[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:03]

Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevä podcastia. Podcast on toteutettu osana OKMN liikunnan kehityshankkeisiin suunnatuilla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä.

Keskustelijoina podcastissa on Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen, eli minä, ja mun kollegani Heli Kortesalmi.

Puhuja 2 [00:00:30]

Moikka!

Puhuja 1 [00:00:31]

Ja vieraana meillä on tänään jyväskyläläisen monilajiseuran Liikunnan Riemu ry:n talousvastaava Markus Bardzinski. Kiitos Markus, että me saatiin tulla tänne Jyväskylään teidän vieraaksi!

Puhuja 3 [00:00:42]

Kiitos kutsusta, ja kiitos että sain tulla itse tänne.

Puhuja 1 [00:00:45]

Ihan mahtavaa päästä sun kanssa juttelemaan vähän näistä urheiluseurojen asioista. Tämä Liikunnan Riemu on todella mielenkiintoinen seura, monellakin tavalla. Ensinnäkin se on tällainen yleisseura, eli kattaa useampia lajeja, ette ole erikoistunut vain yhteen seuraan. Tällaisia seurojahan on yleisseuroja koskevan selvityksen mukaan tuollainen noin 13 % kaikista seuroista, että siinä mielessä olette vähän erilaisia urheiluseurojen joukossa. Ja sitten se, mikä tekee tästä Liikunnan Riemusta hyvin erityisen on se, että se toiminta on hyvin opiskelijavetoista. Markus, voisitko sä kertoa vähän enemmän tästä Liikunnan Riemusta ja siitä, että minkälainen urheiluseura te olette?

Puhuja 3 [00:01:35]

Joo. Eli Liikunnan Riemu ry perustettiin alun perin vuonna 2011. Eli nyt saatiin juuri eilisessä syyskokouksessa toiminnantarkastus ja tilinpäätös kolmannestatoista toimintakaudesta vietyä maaliin. Ja nyt tosiaan toimintakausi 2024-2025 tulee olemaan jo neljästoista toimintakausi. Ja Liikunnan Riemu käsitykseni mukaan perustettiin alun perin ihan opiskelijoiden toimesta, ja nimenomaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden toimesta. Ja silloin ensimmäisten lajien ja lajijaostojen perustajat taisi olla silloin itse jääkiekon ja futsalin pelaajia. Että futsal taitaa olla ainakin yksi niistä vanhimmista lajijaostoista. Ja siitä asti toiminta on kasvanut, ja jäsenmäärät on kymmenkertaistunut sen yli kymmenen vuoden aikana. Ja nykyään meillä on sitten erilaisia lajeja, aina alamäkiluistelusta dartsiin, ja nyt uusimpina lajeina akrobatiavoimistelu ja fitness. Löytyy oliko 16 eri lajia, ja kun laskee kaikki lajijaostot yhteen, niin ollaan menty jo pitkälle yli kahdenkymmenen eri lajijaoston. Eli lajijaostoilla meillä tarkoitetaan, että esimerkiksi futsalissa meillä on miehillä kaksi joukkuetta ja naisilla kaksi joukkuetta, eli siitä tulee neljä jaostoa.

Puhuja 1 [00:03:12]

Eli jokainen joukkue on niin kuin oma jaostonsa sitten.

Puhuja 3 [00:03:16]

Käytännössä joo.

Puhuja 1 [00:03:17]

Miten tuota, sanoit että oli perustettu liikuntatieteellisen opiskelijoiden toimesta. Onko teillä nyt ihan mistä tahansa yliopiston tiedekunnista jäseniä? Onko muista kouluista, tai muita toimijoita kuin vain yliopiston opiskelijoita?

Puhuja 3 [00:03:35]

Joo, on paljon. Ja tätä meidän toimintaa ollaan tarkasteltu tässä nyt. Tämä on nyt itselle toinen toimikausi hallituksessa, ja ihan munkin hallituskauden aikana, tämän parin vuoden aikana, ollaan viety todella paljon eteenpäin. Ja meidän yhdistyksen säännöissäkin on kirjattu, että Liikunnan Riemu ry tarjoaa Jyväskylän yliopiston sekä ammattikorkeakoulun, niin kuin jyväskyläläisille opiskelijoille yleistetysti. Että ennen on ollut vähän sillä tavalla stigmaa, ja aluksi se vähän olikin niin, että vain liikunnan opiskelijoille. Mutta nykyään on tarkoituksena tarjota kaikille urheilusta kiinnostuneille tasosta riippumatta jotakin. Että ei ole katsottu niin kuin sitä opiskelupaikkaa. Meillä on paljon yliopisto-opiskelijoita, ja sitten on paljon ammattikorkeasta. En osaa sanoa mitään suhdelukuja tai vastaavaa, mutta aika sekaisin. Ja sitten on joitakin, jotka ei välttämättä opiskele ollenkaan. Että ei ole niin rajattua. Mutta pääsääntöisesti juuri opiskelijoita. Sitten meillä on, esimerkiksi futsalilla on yksi alumnijoukkue pääkaupunkiseudulla. Että tällainen Riemu-polku sitten opiskeluajoilta, että kun porukka on muuttanut vaikka pääkaupunkiseudulle työelämään, niin sitten pelikaverit on löytynyt uudelleen, ja lähdetään sitten Liikunnan Riemun alla vanhojen aikojen kunniaksi pelaamaan uudestaan.

