[äänite alkaa] 

[Alun bumper-musiikki 00:00:01] Haastattelija 1 [00:00:05]: Tervetuloa osallisuuden äärelle. Opiskelijoiden osallisuus on ammatillisessa koulutuksessa tärkeä teema ja me keskustellaan nyt tässä podcastissa siitä, mitä osallisuus on, miten sitä voidaan tarkastella, edistää ja lisätä ammatillisissa opinnoissa. Olen Eija Honkanen ja opettajana Haaga-Heliassa, ja mun kanssani on keskustelemassa ammatillinen erityisopettaja Outi Hyvärinen. Outi, tervetuloa. Kerrotko vähän taustastasi? 

Puhuja 1 [00:00:33]: Kiitos ja hei vaan kaikille kuulijoille. Mä oon siis Hyvärisen Outi Lahdesta ja toimin ammatillisena erityisopettajana Kiipulassa Lahden toimipisteellä. Kiipula on ammattiopisto vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja mä toimin, toimin Kiipulassa hoiva-avustaja -opiskelijoiden opettajana. Mun ensimmäinen työura on ollu opi-, oppilaiden ohjauksen parissa perusopetuksen puolella ja koulukuraattorina toimin ennen sitte mun siirtymistä Kiipulaan. Ohjaus ja osallisuus on ollu mun työelämässä läsnä yli kakskyt vuotta. 

Haastattelija 1 [00:01:06]: No sulla on Outi pitkä kokemus osallisuudesta osana omaa työtä ja toiminu erilaisissa yhteisöissä, joissa on hyvin erilaisia oppijoita. Ja sä oot nähny koulumaailmaa hyvin monenlaisesta näkökulmasta. Jos ajatellaan osallisuutta, niin sitähän tukee muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistus ja koulutusta ohjaa myös hyvin erilaiset sopimukset, sekä maiden välillä että sitten kansallisesti, muun muassa opetussuunnitelmat ja tutkintojen perusteet. Eli hallinnollisesti tätä ohjataan, ja toiminnassa edellytetäänkin, oppilaitoksissa osallisuutta ja osallisuut-, osallistamista. Miks sun mielestä osallisuus on niin tärkeää? 

Puhuja 1 [00:01:48]: Hyvä kysymys. Mä piän tärkeänä opiskelijan kuulluksi ja nähdyksi tulemista, omaa elämää koskevissa asioissa. Se on ihan niinku perustarve. Osallisuus jää usein näennäiseks, jos opiskelijaa ei aidosti oteta mukaan päätöksentekoon. 

Haastattelija 1 [00:02:05]: Mm-m, joo. 

Puhuja 1 [00:02:06]:  Kokemus osallisuudest vaikuttaa voimakkaasti hyvinvointiin. Joten se on samalla hyvinvointiteko, joka parhaimmillaan tuottaa koko yhteisöön hyvän osallistavan kulttuurin kierteen. Mä pidän myös opiskelijoiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja sen tukemista tärkeänä. Sillä sekin to-, tuottaa opiskelijoille olon ja tunteen, että hei mä pystyn ja mä osaan ja mua arvostetaan. 

Haastattelija 1 [00:02:29]: Mm. 

Puhuja 1 [00:02:30]:  Lisäksi mä piän tärkeenä, että työntekijöiden, työntekijänä mun tulee järjestää mun opetus ja yhteistyö niin, että opiskelijoilla on hyvä ja turvallinen olla ja he kokee itsensä tärkeiksi. On kyse ihmisen perustarpeesta, tosiaan, ja omalta osaltani mä tahdon vaikuttaa siihen, että aito osallisuus toteutuisi. Opiskelijoiden osallisuus ja tunne osallisuudesta eivät nimittäin oo itsestäänselvyyksiä. Kouluterveyskysely viime vuonna osoitti, että 10 prosenttia ammatillisen oppilaitosten opiskelijoista koki osallisuuden erittäin heikoksi. Osallisuutta tukevia käytänteitä on paljon, mutta esimerkiksi SOS Lapsikylän ehkäisevän työn johtaja Elina Stenvall on kysyny, että mitä se osallisuus on? Erityisen ihmisen elämässä. 

Haastattelija 1 [00:03:19]: Mm. 

