittyy tänä päivänä tosi paljon yhteen. Olisiko meillä esittää esimerkkiä esimerkiksi estiikan kautta?

Puhuja 3 [00:05:54]: Mulle tulee mieleen heti tämmönen Punkaharjun hotelli, joka on mielettömän kaunis paikka ja miten siinä on sitten yhdistetty tarina, ja se kokonaisuus on niin mielenkiintoinen, koska se ruoka puhuu samaa kieltä kuin se valtavan upea ympäristö ja arvostaa sitä ympäristöä. Toinen esimerkki, mikä mulle tulee mieleen, on samalta suunnalta kun täältä Helsingistä päin katsotaan, niin on semmonen Juvan Teehuone ja sielläkin kaikki mielettömän kaunista, siihen keskitytään siihen teehetkeen esimerkiksi. Se rakennetaan sillä tavalla, että sä pystyt siihen keskittymään ja nauttimaan siitä hetkestä.

Puhuja 1 [00:06:36]: Se antaa toisaalta, niin kuin paon on siitä arjesta, että pohjautuu estetiikan ja kaiken tämän kautta myös siihen eskapismiin, siihen, että päästään siihen sweet spottiin, mistä elämyksessä on kyse. Eli antaa semmoisen hetken, että se oikeasti menee sun sisuksiin ja sä mietit, että tämän mä tuun muistamaan aina. Se voi liittyä johonkin makuun, se voi liittyä siihen ympäristöön, mihin tahansa. Mä oon just tuolla Punkaharjulla kuullut tarinaa siitä, kuinka joku tietty öljy, esimerkiksi rubusöljy, makuna voi olla semmoinen, että se pistää koko salin hiljaiseksi, kun ihmiset maistelee siitä annoksesta. Tai joku sienijäätelö, joka on niin poikkeuksellista meille ehkä arjessa ja se voi tuottaa sen saman elämyksen, että koko sali hiljenee sen maun kanssa ja koko elämyksen kanssa. Mitäs muita tämmöisiä olisi?

Puhuja 3 [00:07:25]: Sitten noita erikoislokaatioita on tietenkin olemassa, vaikka minkälaisia. Sulla on joku ihan mieletön näköala, mikä sitten tuo sulle lisää siihen tilanteeseen. Tai sitten ravintola tai se paikka, missä syötte tai nautitte sitä ateriaa, onkin suunniteltu niin, että kun sä kävelet sinne sisälle, lattia on vaikka pehmeää, tuolit on ihania, sun on mukava istua siinä, sä tunnet olevasi jotenkin turvassa, vaikka sä et edes nää mihinkään, vaikka sulla ei ookkaan näkymää, vaan se on se koko ympäristö suunniteltu sillai, että sä voit vaikka keskittyä pelkästään siihen ruokaan. Ja joissain huippuravintoloissa on jopa tehty niin, että pöydällä on valaisin, joka osuu erityisesti, se on suunniteltu niin, että se osuu siihen annokseen tietystä suunnasta ja se annos näyttää ihan mielettömältä. Tai sit, ku sä heilutat viinilasia, niin viinilasin ne värit tulee siihen koko pöydälle ja se näyttää ihan mielettömän hienolta se koko tilaisuus. Oliks Monalla kans joku tämmönen esimerkki tästä?