Puhuja 1 [00:05:05]

Toihan on ihan mahtavaa tuolla tavalla, että siitä tulee sitten sellainen jatkumo, ja pystyy sitten jatkamaan siellä. Miten sä Markus itse olet päätynyt tähän Liikunnan Riemun toimintaan mukaan?

Puhuja 3 [00:05:17]

No, mä aloitin mun opinnot 2021 täällä Jyväskylässä kauppakorkeakoulussa. Ja mulla on itselläni lajitaustana nimenomaan fudis ja futsal. Ja silloin kun pelasin vielä tavoitteellisesti futsalia, niin katsoin mahdollisuuksia ja eri joukkueita Jyväskylässä. Silloin Liikunnan Riemun sivut taisi tulla siinä vastaan, ja vertailin sitten. Ja laitoin sitten edelleenkin joukkueen toiminnassa mukana olevalle henkilölle viestiä, että pääsisikö treeneihin kokeilemaan ja näin. Ja sitten ekoissa treeneistä asti olen ollut siinä toiminnassa mukana. Että mä olen nyt pelannut siinä Liikunnan Riemun futsalin kakkosjoukkueessa. Että sitä kautta sitten. Ensin siinä pari kautta itse pelaillut, ja sitten sitä kautta. Yksi kaveri sitten kysyi, että olisiko kiinnostusta lähteä hallitustoimintaan mukaan. Ja sitten mä olin ensimmäisen toimikauden yritys- ja yhteistyövastaavana. Ja nyt sitten edellisen talousvastaavan jäädessä niin sanotusti eläkkeelle, niin mä hyppäsin tähän pestiin nyt sitten alkuvuodesta. Keväällä kun meillä vaihtui hallitus, niin siitä asti olen ollut tässä nyt itse talousvastaavana.

Puhuja 1 [00:06:31]

Joo. Minkälaisia juttuja sun toimenkuvaan kuuluu, kun sä olet talousvastaavana tässä?

Puhuja 3 [00:06:36]

Käytännössä päivittäisten, koko seuran raha-asioiden hoitaminen, laskujen maksaminen. Ja sitten yhteydenpito. Meillä on sillä tavalla, että jokaisella jaostolla on nimetty oma talousvastaava. Ja sitten kun meillä on pankissa jokaisella jaostolla omat tilit, niin he sitten vastaa heidän maksuista ja rahaliikenteestä siltä osin, että kun tulee laskuja, niin heidän pitää tarkastaa ja hyväksyä ne, jotta ne tulee sitten ostolaskuluetteloon mulle. Ja mä sitten vielä asiatarkastan ja maksan ne oikeilta tileiltä. Ja sitten autan tietysti jaostojen talousvastaavia erinäisissä ongelmissa ja haasteiden selvittämisissä. Ja sitten kuittailen myös erilaisia kulukorvauslomakkeita. Ja laskutan sitten tietysti myös yhteistyösopimuksia ja muita tällaisia. Että ei kauhean laaja. Viikottaisia tehtäviä on juuri tämä maksuliikenteen seuranta, ja haetaan kirjeposti, jos on tullut vaikka laskuja. Ja sitten tietysti yksi tärkeä juttu, mikä aluksi jäi mainitsematta, niin yhteydenpito meidän kirjanpitäjän kanssa. Että meidän kirjanpitäjältä tulee säännöllisesti sähköpostia esimerkiksi erilaisiin kirjauksiin liittyen, tai jos puuttuu vaikka maksutositteita, tai on jotain muuta epäselvää, niin sitten mun tehtävä on sitten delegoida ja selvittää ne puuttuvat asiat sieltä, että saadaan kirjanpitoon oikeat kirjaukset ja näin poispäin.

Puhuja 2 [00:08:18]

Teillä on niin kuin kirjanpito ulkoistettu, että teillä on sitten joku tilitoimisto, joka hoitaa?

Puhuja 3 [00:08:22]

Joo. Viime vuonna ensimmäistä kertaa otettiin tilitoimisto siihen, ulkoistettiin. Aikaisemmin meillä oli yksi palkattu työntekijä, ymmärtääkseni kauppakorkeakoulun opiskelija, joka sitten hoiti tämän kirjanpidon ja teki tilinpäätökset ja näin. Mutta nyt sitten vaan resurssi- ja aikataulusyistä, ja helpottaakseen sitä koko talouden, ja erityisesti järjestelmien hallintaa, niin palkattiin siihen tilitoimisto hoitamaan tämä koko seuran kirjanpito. Ja mun mielestä se on ollut ihan hyvä ratkaisu, koska se alkaa menemään jo aika monimutkaiseksi, kun toiminta alkaa olla jo aika isoa, ja on jaostoja, joilla on tosi isot rahaliikenteet ja rahan tarve, ja sitten niitä tilejäkin on niin paljon että se selkeyttää tosi paljon.

Puhuja 2 [00:09:12]

Joo, hyvä kuulla, että te olette tyytyväisiä ammattilaisiin. Ja tietysti näin kirjanpitäjien opettajana on kiva, että jokainen hoitaa omat asiansa sitten, että mihin on erikoistunut. Millä järjestelmällä muuten teet tuon, kun sanoit että laskut pitää hyväksyä ja tarkastaa ja tällä tavalla? Teillä on varmaan joku systeemi siihen?

Puhuja 3 [00:09:34]

Joo, me käytetään Netvisoria. Se ei ollut itselle aikaisemmin tuttu, mutta nyt tätä kautta, kun sai perehdytyksen edelliseltä talousvastaavalta siihen, niin ainakin oman käyttökokemuksen perusteella on hyvä järjestelmä, ja sellainen aika helppo käyttää loppupeleissä.