Puhuja 1 [00:03:19]: Ja miten me saadaan kysyttyä mielipiteet ja näkökulmat… 

Haastattelija 1 [00:03:21]: Mm. 

Puhuja 1 [00:03:22]: …miten ja millä tavoin voi osallistaa ja kuka sen osallisuuden ja sen tason lopulta määrittää tai arvottaa. 

Haastattelija 1 [00:03:28]: Hyviä kysymyksiä ja ajatuksia ja toi hyvinve-, hyvinvointiteko oli mun mielestä semmonen joka ainakin niinku mulla kolahti jotenkin, että, et se on tärkeetä. Ja sit ku toi-toimitaan niinku opiskelijoitten kans ja erityistä tukee tarvitsevien kanssa, ja aatellaan, että 10 prosenttia on kokenu huonoo osallisuutta, niin se on aika iso määrä. 

Puhuja 1 [00:03:50]: Mm, mm.  

Haastattelija 1 [00:03:51]: Vaik vois helposti ajatella, että no 10 prosenttia on aika pieni määrä. Eli on hirveen tärkeetä, että se ihmis-, itsemääräämisoikeus toteutuu opiskelijoiden kanssa, olipa kyse minkälaisesta opiskelijasta tahansa. 

Puhuja 1 [00:04:03]: Kyllä.  

Haastattelija 1 [00:04:03]: Ja helposti tää itsemääräämisoikeushan voi jäädä sivuun, kun toimitaan siin arjen kiireen keskellä ja ohjataan tehokkaasti ja, mutta se itsemääräämisoikeushan on jokaisen oikeus niinku vaikuttaa omiin tavotteisiin, elämään ja asioihin.  

Puhuja 1 [00:04:20]: Kyllä. 

Haastattelija 1 [00:04:21]: No sitte me. Tähän liittyy mun mielestä tähän osallisuuteen myöskin tämmönen turvallinen oppimisympäristö. Eli fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti turvallinen oppimisympäristö on oppimisen edellytyskin. Joten puhutaan hyvin keskeisistä oppimista tukevista asioista. Ja tää korostuu tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla. Et miten me opiskelijoitten mielipiteiden ja näkökulmien mukaanottaminen saadaan sillä tavalla, että opiskelijalla on se tunne, että mä kuulun tähän yhteisöön ja voin vaikuttaa, mikä on sen osallistumisen edellytys. Jos aatellaan ammatillisia koulutuksia, niin siellähän on hirveän suuret organisaatiot ja osallisuus voi helposti hukkua siihen suureen toimintaan, et on paljon ihmisiä ja paljon toimijoita ja isot, isot niin kun kampukset. Ja se osallisuus on kuitenkin meille kaikille tärkeää, oltiinpa sitten opiskelijan tai työntekijän roolissa. Koska se ohjaa sitä toimintaa ja se on se tunnekokemus. Ja henkilökohtanen kokemus jokaiselle, jonka kautta sit esimeks opiskelijat kiinnittyy opintoihin, opiskelijatovereihin, ammattialaan ja niin edelleen. No sä oot tehnyt myös tutkimusta osallisuudesta Kiipulassa. Muistaakseni sä teit haastatteluja. 

Puhuja 1 [00:05:41]: Joo, ja ei ole pakko sanoa, että on turvallisia oppimisympäristöjä, että se on kyllä ihan, se on niin A ja O. Ei mitään, mitään ei tapahdu, jos opiskelija ei oo turvallinen olla, niin se on niin tärkeä nosto kyllä. Joo, tosiaan mä teen Kiipulassa tutkimuksen tän kuluneen kevään ja kesän aikana ja siihen osallistu meiltä opettajia eri aloilta. Tän tutkimuksen taustalla mulla oli THL:n käyttämä tämmönen osallisuusindikaattori, jossa teoria, tausta ja kysymyksiä ja sitte mä hyödyn sen tiedonkeruun haastatteluvaiheessa. Mä päädyin haastattelemaan opettajia opiskelijoiden sijaan yhdenvertaisuuden vuoksi, jotta kaikki opiskelijat tulis kuulluks heidän opettajien puheissa ja ajatuksissa. 

Haastattelija 1 [00:06:26]: Mm. 