Puhuja 4 [00:08:31]: Kiitos Terhi, aivan ihania esimerkkejä. Ja kuten me ollaan nyt tässä puhuttu, niin tällä palveluympäristöllä on tosiaan vaikutusta tähän nauttimiseen elämyksen ruoan ja juoman tiimoilta. Eli ei oo ihan sama, missä ympäristössä sitä ruokaa ja juomaa nautitaan. Kaukomaillahan on jo pitkään nautittu romanttisia illallisia hiekkarannalla auringonlaskun aikana, mutta toki tällaisia elämyksiä voidaan luoda myös suomalaiseen ympäristöön ja luontoon. Ja mikäpä olisi sen suomalaisempaa kuin suomalainen metsä. Ja tällaisia ravintoloita meillähän on siellä sun täällä Suomessa on pop-uppina kesäisin. Toki sää vaikuttaa tähän ruoan ja juoman nauttimiseen ja siihen asiakkaiden kokemukseen ja olemiseen siellä. Mutta näihinkin löytyy erilaisia vaihtoehtoja, erilaisia telttoja, katoksia. Esimerkiksi pöydät voidaan sijoitella eri kohtiin siellä metsässä. Eli ei mihin tahansa, vaan sekin on ihan ajateltu tarkkaan. Se voi olla vaikka jonkun jyrkän kallion reunalla tai ison puun juurella. Tai sitten voidaan ajatella, että pitääkö aina istua siinä pöydän ääressä? Voisiko istua siinä sammalmättäillä tai sammaloituneen kiven päällä, tai ehkä olla jossain riippukeinussa siellä? Erilaisia vaihtoehtoja löytyy, jos ajatellaan tätä kehon eri asentojen kautta, jotka vaikuttavat myös tähän ruoan ja juoman nautintoon ja niistä nauttimiseen.

Puhuja 1 [00:10:24]: Samalla toi voisi tarjota tuo ruokaelämys luksuskokemuksessa semmosen mahdollisuuden oppimiseen. Voidaan pohtia, että miten voitaisiin luksuksessa tuoda meidän suomalaista ruokakulttuuria hienolla tavalla esille, kertoa meidän tavoista tuottaa ravintolaelämyksiä. Samalla se voi tarjota myös mahdollisuuden oppia itse tekemään ruokaa. Se, että sä seuraat, kun jossain kokki metsässä paistaa loimulohta siin nuotiolla ja kertoo tarinaa samalla suomalaisesta ruokakulttuurista ja saat itse osallistua siihen itse elämykseen tekemällä jotain. Se voi antaa sinulle myös mahdollisuuden siihen, että elämys on sinulle syvempi ja opit jotain uutta.

Puhuja 3 [00:11:05]: Noi on hyviä noi tarinat. Minullahan tulee tietysti mieleen viini ja erilaiset juomat, minkälaisia tarinoita niistä on. Niiden kauttahan nyt voi oppia mitä vaan, jopa maantietoa tai maaperästä tai minkälaisesta paikasta se on tullut. Miten aurinko paistaa tälle rinteelle ja miksi tämä viini maistuu tältä. Se on kanssa myös semmonen loputon suo. Mutta ehkä siinä pitää huomioida taas se, että onkohan tämä vieras kiinnostunut tästä ja kuinka paljon siitä kerrotaan. Mutta jotakin kivoja yksityiskohtia ja menuita voidaan rakentaa sen perusteella, että vaikka se viinitarina vie sitä eteenpäin, tai ruokatarina, tai jopa niin, että ne yhdistyisivät. Siinä on paljon mahdollisuuksia tehdä siitä elämyksestä semmoinen, että sä opit siitä tai havainnoit jotain uutta, mikä innostaa sinua. Mona, sinä olet oikein erikoisasiantuntija tässä, että mitä kaikkea, kaikkihan me syödään toki, mutta mitä kaikkea kannattaisi huomioida tässä minkälaista ruokaa valitsee ja mitä siinä oikein tapahtuu?

Puhuja 4 [00:12:10]: Joo, minua kiinnostaa erityisesti tämä, mitä se, toki tämä estetiikka ja kaikki, mitä ollaan tässä keskusteltu, mutta mitä tämä ruoka tekee omalle keholle, millaista energiaa se tuottaa. Jos ajatellaan tätä foodieta asiakasryhmänä, miten he on tarkkoja näistä kaikista yksityiskohdista myös siinä ruoassa, niin Suomessahan on aivan mainioita. Meillä on puhdas luonto, meillä on erilaiset vuodenajat, marjat, jotka kasvaa Lapissa ja suolla, on ihan erilaatuisia kuin täällä ehkä Etelä-Suomessa. On villiyrttejä ja kaikenlaisia kotimaisia raaka-aineita, jotka kannattaa tuoda esille, koska nämä on tosi merkityksellisiä tälle ryhmälle.