Puhuja 2 [00:09:54]

Netvisor on yksi Suomen markkinajohtaja tällaisissa pilvipohjaisissa taloushallintoratkaisuissa. Mikä ehkä onkin mun mielestä tänä päivänä ainoa järkevä ratkaisu, että on tuollainen selainpohjainen systeemi. Onko teillä jotain… Sä sanoit, että teillä on monta eri tiliä. Pitääkö niiden jaostojen raportoida teille niistä tilien käytöstä jotenkin? Tai riittääkö se laskujen hallinta? Pääseekö nämä jaostot itse käsiksi niihin varoihin tai pankkitiliin?

Puhuja 3 [00:10:24]

Joo, pääsee käsiksi varoihin. Ja kaikkien jaostojen talousvastaavilla on myös pääsy verkkopankkiin. Ainoa rajoitus siinä on, että heidän pitää kysyä mobiiliappista vahvistus joltain toiselta talousvastaavalta. Ja mikäli he maksaa tai hyväksyy verkkopankin kautta maksuja, niin myös siihen tarvitaan vahvistus joltain muulta. Mutta muuten heillä on tavallaan vapaa käyttö ja vapaa pääsy heidän omiin varoihin. Mutta sitten just vaikka kaikki e-laskut, mitkä tulee suoraan Netvisoriin, niin heidän tehtävä on katsoa, että laskun sisällöt on oikein, ja sitten sen jälkeen hyväksyä ne. Ja kun ne on hyväksytty, niin mulla tulee siihen avoimiin ostolaskuihin hyväksytty-luettelo, ja sitten mä kohdennan sieltä oikeille tileille ne maksut ja näin.

Puhuja 2 [00:11:21]

Joo. Toi onkin hyvä, että te olette rakentaneet tuollaisen kontrollin siihen, että jonkun toisen pitää aina hyväksyä maksu. Tuollainen tilinkäyttö aina mahdollistaa myös sellaisen talousrikoksen tai talouspetoksen.

Puhuja 3 [00:11:37]

Joo, ja sitten välillä, kun tulee paljon laskuja esimerkiksi kaupungilta liikuntatilien vuokrista, niin välillä sieltä saattaa mennä laskurivit vaikka kahdelle eri jaostolle. Eli silloin mun pitäisi… Nyt kävi esimerkiksi sellainen juttu, että joku muutama kymppi meni toisen jaoston tililtä sen takia, että oli kaksi erillistä laskuriviä. Mun piti sen jälkeen vaan sitten korjata se. Mutta sen takia se pitää asiatarkastaa ennen sitä, että ne varat lähtee sitten oikeilta tileiltä.

Puhuja 2 [00:12:11]

Oletteko te jutelleet siitä, että te siirtyisitte mahdollisesti yhden tilin malliin, ja käyttäisitte sitten vaikka jotain kustannuspaikkoja, joilla te seuraisitte noita jaostojen varoja? Koska tällä hetkellä ehkä aika paljon suositellaan sitä, että yksi pankkitili riittäisi? Kaikki ei ole sitä vielä tehnyt, mutta mites teillä?

Puhuja 3 [00:12:28]

Me ei kyllä olla keskusteltu tuosta nyt toistaiseksi ollenkaan. Ja mun ensimmäinen ajatus, mikä tuosta heräsi, kun puhuit, oli että kuulostaa mahdottomalta. Mutta en tiedä, mitä se sitten todellisuudessa olisi. Kun meillä on tosiaan vähän noita eri tason jaostoja, että jotkut tekee ihan harrastemielessä, ei välttämättä kilpaile ollenkaan, eli toiminnan kustannukset on tosi matalat. Sitten taas jos vertaa meidän vaikka jääkiekon Suomi-sarjan joukkueeseen, niin on todella paljon jäämaksuja, matkakustannuskuluja, muita maksuja. Ja samoin sitten vaikka naisten ja miesten futsal-joukkueet, niin heillä kulurakenne on paljon isompi, ja sitten on paljon enemmän rahaliikennettä. Ja sitten esimerkiksi varainhankintaa heillä tapahtuu paljon enemmän. Niin se olisi jotenkin tosi vaikeaa pysyä kärryillä siitä, että mikä on minkäkin jaoston kuluja, ja näin poispäin. Toisaalta, miten just sanoit, että jos olisi yksi tili ja sitten jotain kustannuspaikkoja?

Puhuja 2 [00:13:44]

Kustannuspaikkoja. Eli sitten sinne laitetaan sellainen lisätieto, että tämä oli nyt vaikka sitten tämä jääkiekkojoukkue A, ja tämä laskurivi koski futsal-joukkue B:tä tai tällä tavalla. Niin sellaisen tiedon pystyy rakentamaan. Että, vinkkinä kaikille kuuntelijoillekin, että isot yrityksetkin käyttää vain muutamaa pankkitiliä, vaikka siellä on ihan hirveästi eri toimintoja. Ja tätä suositellaan kyllä urheiluseuroillekin tosi paljon, varsinkin silloin, kun otetaan käyttöön tuollainen uusi järjestelmä, niin sitten vähitellen aletaan siirtyä tällaiseen yhden tilin malliin.