Puhuja 1 [00:06:27]:  Meillä osallistu teemahaastatteluun seittämän, mm, opettajaa ja tavoitteena mulla oli kerätä tietoa siis opiskelijoiden osallisuutta edistävistä tekijöistä. Tässä tutkimuksessa, toin siis esiin Kiipulan opetushenkilön käyttämiä tavallisia osallisuutta edistäviä käytänteitä ja tavoitteena täs tutkimuksessa oli tuotetun tiedon avulla edistää opiskelijoiden osallisuutta ja hyvinvointia. 

Haastattelija 1 [00:06:52]: Joo, Outi toi tavallisia osallisuutta edistäviä käytänteitä, sehän on niinku se arjen timantti, elikkä kun niitä saadaan, niin sitten sieltä tulee hyviä vinkkejä. No sitten tämä osallisuushan puhuttaa myös ammatillisessa koulutuksen ja työelämässä paljon. Kerro, mitä sää ajattelet tästä nyt, kun oot tarkastellut tätä omassa tutkimuksessasi? 

Puhuja 1 [00:07:15]: Joo. Voin tosiaan vaan pohtia, että voiko oikeastaan ilman osallisuuden kokemusta olla hyvinvoiva työntekijä tai opiskelija. Erityisen tuen tarpeen ihmisen koettu osallisuus on, osallisuus myös mietityttää, että miten me voidaan taata se… 

Haastattelija 1 [00:07:30]: Mm. 

Puhuja 1 [00:07:31]: …että kaikki tulis osalliseks ja saisi yhdenvertaiset vaikutusmahdollisuudet. Osallisuus ja tunne osallisuudesta ovat kuitenkin niin subjektiivisia kokemuksia, joiden kokemusta voidaan objektiivisesti vaan arvioida. 

Haastattelija 1 [00:07:44]: Mm, kyllä. 

Puhuja 1 [00:07:47]: Mä käytin tutkimukseni taustalla tälläsii osallisuuden tikkaita, jotka kuvas sitä osallisuuden… 

Haastattelija 1 [00:07:54]: Mm. 

Puhuja 1 [00:07:54]: …astetta ja sen kokemusta. Ja sithän on esimerkiks tutkijakirjailija Arnstein ja lasten oikeuksiin keskittyvä akateemikko Hart tutkineet ja heidän osallisuusportaikkoja sitten hyödynsin myös tässä omassa tutkimuksessani. 

Haastattelija 1 [00:08:09]: Joo, toi osallisuus- ja osallistumistikkaat on tosi mielenkiintoinen tausta tälle osallistumiskeskustelulle. Mitä se käytännös tarkottaa? 

Puhuja 1 [00:08:18]: Joo, eli osallisuuden tikkaat kuvaa osallisuutta alkaen alhaalta. Eli siellä sitä osallisuutta ei juurikaa koeta, tai se on näennäistä. Ja sit mitä ylemmäs niillä tikkailla pääsee kulkemaan, niin sitä enemmän on sitä aitoa koettua osallisuutta. 

Haastattelija 1 [00:08:33]: Mm. 

Puhuja 1 [00:08:34]: Ja siel ylinnä tikkail-tikkailla on jo sellain yhteistoiminnallinen osallisuus. 

Haastattelija 1 [00:08:38]: Aa. 

Puhuja 1 [00:08:39]: Eli tavallaan niitä päätöksiä sillon tehdään yhdessä oikeasti ja se opiskelija osallistetaan. Ja tikkaat jotenkin mun mielestä huutavat sitä, että ylemmäs, ylemmäs.  

Haastattelija 1 [00:08:50]: Nii. 

Puhuja 1 [00:08:50]: Sillä mun mielestä osallisuutta täytyy edistää ja se on sitä hyvinvointityön ydintä. Suomalainen ja jo edesmenny sosiologia-akateemikko Erik Allard on 70-luvulla luonut tämmösen kolmiosasen hyvinvointiteorian… 

Haastattelija 1 [00:09:05]: Mm. 

Puhuja 1 [00:09:05]: …joka on mun mielestä mielenkiintonen. Se koostuu sanoista having, loving ja being. 

Haastattelija 1 [00:09:10]: Mm. 

Puhuja 1 [00:09:11]: Ja sitte tutkijat Kiilakoski ja Gretzel nuorisotutkimusseurasta on pohtinu, että voisko Allardin teoriaan lisätä myös participating-sanan. 

Haastattelija 1 [00:09:19]: Mm.  

