Puhuja 1 [00:00:03]: Tämä on Opinnäytetyö on opintojen timantti -podcast-sarjan toinen osa. Me keskustellaan tässä vahvuuslähtöisistä ajattelumallista liittyen ammattikorkeakoulussa tehtäviin opinnäytetöihin. Olen Eija Honkanen ja toimin opettajana Haaga-Heliassa.

Puhuja 2 [00:00:18]: Hei, mä olen Sakariina Heikkanen ja toimin opinto-ohjaajana meidän Master-koulutuksessa.

Puhuja 1 [00:00:25]: Opiskelijallehan tämmöinen myönteinen opparikokemus syntyy ohjauksessa, jossa opiskelijan omia vahvuuksia ja osaamista hyödynnetään. Myös silloin, kun opinäytetyö ei sujukaan tai siinä tulee haasteita vastaan. Näiden vahvuuksien hyödyntämisen avulla osaamattomuuden tunteet jää taustalle ja se osaaminen nousee keskiöön. Silloin me annetaan tilaa osaamiselle, yrittämiselle sekä sinnikkäästi päämäärää kohti kulkemiselle yhdessä. Parhaimmillaan tää ohjaaminen on opinnäytetyöprosessissa opiskelijan vahvuuksien hyödyntämistä, ohjaajan siinä rinnalla kulkemista ja yhdessä osaamisen timanttien etsimistä sekä tietenkin iloitsemista siitä, kun opinnäytetyö on lopulta valmis.

Puhuja 2 [00:01:09]: Joo. Vahvuusperustainen ajatusmalli oppariprosessissa tarkoittaa myös itsemyötätunnon mukaan ottamista. Eli tää itsemyötätunto on ystävällistä ja realistista suhtautumista itseensä ja niihin eteen tuleviin tilanteisiin. Ystävällisyyden voidaan sanoa olevan tämmöinen myötätunnon perusta, ja realistisuus sitten puolestaan auttaa tarkastelemaan monia puolia itsestä, myös kehittämiseen liittyviä ominaisuuksia tai osaamisia. Kannattais pohtia jo oppariprosessin alussa, mitä opiskelijana jo osaan, miten paljon voin satsata opintoihin, mitkä on ne mun voimavarat, mitä pitäisi rajata pois ja mitä tulee mahdollisesti lisätä, kun opinnäytetyöprosessi on meneillään.

Puhuja 1 [00:01:55]: Tää vahvuuksiin perustuva opinnäytetyön ohjausprosessi onkin myötätuntoista kohtaamista. Se on niitä opiskelijan vahvuuksiin ja osaamisen tarkastelua yhdessä ja myös toisaalta opiskelutaitojen ja osaamisen eteenpäin viemistä. Se sisältää niitä tärkeitä elementtejä, jotka on myös työelämässä tarvittavia taitoja. Eli työntekijänhän on osattava ensinnäkin tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamista, ja sitten tietenkin myös kehittämisen kohteita, että mitä mun pitää kehittää ammattilaisena ja missä kehittyä. Eli on määrätietoisesti sit asetettava niitä tavoitteita ja aikatauluja omalle osaamiselle niin työelämässä tapahtuvalle yhteistyölle kuin täällä opiskelussa.

Puhuja 2 [00:02:37]: Kyllä, aikataulut on tosi tärkeitä. Opiskelijat yleensä kertookin, että nää säännölliset tapaamiset opparin ohjaajan kanssa edistää sen työn etenemistä. Eli yhdessä luodut välitavoitteet pitää ikään kuin sen aikataulun kasassa. Sitten voisi vielä kartoittaa yksilöllisemmin, keitä oman opparin ohjaajan lisäksi on ne tukihenkilöt tai tukipalvelut, tukijoukot, joiden puoleen voi kääntyä eri tilanteissa. Sitten jos tulee niitä kapuloita rattaisiin, niin voi olla enää vaikea löytää energiaa asian miettimiseksi, että keneen mä nyt otan yhteyttä. Jos olisi jo joku tämmöinen valmiiksi mietitty lista, niin se voisi auttaa siinä kohtaa pikkuisen helpommin sitten eteenpäin. Esimerkiks ihan vaan, että kenen kanssa voin vapaamuotoisesti sparrailla opparistani, ikään kuin purkaa niitä tunteita siinä samalla. Olisiko se opiskelijakollega, joku työpaikalta vai ihan vaan ystävä, joka ei tiedä edes opparista mitään. Myöskin millaisia palveluita on käytössä, jos esimerkiks henkilökohtaisessa elämässä sattuisi jotain tai tuntuisi, että työ uuvuttaa nyt ihan täysin.