Puhuja 3 [00:14:16]

Mikäköhän siinä on taustalla sitten? Onko se niin kuin oikeasti helpompi sitten hallinnoida sitä rahaa ja järjestelmiä? Vai onko sille sitten joku syy? Koska itselle kuulostaa ainakin nyt aika sellaiselta monimutkaiselta ja pelottavalta, että jos pitäisi pysyä itse kärryillä siitä, kun niitä tilitapahtumia tulee kuitenkin todella paljon. Ja sitten on niitä kausia, esimerkiksi kesän osalta toiminta on monen lajijaoston osalta seis, tai sarjat ei pyöri ja rahaliikennettä ei ole. Mutta sitten taas syksy: kausimaksut, sarjamaksut, jäsenmaksut, kaikki tulee. Ja sitten on erikseen seuran päätilille tulevaa rahaliikennettä, esimerkiksi noi seuran jäsenten jäsenmaksut. Että miten se sitten niin kuin olisi helppo hallinnoida? Ja sitten sen lisäksi meillä on myös se, että kun me jaetaan rahaa niille jaostoille seuran päätililtä. Seura esimerkiksi jakaa jaostoille rahaa perustuen aktiivisuuteen. Esimerkiksi varainhankinnasta tai sponsorisopimuksesta tulleita varoja jaetaan sitten jaostoille eteenpäin heidän vaikka talkooaktiivisuuden tai muiden tällaisten mittareiden mukaan. Eli sitten ehkä myös tuohon suuntaan sen rahaliikenteen kanssa on helpompi pelata. Että sitten se menee nimenomaan asianomaisille, ja asianomaiset pystyvät käyttämään sitten näitäkin varoja omien tarpeiden mukaan. Että ei olisi ainakaan mahdollista, että jollekin kävisi niin että jollekin toiselle jaostolle osoitetut varat, niin joku toinen jaosto vahingossa käyttäisi ne.

Puhuja 2 [00:16:01]

Kyllä, tässä on aika usein pelko… Mä olen itse ollut sellaisessa cheerleading-seurassa, ja meillä oli 30 joukkuetta, ja jokaisella oma tili. Ja sitten niitä pyrittiin vähentämään, ja syynä vähentämiselle saattoi olla juuri, että oli esimerkiksi väärinkäytöksiä tapahtunut, mutta sitten se monen pankkitilin hallinta tarkoittaa useampia pankkikuluja, ja verkkopankkitunnusmaksuja, ja kaikki ne siirrotkin pankkitilien välillä, niin sekin maksaa. Että se luo pankkikuluja. Ja turhia sellaisia transaktioita. Toki sitten jos on tällainen kustannuspaikkajärjestelmä, niin sitten pitää seurata niitä kustannuspaikkoja että ne menee oikein. Mutta siinä oli… Aluksi kaikkia epäilytti, koska siinä oli joukkueita, jotka kilpaili ulkomailla ja oli isot budjetit. Mutta kyllä se on silti huomattu tosi käteväksi. Välillä sitten saattoikin mennä juuri niin, että maksettiin lasku väärältä tililtä, ja sitten ne, kun seurattiin, mitä sillä joukkueella pitäisi olla pankkitilillä rahaa, ja sitten mitä sillä oli pankkitilillä rahaa, niin ne meni sitten jossain välissä vähän solmuun. Erityisesti kun jossain lajeissa on yhdellä laskulla laskutetaan sitten kaikilta joukkueilta jotain asiaa, että se jakaminen ei sitten ihan niin toiminut. Mites Anna sun kokemukset tämmöisestä useamman tai yhden tilin mallista?

Puhuja 1 [00:17:21]

No, itse asiassa toi mitä Markus tuossa kuvasit toimintaa useamman tilin kanssa, niin kuulostaa ihan hirvittävän tutulta. Kun mä itse yhden seuran kirjanpitoa teen, niin meillä on jokaisella joukkueella oma pankkitilinsä, ja niiden välillä sitten operoidaan. Että kuulostaa kyllä ihan tutulta. Ja oikeastaan ehkä vähän samat jutut siellä taustalla, että miksi seurassa ei sitten olla menty siihen yhden tilin malliin, niin ehkä vähän pelätään, että mitä niille sitten käy niille rahoille, tai että jos joku elääkin ikään kuin yli varojensa, niin joutuuko ne muut sitten maksamaan siitä. Eli varmaan on sellainen ohjeistuksiin ja prosesseihin liittyvä, ja semmoinen ajatuksiinkin liittyvä juttu, että pitää vähän työstää sitä. Mutta ei ole siis mitenkään myöskään poikkeuksellista toimia niin kuin teillä.

Puhuja 3 [00:18:22]

Joo, ja yksi asia mikä tuli vielä mieleen tuohon liittyen on se, että just esimerkiksi kun kaikki Liikunnan Riemun hallituksen jäsenet ja myös niin kuin jaostovastaavat ja jaostojen talousvastaavat toimii vapaaehtoisperusteisesti. Vaihtuvuus on suurta, saattaa vaihtua kerran vähintäänkin toimikaudessa niin kuin jaostojen sisällä, jos jotkut valmistuu, ja sitten tulee uusi tilalle. Niin se on tosi vaikea kontrolloida, ja tehdä vaikka jotain tiettyjä prosesseja vaikka perehdytykseen liittyen, niin myös helpommin sattuu inhimillisiä virheitä, että puuttuu vaikka just jotain maksutositteita tai on vääriä viitenumeroita tai vastaavia. Ja silloin kun kirjanpitäjä lähettää vaikka sen listan niistä selvitettävistä, niin se on paljon helpompi niin kuin kohdentaa just tälle tietylle jaostolle, mitä se koskee, ja sitten sitä kautta lähteä selvittämään sitä. Että mä en tiedä miten se menisi sitten yhden tilin kautta, kuinka helposti se olisi jäljitettävissä, että kuka on ns. mokannut.