Puhuja 1 [00:09:20]: Ja sehän tarkoittaa osallisuutta. Tässäkin voidaan siis todeta, että hyvinvointi ja osallisuus liittyy, liittyy kyl tosi läheisesti toisiinsa. 

Haastattelija 1 [00:09:29]: Joo tohon osallisuuden tikkaisiinhan voi myös peilata, miten se osallisuus toteutuu juuri meidän organisaatiossa, et ollaanko siellä alhaalla vai puolivälissä vai ollaanko jo siellä… 

Puhuja 1 [00:09:38]: Kyllä.  

Haastattelija 1 [00:09:39]: …ihan ylhäällä menossa? Toisaalta sit voi olla sellanen tilanne, että ihminen voi hyvin ja voi tuntea osallisuutta, ja toisaalta osallisuus tukee sitä hyvinvoinnin tunnetta, niin kuin tässä todettiin. Näitten sun esittämien ajatusten taustalla on vahvuuslähtöinen ajattelu ja tämmönen osallisuuden edistäminen. Mites tätä osallisuutta ja hyvinvointia edistetään tän sun tutkimuksen pohjalta? 

Puhuja 1 [00:10:05]: Tota, [naurahdus 00:10:06] mun tutkimusainostossa tosiaan nousi esiin kolme tällaista… 

Haastattelija 1 [00:10:10]: Mm. 

Puhuja 1 [00:10:10]: …pääkategoriaa. Opiskelijan oma osallisuus ja osallisuus osana pedagogiikkaa. Ja sitten kolmantena osallisuusmahdollistajana. 

Haastattelija 1 [00:10:21]: M-hmm. 

Puhuja 1 [00:10:22]: Osallisuus ja osallistuminen mahdollistuu tän tutkimuksen mukaan usein tällasen osittaisen osallistumisen periaatteella, mikä tarkottaa sitä, että jokainen opiskelija pääsee osalliseksi oman kykynsä ja halunsa mukaan.  

Haastattelija 1 [00:10:36]: Mm. 

Puhuja 1 [00:10:37]: Ja opiskelija pääsee vaikuttamaan omiin opintoihinsa monipuolisesti ja pedagogiikka ja opetusmenetelmät ovat, ovat meillä osallistavia Kiipulassa. 

Haastattelija 1 [00:10:46]: Joo, toi on mielenkiintosta. Ja tulee täs mieleen toi Deci ja Rya-Ryaninki teoria tähän liittyen, että opiskelijan pitää voida vaikuttaa niihin omiin opintoihinsa. No kerrotko Outi muutaman konkreettisen esimerkin, miten opiskelijoita voi osallistaa siten, että se osallisuus tulee niinku ihan pedagogisena toimintana esille – tätä, täähän kiinnostaa meitä opettajia paljon. 

Puhuja 1 [00:11:09]: Kyllä, ja tää oli mitä mäkin eniten halusin kaivaa…  

Haastattelija 1 [00:11:12]: Joo. 

Puhuja 1 [00:11:12]: …sillä mun tutkimuksella. Sielt nousi esiin opetuksen muokkaaminen. 

Haastattelija 1 [00:11:17]: Mm. 

Puhuja 1 [00:11:17]: Tekstien selkeyttäminen, sekä selkokieli. Esimerkiksi. Et ne-ne kuvattiin opiskelijoiden open-opintoja tukevaksi ja osallistavaksi. Sitte kertaaminen, asioiden kertaaminen, ja sitä, et palautellaan aina sitä opittua asiaa mieleen kysymyksien kautta.  

Haastattelija 1 [00:11:35]: Mm. 

Puhuja 1 [00:11:36]: Tää sitten oli tällainen vaiheittain oppiminen.  

Haastattelija 1 [00:11:39]: M-hm. 

Puhuja 1 [00:11:40]: Tässä oli esimerkkinä tämmönen kahvinkeitto, jossa-jossa sitä kahvinkeittoa harjoiteltiin pala kerrallaan.  

Haastattelija 1 [00:11:46]: Aivan. 

Puhuja 1 [00:11:47]: Et-et sit lopulta se oikeesti se opiskelija osas keittää kahvit, kun aluksi hän ei, hän ei tiennyt kahvinkeitosta mitään, eli-eli vaiheittain. Sitte haastatellut, haastattelut toi myös esiin tällasii erilaisia vinkkejä ja menetelmiä. Aa, esimerkiks must tää oli aivan mainio, yhteiset aplodit onnistumisista. 