Puhuja 2 [00:12:53]: Joo, tämä foodiet on kyllä sellainen tärkeä asiakasryhmä Suomessa ja mulla on tässä hauska tarina. Mä tapasin Islannissa Reykjavíkissa, se oli jo ennen pandemiaa, niin pienessä hotellissa oltiin aamupalalla ja siellä oli sitten amerikkalainen vieras ja hän sitten ehkä heidän kulttuuriinsa tyypilliseen tapaan alkoi siinä innokkaasti juttelemaan. Hän kertoi, että nyt hän on tässä yhden vuorokauden täällä Reykjavíkissa, että hän on matkalla Yhdysvalloista Helsinkiin. Että onpa kiva nähdä suomalaisia täällä näin. Ja sitten me siinä vähän hämmästyneenä, että jaha, vai niin, että Helsinkiin, että mitäs siellä, että onko työmatka tai vapaa-ajan matka. Ja hän kertoi, että hän itse asiassa kerran vuodessa matkustaa Helsinkiin syömään. Ja hän on aivan ihastunut semmoiseen vähän niin kuin outoon, hyvin erilaiseen ruokakulttuuriin, mitä Helsinki tarjoaa. Ja hän oli yksin siis matkassa ja hänen agendallaan oli sitten tutustua, niin kuin tiedetään, vuodessa tapahtuu ravintolaskenessa aika paljon, niin hän sitten aina niin kuin listasi uusia ravintoloita ja kävi tutustumassa niiden antiin. Että ehkä tämä on vielä aika pieni ja kapea segmentti, mutta varteenotettava kuitenkin, että tämä ryhmä todennäköisesti sitten jättää sitä rahaa ja kuluttaa Suomessa keskimäärin ehkä enemmän. Ja yöpyy todennäköisesti myös sitten vähän tasokkaammissa majoituspaikoissa.

Puhuja 3 [00:14:27]: Ja mä en voi olla sanomata tuohon, että kyllähän meillä on Helsingissä ja Suomessa mahtava ruoka- ja juomakulttuuri. Ja jos verrataan noihin lähikaupunkeihin, niin vaikka hinnat nousee, niin tällä hetkellä myös aika todella edullinen. Näissä varsinkin näissä luksuselämyksissä.

Puhuja 1 [00:14:46]: No mitä muuta sitten voisi liittyä siihen, mikä vaikuttaa siihen ruoka-elämykseen ja luksukseen? On pohdittu sitä estiikkaa jo, sitten eskapismia ja sitä oppimista tämän kautta. Totta kai siihen voi liittyä myös tällainen viihdyttämisaspekti. On sitten tarinankerronnan kautta tai sitten kuten Punkaharjulla kerran istuin nauttimassa ihanaa ateriaa ja tarjoilija tuli kertomaan mulle, että mulla on sulle laulu. Ja hän alkoi laulamaan siinä mulle hetkessä, pelkästään siinä tilanteessa. Aika hauska elementti, en odottanut yhtään sitä siinä hetkessä, mutta se sopi hirveän hyvin siihen hetkeen, siihen tilanteeseen, siihen ympäristöön, ja täydensi sitä mun elämystä. Ja kuten nyt, mä kerron sen teille. Mitäs muita tämmöisiä voisi olla?