Puhuja 2 [00:19:24]

Tässä on puolensa ja puolensa.

Puhuja 1 [00:19:26]

Tota, nyt kun otit tämän vaihtuvuuden esille tässä. Ja siis vaihtuvuuttahan on ylipäätään urheiluseuroissa, varsinkin jo puhutaan vaikka junioriurheilusta, niin siellähän on… Kun ne lapset kasvaa tavallaan ulos siitä joukkueesta, niin yleensä lähtee sitten myöskin toimihenkilöporukka. Ja teillä se kehityskaari menee sitten ehkä sen valmistumisen mukaan. Millä tavalla teillä on ohjeistettu näitä talousvastaavia? Onko teillä tietyt ohjeet ja prosessit mitä noudatetaan?

Puhuja 3 [00:19:59]

No, tälleen seuran päätalousvastaavan perehdyttämiseen meiltä löytyi OneDrivestä hallituskansio, ja siellä on sitten eri pesteihin tällaiset testamentit, mitä sitten edelliset talousvastaavat tai viestintävastaavat tai tämmöiset sitten päivittää, vähän niin kuin ohjekirjana seuraavalle. Ja sitten se on sellainen, että sitä saatetaan päivittää siinä toimintakauden aikana, kun tietyt käytänteet saattaa vaikka muuttua, tai tulla jotain uutta mieleen. Mutta sekin on vähän… Tai ei ole välttämättä aina ihan just niin kuin pitäisi. Edellisellä tietyn asian vastaavalla ei ole vaikka sattunut tulemaan mieleen jotakin juttua, saattanut jäädä jotakin mainitsematta. Eli tossa ehkä huomaa just sen, että on sellaista kansalaistoimintaa, että ei ole palkattua henkilöstöä. Ja pitkään aikaisemmin asiat on tehty sillä tavalla kevytkenkäisesti, ei niin ehkä tarkkaavaisesti. Mutta nyt kun ollaan oikeasti siinä pisteessä, että toiminta on kasvanut tosi paljon, ja kasvaa entisestään, niin meidän tämänhetkinen hallitus, ja edellinenkin hallitus, työskentelee todella paljon sen kanssa että saataisiin tehostettua toimintaa, ja tiettyjä käytäntöjä ja toimintamalleja. Että sitten vaikka tilanteessa jossa hallituksen jäsenet vaihtuu, niin uusien jäsenien olisi helppo hypätä toimintaan mukaan, ja jatkaa sitä työtä, minkä edelliset aloitti. Mutta toistaiseksi, vaikka omien kokemusten mukaan, niin koen että sain ihan hyvän perehdytyksen. Ja edelleenkin edellinen talousvastaava on hallituksessa varajäsenenä. Ja mä voin sitten tosi matalalla kynnyksellä laittaa hänelle viestiä, ja kysyä jos tulee jotakin kysyttävää, tai jotakin uutta, mistä ei ole aikaisemmin ollut puhetta. Tällaisia skenaarioita, mitä tapahtuu todella harvoin, ja mitä hänellekään ei ole välttämättä tullut. Niin siltä kannalta toimii hyvin. Mutta yleisesti, esimerkiksi silloin, kun mä itse tulin tähän pestiin, niin mä olin opiskelijavaihdossa Münchenissa, niin tämä perehdytys oli etänä suurimmaksi osaksi. Ja silloin kun katsoi vaikka Netvisorin käyttöä ruudun välityksellä, eikä itse pystynyt tekemään niitä toimintoja siinä, kun ei vielä ollut tunnuksia, niin se oli huomattavasti vaikeampaa. Mutta sitten kun mä tulin alkusyksystä takaisin Suomeen, ja kun päästiin paikan päälle, ja täällä yliopistolla nähtiin, ja käytiin uudelleen ne asiat läpi, niin sitten se oli huomattavasti helpompaa. Ja sitten oli paljon helpompaa ottaa koppia tästä hommasta, ja nyt menee hyvin.

Puhuja 1 [00:22:56]

Kyllä. Ja monesti se onkin niin, että sitten vasta kun pääsee käytännössä niitä asioita tekemään, niin sitten ne jotenkin aukeaa, ja se on helpompi saada kiinni siitä, että mitä pitää tehdä.

Puhuja 3 [00:23:08]

Jep. Meillä on hyvä yhteisö, ja autetaan aina kaveria. Ja just niin kuin edelliset henkilöt ketkä vaikka valmistumisen myötä tai muista syistä on jättäytynyt pois hallitustoiminnasta, niin kuitenkin on aina mukana henkisenä tukena, ja vastailee tarvittaessa kysymyksiin, ja näin. Matalalla kynnyksellä voi niin kuin ottaa yhteyttä.

Puhuja 1 [00:23:27]

Se on ihan mahtavaa. Ja sitten tosiaan varmaan siinä pikkuhiljaa, kun te olette kasvaneet, ja nyt ehkä olette huomanneet, että ehkä tosiaan tarvitsee jotain prosesseja yhtenäistää, niin pikkuhiljaa se sieltä sitten tulee. Ja ehkä tosiaan jotain kehityskulkuja – nyt kun kuulit siitä yhden tilin mallista, niin se on sellainen, mitä joku voi joskus miettiä, jos se on sellainen juttu. No, nyt kun sanoit, että teillä on tosi monta näitä jaostoja, niin miten teillä talouden suunnittelu tehdään? Meneekö se niin kuin jaostoiden kautta, vai onko teillä jotenkin yhtenäisesti…?