Puhuja 1 [00:03:46]: Joo, työelämän ja toisten kollegoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen onkin hyvä keskustella avoimesti. Kenen kanssa olisi hyvä tehdä sitä yhteistyötä sen opinnäytetyön ympärillä? Minkälainen tää yhteistyökumppani on? Mitä se yhteistyö edellyttää kummaltakin ja miten sitä yhteistyötä kehitetään? Ja toisaalta, mitä hyötyä yhteistyöstä on ja niin edelleen? Voiko työelämässä miten paljon hyödyntää omien vahvuuksien, osaamisen ja voimavarojen lisäksi jo olemassa olevaa tutkimusta, opinnäytetyötä, tekoälyä ja niin edelleen? Niiden kartoittaminen on tärkeää. Aika monelle ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekijälle työ onkin ensimmäinen tämmöinen julkinen opinnäytetyö, joka sinänsä on jo jännittävä ajatus. Ja tää tekeminen haastaakin opiskelijaa ja julkaiseminen on joillekin jopa haastavampaa. Hyvin helposti opiskelija ei voi jäädä hiomaan opinnäytetyötään lähes loputtomiin, jolloin tarvitaankin pohdintaa siinä, että mikä on riittävää opinnäytetyössä ja milloin hän on valmis luovuttamaan sen ja julkaistaan.

Puhuja 2 [00:04:52]: Joo, Master-opiskelijoilla voi tyypillisesti olla aika pitkä aika edellisistä opinnoista, eli opiskelutaidot voi olla vähän niin kuin unohtuneet siinä matkalla. Opiskelutaitoihin liittyy esimerkiksi just tämmöinen suunnitelmien tekeminen, aikataulutus ja raportointi, joilla on tosi merkittävä rooli siinä koko oppariprosessissa. Olisi tosi hyvä tarkastella, ovatko ne opiskelutaidot ja ammatillinen osaaminen tällä hetkellä ajan tasaisia ja mitä tulis kerrata. Eli tämmöinen realistisen suunnitelman tekeminen edellyttää oman elämän, tavoitteiden ja mahdollisuuksien tarkastelua rehellisesti, vaikka yhdessä juuri sen oman ohjaajan kanssa. Että mitä erityisiä voimavaroja minulla on jo, jotka tukee niiden opintojen eteenpäin viemisessä ja loppuun saattamisessa. Usein ihmiset mieltää äkkiseltään vahvuuksiksi tällaiset ammatilliset vahvuudet, mutta kuitenkin vahvuudet ovat paljon laajemmin tarkasteltavia ihmisen ominaisuuksia, joita voi hyödyntää just oppariprosessissa, työssä ja koko elämässä yleensä. Eli ne on osa ihmisen omaa persoonaa. Semmoinen tuli nyt mieleen, Eija, että jos sopii, niin voisimmeko me tehdä tästä sellaisen esimerkinomaisen roolileikin, jossa sä olet vaikka joku niistä omista opiskelijoistasi, nimeät vahvuuksia, kun mä kysyn niitä, ja sitten mietitään yhdessä, että mitä se vois tarkoittaa justiin näiden Master- sekä AMK-oppariprosessien tai opiskelijoiden, jotka ovat oppariprosessissa suhteen?

Puhuja 1 [00:06:30]: Joo, hyvä idea. Kokeillaan vaan. Ootapas, minun pitää miettiä nyt joku opiskelija. Joo, nyt mulla on mielessä yksi opiskelija. Mä voisinkin vastata sinulle siten, kun se opiskelija vastaisi tai itse asiassa on vastannutkin, kun olen käynyt ohjauskeskustelua hänen kanssaan.