Puhuja 2 [00:15:30]: Joo, mulle tulee mieleen sitten tässä viihdyttämisen saralla ravintolat, jossa on joku teema. Eli tietenkin se elämys muodostuu aika pitkälle siitä laadukkaasta ruoasta ja juomasta, mutta sitten, jos sillä ravintolalla onkin joku teema, niin aika useinhan sillä pyritään sitten tavalla tai toisella viihdyttämään asiakasta. Tai se tietenkin muodostaa näiden yksityiskohtien kanssa sitten sen kokonaisuuden se teema. Mutta tästähän nyt on todella paljon esimerkkejä, että vaikkapa nyt jossain Alpeilla voi törmätä aivan ihastuttaviin talviurheilukeskuksissa oleviin luksusravintoloihin, ja siellä oikeastaan ehkä kuulostaa vähän arkiselta, että jos se teema on hiihtäminen, mutta nämä on yleensä tehty tosi pieteetillä ja ei sieltä sit heitä narauteta mistään yksityiskohdista. Ne on kaikki ihan siihen viimeistelyyn, mikä se reseptiikka on, miltä ne annokset näyttää, ja miten ne asetellaan lautaselle, niin se on kaikki hyvin pitkälle mietitty. Melkein jopa taidetta. Mutta se viihdyttäminenhän on silloin ehkä vähän sellaista passiivisempaa sen vieraan tai asiakkaan näkökulmasta. Eli silloin lähinnä ihailaan sitä estetiikkaa, tietysti myös sitten nautitaan tätä ateriaa. Mutta välillä se viihdyttäminen voi perustua tietenkin vähän aktiivisempaankin toimintaan, ja aika ihastuttavia tapauksia on vaikka semmoiset kalaravintolat jossakin tropiikissa, missä sitten voi sieltä jäiseltä kala- ja äyriäispediltä käydä valitsemassa just sen yksilön, jonka haluaa silloin nauttia pääraaka-aineena. Tämmöisiä tulee mieleen tosta vähän niin kuin semmoisesta teemaan ja sisustukseen liittyvästä viihdyttämisestä.

Puhuja 1 [00:17:21]: Mutta sulla oli joku toinenkin keissi. Mä muistelin, että sinä kerroit semmoisesta Portugalin keissistä viinien suhteen?

Puhuja 2 [00:17:25]: Joo, liittyen tuohon vieraan kuuntelemiseen, mistä muuten kannattaa kuunnella meidän aikaisempia podcasteja, jossa ollaan keskusteltu siitä henkilökohtaisen palvelukokemuksen syntymisestä, jossa sitten just se vieraan tunnetilan ja fiiliksen aistiminen on tosi tärkeetä sille henkilölle, kuka sitä työtä tekee. Tässä jokunen viikko sitten oltiin Portugalissa matkalla ja siellä aikuinen poikani, joka oli jo viininjuonti-iässä, mutta ei ehkä sitten sen suurempaa kokemusta hänellä, tai tiedän, että ei hänellä ole sen suurempaa kokemusta laatuviineistä, mutta oltiin sitten oikein hyvässä ravintolassa syömässä ja hän päätti syödä turskaa ja sitten siinä lähdettiin keskustelemaan, että no mitäs juomaa sitten sen kanssa. No hän oli olutlinjalla, mutta siinä sitten muu seurue onnistui vakuuttamaan, että nyt kannattaisi kokeilla jotakin hyvää viiniä. Ja sitten hän siitä muiden laseista vähän ensin maisteli, että no voisikohan nämä olla, ei ehkä. Sitten tarjoilija tuli paikalle ja hän huomasi, että tässä on nyt joku tilanne päällä ja sitten hän tuli kyselemään, että no, että mitäs laitetaan sen pääruoan kanssa. Ja sitten poika sanoi, että no viiniä sitten kuitenkin, mutta ei hän oikein nyt tiedä, että mistä hän pitäis. Sitten tämä tarjoilija, niin hän järjesti hyvin spontaanisti viinikoulun siinä tilanteessa. Ja hän sanoi, että hetkinen, että hänpä käy hakemassa yhden viinin ja kävi hakemassa ja maistatti sen pojalla. Ja sitten siinä muu seurue rohkasi häntä, että jos et sä pidä siitä, niin sano, että sitä ei silloin pidä ottaa. Ja ei se oikein toiminut hänen mielestään. Ja loppujen lopuksi meillä oli kuusi viinipulloa pöydällä, kunnes se löytyi hänelle se oikea. Ja tämä tarjoilija otti sen tilanteen todella, niin kuin hän selvästi nautti siitä, että hän sai ratkaista tämän ongelman, joka täällä nuorella asiakkaalla oli, ja että hän sai tuottaa elämyksen jostain uudesta tuotteesta tälle nuorelle ihmiselle. Eli tässä kyllä mä väitän, että tämä muistijälki tällä nuorella miehellä säilyy aika pitkään.

