Puhuja 1[00:00:03]: Kuuntelet Opinnäytetyö on opintojen timantti -podcast-sarjan ensimmäistä osaa. Tässä osassa me keskustelemme AMK- ja Master-tutkintoihin liittyvien opinnäytetöiden tekemisestä. Millaisia samankaltaisuuksia niillä on ja minkälaisia eroja? Olen Eija Honkanen ja toimin opettajana Haaga-Heliassa.

Puhuja 2 [00:00:22]: Hei, olen Sakariina Heikkanen ja toimin opinto-ohjaajana Haaga-Helian Master-koulutuksessa. Työssäni ohjaan Master-opiskelijoita myös oppariprosessin suhteen löytämään aina sen oikean tiedon äärelle. Usein opiskelijat haluaa myös käydä mun kanssa niitä ensimmäisiä keskusteluja liittyen oppariin, eli mistä löytyy mikäkin tieto ja mitä tulisi sitten tehdä seuraavaksi.

Puhuja 1[00:00:47]: Ammattikorkeakoulussa tehtävä opinnäytetyö onkin opiskelijalle osaamisen näytön paikka. Se on opiskelijan itsenäinen työ, joka on näyttö omasta osaamisesta, mikä on parhaimmillaan syventynyt aivan uudelle osaamisen tasolle opintojen aikana. Se on kuin opintojen aikana hioutunut timantti, jossa yhdistyy opiskelijan persoona ammattilaisena ja sitten toisaalta hänen teoreettinen ja käytännön osaamisensa alalta.

Puhuja 2 [00:01:15]: Kyllä. Opinnäytetyön tekemisen tueksi onkin tarjolla varsin kattava ohjeistus ihan meidän omasta puolesta, jossa kerrotaan opinnäytetyön eri vaiheista, tekemisen tavoista, mahdollisuuksista, raportoinnista ja niin edelleen. Ja Theseuksestahan voi käydä katsomassa jo julkaistuja opinnäytetöitä, mutta pitää kuitenkin muistaa, että siellä olevat opparit edustaa sitä koko skaalaa, eli kaikki eivät ole mitään mahtavia malliesimerkkejä. Ja kannattaa muistaa, että Haaga-Helian sivuilla on oma ohjeistus Mastereille ja oma ohjeistus AMK-opiskelijoille, ettei sekoita niitä turhaan toisiinsa.

Puhuja 1[00:01:55]: Joo, toi olikin hyvä huomio. Jos ajatellaan opiskelijaa, niin opiskelijalle kaikkein tärkeintä on tietenkin tää opinnäytetyön ohjaukseen liittyvä henkilökohtainen ohjaus eli se opiskelijan oma prosessi, joka mahdollistaa opiskelijalle mielestäni tämmöisen myönteisen kokemuksen akateemisesta työskentelystä, osaamisen näyttämisen, mitä se on parhaimmillaan ja sitä kohti kulkemisen itsenäisesti ja samaan aikaan ohjatusti sen ohjaajan rinnalla. Tää myönteinen kokemus työskentelyssä tarkoittaa oppimisen lisäksi mun mielestä luottamuksen tunnetta, hyvien ja kannustavien muistojen saamista tästä tekemisen prosessista ja ohjaustilanteista. Sakariina, kun sä oot nyt kokenut opinnäytetyö ohjaaja, minkälaisina prosessina sä kuvailisit tätä oppariprosessia teknisesti tai yleisesti ja minkälaisia määritelmiä sille on?

Puhuja 2 [00:02:48]: Joo, elikkä tää Master-opiskelijoiden tutkinto oikeestaan kulminoituu tähän opinnäytetyöhön, joka on 30 opintopistettä. Ja 30 opintopistettähän vastaa noin 800 tunnin työpanosta, eli ei puhuta ihan pikkutyöstä. Ja sitten taas tää oppari perustuu myös suuntautumisopintojen teorioihin, joita on 20 opintopistettä. Kun nää kaksi nivoutuvat läheisesti yhteen, ne kattaa valtaosaan koko Master-tutkinnosta, eli 50 opintopistettä siitä kokonaisuudesta, 90 opintopistettä. Suosituksena on, että opinnäytetyö aloitetaan jo opintojen varhaisessa vaiheessa, jotta se syventää yhdessä muiden opintojen rinnalla sitä omaa asiantuntijuutta uudelle ulottuvuudelle. Master-opinnot on verrattain lyhytkestoiset kaiken kaikkiaan, koska OKM:n määrittelemän tavoiteajan ollessa vain puolitoista vuotta.

Puhuja 1[00:03:49]: Ja toi olikin hyvä muistuttaa, että kannattais aloittaa se ajoissa, se opinnäytetyön tekeminen ja sen miettiminen. Ja sit toisaalta se kuulostaa kyllä aika lyhyeltä ajalta, kun ajatellaan, että mikä vaatimustaso opinnäytetyöllä on.

Puhuja 2 [00:04:02]: Kyllä. Ja vaikka tää opinnäytetyö on tuolla tavalla mitoitettu ajallisesti, niin sen toteuttamiseen menevä aika, tavoitteet ja voimavarat vaihtelee hyvin yksilöllisesti. Jotkut aloittaa sen tosiaan heti opintojen alussa, toiset vähän myöhemmin, ja joku voi jättää sen opintojen ihan sinne päättövaiheeseen, mutta tätä viimeistä vaihtoehtoa ei voi suositella kyllä kellekään, sillä kokemuksesta olemme huomanneet, että se voi tuntua tosi raskaalta, isolta taakalta tai jopa möykyltä siellä opintojen lopussa. Tän takia ei myöskään enää ole puhuttu lopputyöstä, vaan nimenomaan opinnäytetyö on se käsite, koska kun aloittaa sen siellä opintojen alussa ja on se oma idea, niin sitten ne nivoutuvat muiden opintojen kanssa kivasti yhteen koko opintojen ajan.