Puhuja 2 [00:06:48]: Joo, lähdetään vaan liikkeelle. No niin. Mä ajattelin, että lähdetään tässä luokittelemaan vahvuuksia tän voimakehämallin mukaan, mutta tämmöisiä kartoituksia löytää vaikka ihan netistä pilvin pimein, että mikä tahansa vahvuuslähtöinen malli tai vahvuustaulukko käy tähän pohjaksi. Eija, mitkä kolme luonteen vahvuutta nimeäisit, että sulla on? Eli millaisena muut sinut näkevät? Mikä on juuri sinulle ominaista?

Puhuja 1 [00:07:17]: Jos puhutaan luonteen vahvuuksista, niin varmaan tällainen uteliaisuus, että on kiinnostunut hirveän monista asioista, optimismi ja sit ehkä huumori.

Puhuja 2 [00:07:30]: Noniin, aivan mahtava aloitus, koska uteliaisuus tukee motivaatiota siinä uuden oppimisessa. Ja sit taas huumori sekä optimistinen asenne varmasti auttaa pääsemään haasteiden ja esteiden yli. Ja mikä sen parempaa palautumista vois olla opinnoista ja töistä kuin juuri tämmöinen huumoripläjäys, hauskuus ja nauraminen yhdessä muiden kanssa? Jatketaan siitä, että millaisia luontaisia kykyjä tai lahjoja sulla mielestäsi on?

Puhuja 1 [00:08:01]: Tuosta huumorista ja hauskuudesta tuli mieleen, että sit voi omille mokillekin nauraa ja pikkuisen ehkä keventää sitä.

Puhuja 2  [00:08:09]: Erittäin hyvä pointti.

Puhuja 1 [00:08:11]: Jos ajattelen niitä luontaisia kykyjä ja lahjoja, mitä sä tos äsken kysyit niin ehkä geeneissä on tullut tämmöistä sisua ja toisaalta kärsivällisyyttä, mutta sitten mä koen olevani kyllä myöskin musikaalinen ja liikunnallinen.

Puhuja 2 [00:08:26]: Joo, sisukas, kärsivällinen, musikaalinen ja liikunnallinen. No nää on kyllä kaikki semmosia hyveitä, jotka auttaa opintojen eteenpäin viemisessä ja juuri sen oppimisen ilon luomisessa, mikä on tosi tärkeetä. Oppariprosessissa varmasti tarvitaan välillä enemmänkin sitä kuuluisaa sisua, jotta se iso työ tulee tehtyä loppuun, ja kärsivällisyyttä takuulla tarvitaan, kun voi tulla omasta itsestä johtumattomia hidasteita ja esteitä matkan varrelle. Musiikin ja liikunnan mä näkisin niin ikään omiaan siinä palautumisprosessissa, joka on tosi tärkeetä, että sitä palautumista ei voi sivuuttaa, varsinkin kun Master-opiskelijakin on yleensä koulussa sekä työssä samaan aikaan, niin palautuminenkin on tosi tärkeetä. Sit voi myös miettiä, että voisiko esimerkiksi musiikkitaustalla auttaa kun opiskelee. Ymmärrän, että toisia se häiritsee, toisia se voi auttaa. Tai sitten tämmöiset säännölliset liikuntahetket, niin auttaisko ne keskittymään vielä paremmin? Tai esimerkiks tämmöiset säännölliset liikuntahetket, jossa sparrailee jonkun kaverin kanssa sitä opparia. Mutta sitten on joskus hyvä myös pohtia sitä kolikon kääntöpuolta, ettei vaan se liika tunnollisuus ja kärsivällisyys yhdessä hidasta sitä tempoa tai jopa ruoki tämmöistä perfektionismia. Mutta mitäs erityisosaamisia sulla on? Mä tarkotan nyt eritoten semmoista hankittua taitoa niin kuin vaikka koulutuksessa tai kursseilla hankittua tai työssä opittua tietenkin.

Puhuja 1 [00:10:05]: Työssä mä ainakin esiinnyn paljon. Minulla on hyvät verkostointitaidot ja toisaalta niihin liittyen kattavat verkostot tosi erilaisilla alueilla. Mä oon saanut paljon hyvää palautetta mun viestintätaidoista.