Haastattelija 1 [00:12:07]: Aa. Että iloitaan… 

Puhuja 1 [00:12:07]: Jotenki…  

Haastattelija 1 [00:12:08]: …siitä onnistumisesta… 

Puhuja 1 [00:12:09]: …nii yhdessä. 

Haastattelija 1 [00:12:10]: …yhdessä, joo. 

Puhuja 1 [00:12:10]: Että voi olla pieniki teko, mut jotenki nähdään se, että vau, sä-sä osasit ja se meni hienosti. Sitte oli esimerkiks tämmöstä ihan neutraalienkin asioiden esiin tuominen.  

Haastattelija 1 [00:12:23]: Mm. 

Puhuja 1 [00:12:23]: Että ei niiden tarvi todellakaan olla mitään hienoja, mahtavia juttuja, vaan ihan arkisia asioita. Sitte tää oli kans mun mielestä tosi hieno juttu, mikä nousi sieltä. Eli, eli oli opiskelija, jonka oli tosi vaikea ottaa palautetta vastaan. 

Haastattelija 1 [00:12:38]: Joo. 

Puhuja 1 [00:12:38]: Hän ei niinku halunnu minkäänlaist palautetta opettajalta. Niin opettaja keks-keksi laittaa post-it -lapun, laittakohan se sen niinku tuolin pohjalle.  

Haastattelija 1 [00:12:46]: Aa. 

Puhuja 1 [00:12:46]: Tai jotenkin silleen tosi hämärästi ja sitten antoi vin-vinkin, että katsoppa sinne tuolisi alle ja sit siellä postitlapussa oli joku kiva palaute.  

Haastattelija 1 [00:12:55]: Ai, ihana. 

Puhuja 1 [00:12:55]: Niin jotenkin se oli se keino, millä se opiskelija pystyi sen ottaa, kun se vähän veti sen sellaiseks huumoriks, niin se oli jotenkin mun mielestä tosi, tosi kiva. Ja sitte viel tämmönen pyöreän pöydän ritarit -menetelmä, mikä on osallistava silleen, että vaikka kolme opiskelijaa keksii sille koko ryhmälle tämmöstä yhteistä toimintaa. 

Haastattelija 1 [00:13:11]: Aa, tosi kivoja juttuja. 

Puhuja 1 [00:13:14]: Joo. 

Haastattelija 1 [00:13:14]: Joo ja moni-monipuolisia siis erilaisia, joita me tarvitaan.  

Puhuja 1 [00:13:17]: Kyllä, kyllä.  

Haastattelija 1 [00:13:18]: Joo. Kyllä, joo, siis tosi, toi monikanavaisuus eri aistien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen oppimisessa ja yhdessä tekeminen, nehän lisää niitä osallistumisen mahdollisuuksia ja vahvistaa sitä tunnetta. Ammatilliseen koulutukseenhan kuuluu myös työelämässä oppiminen. Miten siellä voidaan niinkun tätä osallisuutta sitte tukea? 

Puhuja 1 [00:13:40]: Joo. Tässä mun tutkimuksessa ja muutenkin meillä Kiipulassa, niin meillä on hyvä-hyvä tilanne. Meillä perustutkinnoissa työhönvalmentaja on siellä… 

Haastattelija 1 [00:13:52]: Mm. 

Puhuja 1 [00:13:53]: …opettajan työparina ja koko ajan läsnä siinä opiskelijan koulutaipaleella, niin siellä koulussa ku sit siellä työpaikalla. Se on yks semmoin konkreettinen osallistava keino meillä. Ja sit mä aattelen, että on ihan hirveän iso rooli sillä työpaikkaohjaajalla siellä työpaikalla. Et hän osaa valmen-val-valjastaa sen opiskelijan vahvuudet esiin… 

Haastattelija 1 [00:14:17]: Aivan. 

Puhuja 1 [00:14:17]: …ja vaikka ne täsmätyötehtävätkin, et ne-ne näkyisi sieltä. Turvalliset oppimisympäristöt, tosiaan ne täsmätehtävät, yksilölliset ohjausmenetelmät. Ne tukee sitä osallisuutta. Myös mä ajattelen, että sit kun ne opinnot päättyy, niin tämmönen nivelvaihetyöskentely… 

Haastattelija 1 [00:14:37]: Mm. 