Puhuja 3 [00:24:12]

Yleensä seuran talousvastaava laatii budjetin, koko seuran talousarvioin, yhden tilikauden tai toimintakauden mittaisen. Ja tämä koko seuran talousarvio perustuu jaostojen omiin talousarvioihin, eli myös jokaiset jaostot tekee omat budjettinsa. Ja sitten sen perusteella koostetaan koko seuran talousarviot. Mutta itse talouden suunnittelu, niin tämän mun toimikauden perusteella niin en osaa sanoa kauhean hyvin… Tuntuu tietyllä tapaa, että se on joskus ollut jopa toissijaista, tai siihen ei ole ainakaan kiinnitetty niin paljon huomiota. Ehkä päätavoite on ollut se, että viivan päälle jää jotain. Että niin kuin vaikka tiettyjä kulueriä, tai mihin sitä rahaa oikeasti menee, niin ei ole aikaisempina vuosina niin paljon katsottu. Mutta kyllä nykyään, varsinkin kun tietyillä jaostoilla sitä rahaliikennettä on paljon, ja rahantarve on myös suurta, niin katsotaan tarkemmin myös että mihin sitä rahaa menee. Ehkä sitä kautta toi talouden suunnittelu on tehostunut, mutta ei ole tosiaan mitään selkeitä toimintamalleja, että sekin jää usein sitten jaostojen itsensä harteille.

Puhuja 2 [00:25:45]

Että jaostot saa itse päättää, että minne kisoihin ne menee, tai…

Puhuja 3 [00:25:49]

Joo, kyllä.

Puhuja 2 [00:25:50]

Tai mitä treenejä on ja näin?

Puhuja 3 [00:25:53]

Joo, juuri näin.

Puhuja 1 [00:25:55]

Teillä nyt kun on niin eri tyyppisiä… On lajeja, missä kilpaillaan sitten siellä korkeimmilla sarjatasoilla, ja sitten on semmoista harrastetoimintaa, niin poikkeaako näiden talouden seuranta tai talouden suunnittelu jollain tavalla toisistaan?

Puhuja 3 [00:26:17]

No, just jos puhutaan näistä jaostoista, jotka kilpailee korkeimmilla sarjatasoilla. Just vaikka jääkiekko, Suomi-sarjassa. Ja sitten naisten futsal-joukkue pitää tällä hetkellä kärkisijaa naisten futsal ykkösessä, ja varmasti tavoittelee nousua naisten futsal-liigaan. Ja miesten futsal-joukkue pärjännyt tuossa liigassa jo monta vuotta hyvin, ja ollut siellä. Siellä varmasti se toiminta on vähän enemmän ammattimaisempaa, ja siihen kiinnitetään enemmän huomiota. Mutta sitten taas jotkut jaostot joilla ei ole säännöllistä… tai ei pelaa mitään sarjaa, tulee vaan satunnaisesti jotain kisoja, niin varmaan varainkeruu tai se talouden suunnittelu on paljon löyhempää. Ja nämä varat kerätään vaikka kausimaksujen muodossa. Mutta ei ole mitään sellaista… Toi on ehkä se isoin ero, että silloin kun on pienempi jaosto, vähemmän niin kuin vaikka harrastajia jaostossa, niin ei se tietenkään silloin ehkä vaadi samanlaista.

Puhuja 2 [00:27:36]

Millä te muuten – kun sä mainitsit kausimaksut, ja te käytätte tuota Nevisoria ostolaskuihin ja kirjanpitoon, niin laskutetaanko niitä kausimaksujakin sen Netvisorin kautta, tai onko teillä joku jäsenhallintajärjestelmä käytössä?

Puhuja 3 [00:27:48]

Meillä oli ennen toi Yhdistysavain, missä oli jäsenrekisteri, mutta se vaihtui. Itse asiassa keväällä vaihdettiin tämä jäsenrekisteri Kide appiin, eli mobiilisovellukseen. Ja sitten sieltä Kide appin kautta ostettiin seuran jäsenyys, mikä meillä on 15 euroa vuosi, eli aika edullinen. Ja sitten sitä kautta annettiin nämä tiedot jäsenrekisteriin. Ja sitten seuran sihteeri käy ne Kide appin kautta ostetut jäsenyydet läpi, ja sitten hyväksyy, jos täyttää niin kuin jäsenyyden määritelmät. Eli siellä on tarvittavat tiedot: nimi ja asuinpaikka, ja sitten saatetaan kysyä vielä esimerkiksi että opiskeleeko vaikka yliopistossa, koska se saattaa sitten vaikuttaa vaikka joihinkin meidän yhteistöihin vaikka Jyväskylän yliopiston kanssa. Eli jos haetaan vaikka yliopistolta jotain apurahaa, niin saattaa olla vaatimuksena että tietty prosenttiosuus seuran jäsenistä on yliopiston opiskelijoita.

Puhuja 2 [00:28:52]

Kyllä. Voiko siellä Kide appissa sitten laskuttaa näitä kausimaksuja? Vaikka niille, jääkiekkojoukkueelle?

Puhuja 3 [00:29:00]

Aivan. Yleensä jaostot laskuttaa nämä kausimaksut jäseniltä ihan vaan sitten tilisiirrolla.

Puhuja 1 [00:29:08]

Mutta että teillä on tavallaan eri tavalla, eli toiset pääsee halvemmilla kausimaksuilla, ja sitten toisilla on näitä… Te varmaan jonkin verran varainhankintaa teette sitten myöskin?