Puhuja 2 [00:10:21]: Mulle tulee heti ekana semmoinen mieleen, että voisikohan kysyä opparin ohjaajalta esimerkiksi, onko mahdollista tehdä jotkut osuudet prosessista niin, että hyödyntäisi suullista viestintää? Tai ainakin niin, että voisko niitä tuloksia tai koko lopputuotoksen esitellä niin, että sais mahdollisimman kattavan kuulijakunnan? Sitten voisi miettiä, että miten voisi parhaiten hyödyntää niitä laajoja verkostoja ja verkostoitumistaitoja? Ainakin sillä tavalla, että löytää asiantuntijoita esimerkiksi haastateltavaksi helpommin. Tai voisko koko opparin aihe liittyä niihin verkostoihin? Tämmöisiä tulee ensimmäisenä mieleen. Mutta mistä sä olet vielä erityisen kiinnostunut?

Puhuja 1 [00:11:07]: Salainen haavehan on aina ollut perustaa oma yritys. Oon käynytkin jo jonkin verran koulutusta ja kursseja, seurannut uutisia yrittäjyydestä. Tausta on yrittäjäperheestä, että sekin voi vaikuttaa. Pidän asioiden suunnittelusta ja tarkoista suunnitelmista. Tekoäly on yksi, joka todella paljon kiinnostaa ja erityisen kiehtovaa on seurata, mitä sekin tuo tullessaan.

Puhuja 2 [00:11:35]: Ensimmäisenä tästä tulee mieleen tietysti se, että nuo hyvät suunnittelutaidot on eduksi ihan varmuudella opparin suhteen, että ne on niin iso osa sitä prosessia, että sen suunnittelee ja noudattaa niitä suunnitelmia ja tarvittaessa tarkentaa ja muuttaakin vähän suunnitelmia. Eli pitää niiden… näiden opintojen lisäksi tietysti suunnitella siihen ne kaikki muu elämä siihen ympärille. Hyvin suunniteltu kokonaisuus auttaa opinnoissa ja suunnitelmien mukauttaminen sitten tietysti siinä uudessa tilanteessa. Toi yrittäjämäinen ote auttaa pitämään motivaatiota yllä, kunhan vain se tavoite on koko ajan kristallin kirkas ja selvä edessä. Välitavoitteet matkan varrella asetettu kivasti. Kannattaa ehkä myös keskustella ohjaajan kanssa, että miten sitä tekoälyä voisi tehokkaasti ja eettisesti hyödyntää siinä tiedon haussa tietenkin, mutta ehkä vois yhdessä osassa käsitellä vähän enemmänkin sitä tekoälyä. Tämmöisiä ajatuksia… Mutta millaiset arvot sulle on tärkeitä?

Puhuja 1 [00:12:50]: Arvot? Ehkä kaikkein tärkein arvo on tai sanoisin, että se on toi yhteistyö. Että yksin puurtaminen on jotenkin puuduttavaa. Ja sitten mä kyllä haluun kehittää itseäni aika monilla alueilla ja se avoimuus on ollut hyvin tärkeää työssä ja muutenkin.

Puhuja 2 [00:13:08]: Niin, kaikki noi tommoset hyvin sosiaaliset piirteet, niin mulle tulee mieleen, että voisiko perustaa opiskelijakollegojen kanssa, esimerkiksi opiskelijakollegojen kanssa, jonkun semmoisen epävirallisen opinnäytetyöryhmän, jossa vois kysyä mieltä askarruttavia asioita hyvin matalalla kynnyksellä, sparrailla aiheesta, voisi työskennellä yhdessä, ettei se olisi sitä yksin puurtamista niin paljon, ja sitten juhlistaa vaikka yhdessä niitä välitavoitteita? Sitten vois myös jakaa sitä oppimaansa ja koko ajan sitä oppimista muille ja tehdä sitä näkyväksi, että mitä tässä on ite oppinut ja samalla oppisi muilta ihan muista aiheista. Sitten mulla olisi vielä viimeinen kysymys sinulle ja se liittyy nyt näihin, mist me ollaan jo puhuttukin jonkun verran, resursseista. Eli millaisia konkreettisia ihan tukihenkilöitä, ryhmiä tai palveluita sulla on oppariprosessin tukena?