Puhuja 1 [00:14:37]: …että se on toimiva. Siihen panostetaan ja-ja tutustutaan eri vaihto-vaihtoehtoihin, niin myös, myös osallistaa sitä meiän opiskelijaa. 

Haastattelija 1 [00:14:47]: Joo, ja vie-vie eteenpäin sitte myöskin se ammatillisen koulutuksen jälkeen. 

Puhuja 1 [00:14:51]: Kyllä. 

Haastattelija 1 [00:14:52]: Joo, tuo osallisuus osana pedagogiikkaa, sehän on keskeistä niinku opetushenkilöstön osaamista ja varsinki ku ollaan inklusiivisessa ammatillisessa koulutuksessa. jossa on kaikki moninaiset opiskelijat ja opes-op-opetushenkilöstö, ja ne toimii yhdessä. Ja sit just tää, mitä äsken puhuttiin, et se työelämä on myöski ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyössä tiiviisti. No sitten siellä on erilaisia ammattilaisia, erilaisia ihmisiä toimijoina. Jotenkin pitäisi sitten se yhteinen osallistamisen punainen lanka löytää. Ja sitä tulee varmistaa siel työelämässä. Tää opiskelijan kyky ja osaamisen sekä työpaikan työtehtäviä yhteensovittaminen, sehän on sen työllistymisen edellytys. Ja työhönvalmentaja teillä on hienosti siinä mukana. Monta kertaa se jää ammatillisen opettajan tai ammatillisen erityisopettajan rooliksi. Mites sitte opiskelija saa tukea ja-ja miten tämä osallistava ohjaus varmistetaan, kun työelämäjakso on niinku osana opintoja, eli työpaikalla tapahtuva oppiminen? Ja sää oot Outi nyt erityisopettajan koulutuksen, niin sinulla varmaan tähänkin on joitakin, joitakin ajatuksia. 

Puhuja 1 [00:16:02]: Tosiaan [huokaus 00:16:07] tätä osallisuutta tukevaa, tukevia käytänteitä, mitä nyt siellä oppilaitoksen puolella tuli, niin kyllähän sitä-sitä sovelletaan sinne työelämään, mutta myös ihan erilaisissa elämän, opiskelijan elämän eri konteksteissa voi… 

Haastattelija 1 [00:16:23]: Mm. 

Puhuja 1 [00:16:23]: …voi tota soveltaa. Muistetaa-muistetaan, että osallistime-osallistamisen keinoja ja käytänteiden ei tarvitse olla tosiaan mitään suuria sirkushuveja… 

Haastattelija 1 [00:16:33]: Nii. 

Puhuja 1 [00:16:34]: …vaan ne on itse asiassa ihan niitä tavallisia arjessa ja luonnollisissa ympär-ympäristöis tapahtuvia asioita. Mielenkiintoista ois mun mielestä selvittää, että jonku osallistavan käytänteen tai menetelmän pitkäaikaisvaikutuksia opiskelijan osallisuuden kokemuksen näkökulmasta. Tai sitte, ehkä ittee kiinnostaa eniten tää, että opettajan pedagogisen kehittymisen näkökulmasta vois-vois tota opettajan tunte-tuntemuksia selvittää jonku käytänteen… 

Haastattelija 1 [00:17:04]: Mm. 

Puhuja 1 [00:17:04]: …tai menetelmän käytöstä pitkäaikassa seurannassa. 

Haastattelija 1 [00:17:06]: Joo, niinpä oiski, että siinäpä oiski tosi hyvä jatkokou-tutkimuksen aihe esimerkiks. 

Puhuja 1 [00:17:12]: Kyllä. 

Haastattelija 1 [00:17:13]: Mutta hei, kiitos Outi sulle, kun tulit keskustelemaan opiskelijaosallisuutta tukevista käytänteistä. Ja kuten me totesimme, niitä on siis monenlaisia. Ne on niitä arjen pieniä tekoja. joita kannattaa käyttää arjessa ja muistaa, että ne on käytännönläheistä toimintaa ja se on se hyvinvointiteko, kuten sanoit. 

Puhuja 1 [00:17:33]: Kyllä, kiitos. 

[lopun bumper-musiikki 00:17:34]  

[äänite päättyy]