Puhuja 3 [00:19:47]: Mahtava esimerkki, tosi hyvä esimerkki.

Puhuja 4 [00:19:51]: Niin, ja jos ajatellaan nyt esimerkiksi näitä korona-ajan jälkeisiä trendejä, niin näistähän yhtenä vahvana on yhteisöllisyys. Ja jos viedään se tähän ruoan ja juoman maailmaan, niin ruokailuhan on aikojen alusta lähtien ollut tämmöinen yhteenkokoava, perheet kokontuu yhteen, heimot kokontuu yhteen. Siinä samassa sitten tarinoidaan, tunnelmoidaan ehkä siinä nuotiokahvin ääressä, nautitaan ei pelkästään ruoasta tai juomasta, vaan taas kaikilla aisteilla kaikista, siitä tulen tuoksusta, tulen rätinästä, siitä, että saadaan olla yhdessä ja nauttia yhdessä elämästä.

Puhuja 2 [00:20:39]: Joo, mä luulen, että nyt on aika vetää yhteen vähän näitä keskusteluja, mitä tässä ollaan käyty. Ja vois varmasti sanoa, että korkean laadun ravintolakokemuksessa hyvin oleellista on se, että kuunnellaan asiakasta, niin kuin me kuultiin näistä esimerkeistä. Ja tässä vielä tämmöinen detalji vaikka asiakkaan kuuntelemisesta, että silloin ei vaikka noista erikoisruokavalioiden tilaamisesta, niin siitä ei nouse mitään erityistä tilannetta. Ne on ennakoitu tyylikkäästi ja ne mahdollistaa sille asiakkaalle ihan saman laatutason elämyksen kuin muillekin. Sitten me ollaan puhuttu paljon tarinoista, niiden voimasta ja merkityksestä ruoka- ja juomatuotteista. Ja tässä oleellista on se, että niin kuin Terhi tuossa sanoi, että kuulostellaan sitä, että onko se asiakas kiinnostunut tästä tarinasta, ja silloin annetaan hänelle niitä tarinaelementtejä sen palvelupolun eri vaiheissa, että ei kaadeta yhtäkkiä jotain viinitarinaa hänen niskaansa ja uuvuteta sillä, vaan tunnustellaan sitä asiakkaan fiilistä. Ja niin kuin Mona puhui tuosta yhteisöllisyydestä, niin ruokailu tietenkin hyvin usein on sosiaalinen kokemus, mutta luksuspalvelussa kyllä osataan tehdä myös sen yksin aterioivan henkilön olo tosi mukavaksi ja vaivattomaksi, että siellä ei sitten lähetä kyselemään, että ai yksinkö olet tulossa, vai odotatko vielä tässä vierasta, ja näin, että tämä tehdään tyylillä. Nyt meillä on sinulle hyvä kuulija kysymys, eli voisit pohdiskella sitä, että milloin sinusta viimeksi tuntui siltä, että ruoka tai juoma sisälsi jonkinlaisen luksusulottuvuuden? Mikä tai mitkä tekijät vei sen arjen yläpuolelle? Ja me toivotaan, että tämä jakso herätti sinussa suuremmoisen ruokahalun ja janon uutta luksusta kohtaan, ja haluat nyt ehkä itsekin kokea tämän tyyppisiä elämyksiä, vaikka kesälomalla. Kiitoksia ihanille Haaga-Helian kollegoille, Uuden luksuksen hankkeen tiimille, jonka tosi monipuoliset ja ihanat esimerkit teki tästäkin podcastista elävän kuuloisen.

Puhuja 3 [00:23:01]: Kiitoksia.

Puhuja 1 [00:23:01]: Kiitos myös kuulijoille.

Puhuja 4 [00:23:02]: Kiitos.

[äänite päättyy]