Puhuja 1 [00:14:05]: No ihan ensimmäisenä tietenkin tulee mieleen oma perheen ja ne läheiset, että ne tukee kyllä ihan sataprosenttisesti. Ja sanoisinpa kyllä, että oma opparin ohjaaja ja sitten opiskelijakaverit, että meillä on semmoinen ryhmä. Mutta jos mietin aikaresurssia, huomaan, että kalenterini on täynnä opiskelua, työtä, harrastuksia, kavereiden kanssa tapaamisia. Rehellisesti täytyy sanoa, että ensimmäisenä täytys varmaan varata kalenterin tilaa opinnäytetyön tekemiselle. Varmaan voisi vähentää viikoittaisia liikuntakertoja kuudesta neljään väliaikaisesti opinnäytetyön tekemisen tiiviimmän tekemisen ajaksi. Sitten kavereiden tapaamisia vois ehkä vähän vähentää. Työvuoroja oon tottunut tekeen niin paljon kuin mahdollista, että se on toi taloudellinenkin tilanne, mikä siihen vaikuttaa. Nyt niitä täytyisi varmaan miettiä ja ehkä lähteä kartoittaan uudelleen. Olisiko neljä kertaa viikossa hyvä määrä tehdä töitä? Silloin ehkä toi opinnäytetyön tekeminen olisi realistisesti mahdollista. Sit sä puhuit tosta rentoutumisesta ja palautumisesta. Musiikin kuuntelurentoutta ja soittaminen, niitä voisin tehdä sopivas kohtaa arjessa edelleen, että ne ei oo aikataulutettuja. Sitten kun sä puhuit sinnikkyydestä, sen avulla mä voin tietenkin tietyn aikaa olla keskittyneenä opinnäytetyöprosessiin ja palata sen jälkeen takaisin arkikuvioihin, jos tekis ihan lukujärjestystä siihen.

Puhuja 2 [00:15:37]: Joo, aivan mahtavaa pohdintaa. Sä oot miettinyt jo tosi kattavasti kaikkia tähän resurssiasiaan liittyvää. On tosiaan hyvä listata ihan nimitasolla ihmisiä ja ryhmiä ja missä tilanteessa erityisesti heihin voi tukeutua. Tässä kohtaa mä tietysti haluan muistuttaa, että meillä on Haaga-Heliassa sekä AMK-puolen että Master-puolen opiskelijoille aivan mielettömiä tukipalveluita tarjolla. Oman ohjauksen lisäks on kirjasto tietenkin ja siellä monipuoliset, kattavat palvelut. Hyvinvointipalvelut, kuten opintopsykologi tai YTHS. Meillä on opintovalmennusta. Helgalla on erilaisia palveluita, vaikka palautumiseen liittyen. Sitten erityisopettajat palvelee. Meillä on oppilaitospappia, mentorointia ja niin edelleen. Master-opiskelijoille on tää tutkimuksellinen kehittäminen opintojakso, joka on siellä heti alussa mukana auttamassa opparin alkuun ja opettaa niitä prosesseja siihen liittyen. Sitten on erilaisia opintopajoja ja suuntautumisen seminaareja. Kaikkea tällaista ohjaustapaamisten lisäksi siis.

Puhuja 1 [00:16:51]: Näitä palveluja kannattaa tutkailla opiskelijoiden tai Haaga-Helian sivuilta ja ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä tarvittaessa. Ja hyödyntää monipuolisia tukitoimia muutenkin. Esimerkiks kirjastossa on myös henkilökunta tosi auttavaa ja ei sellaista ongelmaa ole, mikä ei niiden kanssa ratkeisi. Omia vahvuuksia sun kannattaa välillä pysähtyä miettimään ja on olemassa paljon hyviä työkaluja saatavilla omien vahvuuksien kartoittamiseks, kuten vaikka Vahto-vahvuuskortit ja VIA-testi, että niitä voi käydä tekemässä. Jos et oo vielä käynyt tekee testiä, niin käy ihmeessä kokeilemassa, se on ihan viihdyttävääkin.

Puhuja 2 [00:17:29]: Kyllä, olen ihan samaa mieltä, että omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen on tosi tärkeää myös työn haussa ja työelämässä sekä opinnoissa tietenkin.