Puhuja 3 [00:29:21]

Joo, tää on hyvä aasinsilta tuohon, koska just olin sanomassa, että kausimaksuun pystyy myös, jaostot keillä on paljon menoja, niin just nimenomaan varainhankinnalla, talkootöillä, markkinointitempuilla, niin vaikuttamaan, ja pienentämään niitä sitten itseltään.

Puhuja 1 [00:29:38]

Minkä tyyppisiä varainhankintatempauksia ja kampanjoita teillä on?

Puhuja 3 [00:29:44]

Mä veikkaan, että tää on aika perinteikästä. Että alusta asti kun opiskelijat on itse puuhastellut, ja intoa on löytynyt, niin varainhankinta on ollut todella isossa roolissa niin kuin seuran taloudessakin ja siinä, että saadaan rahaa kassaan. Eli hallitustasolla, niin koko seuralla on tiettyjä pääyhteistyökumppaneita, esimerkiksi LähiTapiola Keski-Suomi, Rekom Group ja Semma, joka on täällä tämä opiskelijaravintola, yritys, joka omistaa paljon ravintoloita täällä. Ja sitten sen lisäksi jaostoilla on valtuudet ja mahdollisuus hankkia itselleen omia sponsoreita esimerkiksi pelipaitoihin tai pelaajille kummiyrityksiä tai vastaavia. Sen lisäksi seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä hakee tällaisia vuotuisia avustuksia tai muita tällaisia sponsoreita. Niitä välillä ihan etsimällä etsitään. Mutta sitten taas kun itse pari kuukautta sitten kirjauduin Netvisoriin, niin sieltä lävähti etusivulle iso mainos, että Netvisor jakaa urheiluseuroille rahaa, niin mä vinkkasin sitten puheenjohtajalle, että tätä voisi hakea esimerkiksi. Sitten Liikunnan Riemu on esimerkiksi saanut merkittävän tunnustuksen, oiskohan se ollut, jos en nyt ihan väärin sano, niin vuoden 2022 tai 2021 Urheilugaalassa tunnustuksena Valio-stipendin. En muista suoraan, mitkä ne kriteerit sille oli, mutta saanut merkittävän tunnustuksen siitä, että lasten ja opiskelijanuorten terveyden ja urheilun mahdollisuuksien edistämisestä. Miksi mä sanoin lasten, on se, että meillä on olemassa myös lasten liikuntakerho joka on Liikunnan Riemun alla. Siihen on palkattu ohjaajat, mutta ideana on just, että Liikunnan Riemun, yleensä ne ohjaajat on liikuntapedagogiikan, tai tulevia liikunnanopettajia… Niin he pitää liikuntakerhoa lapsille jossain koulun salissa kerran, kaksi viikossa. Ja yleensä tämä on suunnattu ala-asteikäisille lapsille ja nuorille. Ja yleensä on ollut pari eri ryhmää. Ja sitten, kun täällä on paljon eri resursseja vaikkapa yliopistolla, niin on pystytty järjestämään näille lapsille tosi paljon lajikokeiluja, ja erilaista laidasta laitaan. Niin sitten monet yritykset esimerkiksi tykkää tästä, ja haluaa sen takia lähteä tukemaan meidän toimintaa. Ja joissain sopimuksissa saattaa olla ehdoissa, että tämä osa sopimussummasta menee suoraan lasten liikuntakerhon toimintaan tai näin poispäin. Että varainhankinta on tosi keskeisessä roolissa, ja sieltä tulee suurimmat tulot sekä itse seuralle, että sitten jaostoille. Ja sitten jaostojen tällaisia yksittäisiä tempauksia voi olla just ottelulippujen myynti, fanituotteiden myynti. Esimerkiksi futsalilla on tällainen perinne, että ne tekee sellaisen niin kuin poikakalenterin, mihin sitten otetaan kuvat ja printataan kalenterit, ja sitten niitä myydään aktiivisesti yliopistolla ja ympäri Jyväskylää, ja ties minne. Ja sillä rahoitetaan sitten tota liigatoimintaa, ja sitten myös opiskelijoiden EM-kisoja, mikä on kanssa sellainen perinteinen. Että sinne kasataan fudisjoukkue. Ja esimerkiksi tulevana kesänä kisat taitaa olla Italiassa, niin sekin on sellainen reissu, mihin tää joukkue tarvitsee paljon rahaa. Ja sitten kun ollaan opiskelijoita ja näin, niin sitten halutaan pienentää sitä omaa kulua siinä. Tehdään kaikenlaisia temppuja sitten siinä, että näin saataisiin tuottoa siitä, ja näin pienennettyä sitä kausimaksua siitä tai vastaavaa. Sitten seuralla yleisesti, vielä yksi juttu, mikä tuli mieleen, on sellainen Riemu-kortti, mikä toimii käytännössä samaan aikaan kausi- ja etukorttina jäsenille. Se on sellainen, että se teetetään aina. Nyt on vaikka kausi 2024-2025, että se on sen aikaa voimassa. Se oikeuttaa tällä hetkellä pääsyn just miesten ja naisten kilpajoukkueiden kotiotteluihin. Normaalisti sinne myydään lippu, mutta meidän Riemu-kortilla sinne pääsee ilmaiseksi. Lisäksi yritys- ja yhteistyövastaavat on kontaktoinut yrityksiä, ja hommannut erilaisia diilejä, mitkä sitten saa aktivoitua Riemu-korttia näyttämällä. Esimerkiksi erilaisiin ravintoloihin ja erilaisiin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin muun muassa. Niin niitä sitten myydään meidän jäsenille. Sitten nämä jaostot voi ottaa niitä Riemu-kortteja myös itselleen myytäväksi, ja sitten me palkitaan näitä Riemu-korttimyynnissä menestyneitä jaostoja sillä, että me jaetaan sitten Riemu-korttimyynneistä saatuja varoja eteenpäin näille jaostoille.

Puhuja 2 [00:35:49]

Mielenkiintoista. Teillä varmaan on todella suuri motivaatio kerätä tätä rahaa ja varainhankintaa. Verrattuna vaikka siihen, jos sanotaan, että mun lapset urheilee, ja minä maksan heidän urheilunsa, niin se lapsi ei ole ehkä niin innokas osallistumaan kaikkiin tempauksiin. Kun sitten taas sitten opiskelija, joka omasta kukkarosta maksaa.

Puhuja 3 [00:36:09]

Jep. Ja sitten yksi tosi perinteinen myös, mikä on Suomessa yleisesti vähentynyt, on talkoiden tekeminen. Että nykyään monissa seuroissa se toiminta ammatillistuu niin paljon, ja ihmiset arvostaa omaa vapaa-aikaa. Kynnys tehdä talkoita viikonloppuisin jossain varastolla tai missä ikinä, on paljon korkeampi kuin ennen. Että nykyään monet mieluummin laittaa suoraan sen seuran tilille 50 euroa, kuin käyttäisi omaa aikaa mokkapalojen leipomiseen. Toisin se on Riemussa, että meidän opiskelijat, tai jaostot, on tosi aktiivisia tekemään talkoita. Että meillä on sellaisia WhatsApp-ryhmiä, mihin ilmoitetaan talkoista, mitä yritykset tai jotkut meidän yhteistyökumppanit tarjoaa meille. Ja sitten nopeat syö hitaat meiningillä jaostot voi nappaa näitä talkoita itsellensä, ja sitä kautta tienata rahaa.

Puhuja 2 [00:37:08]

Osallistuuko teillä kaikki, tai onko sellaisia freeridereita sitten?

Puhuja 3 [00:37:13]

Me ei mitenkään velvoiteta. Tosi hyvin ne löytyy itsestään. Meillä on muutamia jaostoja, jotka on tosi aktiivisia. Esimerkiksi tanssi- ja voimistelujaosto, ja sitten toi elämysliikuntajaosto, niin heidät löytää aika usein tekemästä talkoita, ja näin he pystyy sitten pienentämään omia harrastusmaksujaan ja tekemään yhdessä hommia. Että aika paljon on just jossain juhlissa, mitä järjestetään yliopistolla, niin narikkatalkoita. Sitten vaikka kun kesälomien jälkeen koulut taas käynnistyi, niin suojatievalvontaa ja tällaista. Että se on samalla sellaista niin kuin, tämän jaoston jäsenille ja joukkueille sellaista yhdessä tekemistä. Että se ei tunnu niin paljon työltä, että se on sellaista ajanvietettä myös.

Puhuja 1 [00:38:13]

Kyllä. Ja sitten siinä toisaalta sitten myös te näytte, eli siinä sitten tulee tutuksi myös Liikunnan Riemu. Eli sitten se on sellainen tuttu, ja joku ehkä innostuu tulemaan mukaan siihen toimintaan.

Puhuja 3 [00:38:32]

Kyllä.

Puhuja 1 [00:38:33]

Ihan mahtavia vinkkejä. Toi Riemu-kortti kuulosti kyllä todella mielenkiintoiselta, että… Mielenkiintoinen vaihtoehto siihen varainhankintaan. Hyvä. Mutta me ollaan nyt aika paljon puhuttu taloudesta ja varainhankinnasta ja näin. Nyt jos vetäisit yhteen vielä tähän muutaman sellaisen hyvän vinkin jollekin sellaiselle, joka olisi vaikka aloittelemassa urheiluseuran talousvastaavan toimia, niin millaisia asioita olisi hyvä huomioida?

Puhuja 3 [00:39:12]

No, aina kun puhutaan rahasta ja taloudesta, niin siihen liittyy tiettyjä velvoitteita, varsinkin kun on tällainen virallinen rekisteröity yhdistys. Eli esimerkiksi laskut tulisi hoitaa ajallaan. Mutta niistäkään ei kannata ottaa kauheasti stressiä, asioilla on tapana järjestyä. Ja virheistä oppii, ja se on osa sitä. Kukaan ei ole seppä syntyessään, se on hyvä sanonta. Ja harvalla sellaisella, joka siihen ryhtyy, olisi vaikka aikaisempaa taustaa opintojen tai työn puolesta. Ja vaikka olisi opintojenkin puolesta taustaa, tai ymmärtäisi vaikka taloushallinnosta ja näin, mutta sitten se on kuitenkin vähän erilaista, kun lähtee käytännössä tekemään. Jokaisella on erilaisia toimintatapoja, ja aina voi kehittää omia, tai uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Eli en ehkä lähtisi haasteena lähestymään sitä, vaan mahdollisuutena kehittää ja oppia. Ja olla sitten mukana osana jotain sellaista toimintaa, mikä tuntuu, monelle joka sellaiseen hommaan lähtee mukaan, niin merkitykselliselle.

Puhuja 1 [00:40:30]

Tähän on ihan loistava lopettaa. Kiitos, Markus, oikein paljon että me saatiin jutella sun kanssa näistä Liikunnan Riemun talousasioista!

Puhuja 3 [00:40:39]

Kiitoksia teille!

[äänite päättyy]