Puhuja 1[00:04:55]: Tämä oli Master-opintojen osalta. Mä ajattelen, että opinnäytetyön tekeminen on myös AMK-opiskelijalle pitkä ja vaativa prosessi. Ammattikorkeakoulupuolella se tarkoittaa käytännössä noin 400 tunnin työskentelyä. Ajatellaan, että jos teet 40 tuntia viikossa opinnäytetyötä, se tarkoittaa kymmenen viikon työskentelyä. Harvalla kuitenkaan on näin intensiivinen työskentely käytännössä. Jos työskentelet esimerkiksi 20 tuntia viikossa, se prosessi kestää 20 viikkoa, ja niin edelleen. Opiskelijanahan opiskelija osoittaa opinnäytetyössään, että hän osaa tieteellistä käytäntöä ja sitten toisaalta vastuita ja sitten, että hän noudattaa eettisiä periaatteita ja tää on yhteistä molemmille tutkinnoille. Ammattikorkeakoulupuolella taas käytäntö on se, että joku saa sen opinnäytetyön tehtyä yhdessä tai kahdessa periodissa, toisilta siihen voi mennä lukuvuosi tai enemmänkin. On hyvä omien voimavarojen ja ajan lisäksi opiskelijan kartoittaa muitakin resursseja, mitä hänellä on käytössä. Näitä resursseja on esimerkiksi opiskelutaidot ja toisaalta se osaaminen.

Puhuja 2 [00:06:07]: Kyllä. Eli Mastereissa opinnäytettyä on jo vähän vaativampi, ja sen tekijä osoittaa nimenomaan tällaista hyvää tieteellisen käytännön hallintaa sekä noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita ja käytänteitä. Ja tän Master-tason opparin tavoite on määritelty ihan lainsäädännössä, mä voin lukea sen tästä. Elikkä opinnäytetyön tavoitteena Master-puolella on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Ja tää oli tosiaan valtioneuvoston asetus ja pykälä 7 a.

Puhuja 1[00:06:55]: Joo, kyse on siis vaativasta työstä ja siihen kannattaa keskittyä ja laittaa voimavaroja. Ammattikorkeakoulu opiskelijankin on hyvä tunnistaa ennen opinnäytetyön aloittamista, että minkälaisesta opinnäytetyön tekemisestä on kyse, mikä tapa sopisi hänelle. Ja siinähän on valittavissa, että valitseeko toiminnallisen tai enemmän tutkimukseen keskittyvän, tekeekö portfolio-tyyppisen, myös video on mahdollista tai päiväkirjamuotoinen toteutus. Ja kaikki nämä opinnäytetyön tekemisen tavat ovat yhtä arvokkaita ja ne tuo opiskelijan ammatillista osaamista näkyville. Opiskelijana sulla onkin mahdollisuus tuoda näkyville käytännön ammattiosaamisen lisäksi uutta tietoa opinnäytetyön aiheeseen liittyen sekä akateemisen kirjoittamisen taitoja. Moni opiskelija kysyykin itseltään tässä vaiheessa, että olenko mä kirjoittajatyyppiä, oonko mö kädet savessa-tekijä, oonko mä pohdiskelija, oonko mä tiimityöntekijä vai onko ominta osaamistani mikä ja missä haluaisin kehittyä.

Puhuja 2 [00:07:58]: Master-opiskelijallekin on tärkeää valita vähän semmoisia omia tavoitteita ja vahvuuksia tukeva tapa tehdä opparia. Masterit voi esimerkiks valita tehdä kehittämispainotteisen opinnäytetyön. Siinä muun tutkimustyön ja raportoinnin lisäksi esimerkiks analysoidaan kohdeorganisaation nykytilanne ja kehitetään sille uusi toimintamalli tai palvelu. Toinen yleinen opinnäytetyön muoto on kohdeorganisaatiolle tehtävä tutkimuspainotteinen opinnäytetyö. Tutkimustyön ja raportoinnin lisäks siis opiskelija kerää ja analysoi omaa aineistoa ja tekee sen pohjalta organisaatiolle kehittämisehdotuksia esimerkiks liittyen johonkin yrityksen ajankohtaiseen haasteeseen.

Puhuja 1[00:08:43]: Nyt me on puhuttu opinnäytetyön muodosta. Sen lisäks tärkeää on teema. Ajattelisin, että sen teeman tulee olla opiskelijaa todella kiinnostava. Semmoinen, josta hän jo tietää jotain ja haluaa syventää tai laajentaa osaamistaan sen teeman ympärillä. Toisaalta se teema voi olla myös semmoinen, joka haastaa opiskelijaa perehtymään ja hän haluaakin kehittyä nimenomaan tämän teeman osaajaksi. Teemahan voi myös tulla työelämäkumppanilta, että hän sanoo sen aiheen, mitä he toivoo, ja sitten tartutaan siihen. AMK-opinnäytetyöhön sidotaankin yleensä työelämäkumppani mukaan, ja se onkin mun mielestä tärkeää, jotta opiskelija voi näyttää vahvuuksiaan ja ajantasaista ammattiosaamista aidossa työympäristössä ja työelämän kanssa se juuri onnistuu. Tämä teema ja työelämäkumppanihan vaikuttaa paljon siihen, että miten se opiskelija sitoutuu siihen opinnäytön tekemiseen. Ja tää sitoutuminenhan heijastuu puolestaan siihen motivaatioon. Ja mieluinen aihe ja kumppanihan lisää opiskeluintoa ja edistää opinnäytön tekemistä.

Puhuja 2 [00:09:54]: Kyllä, totta. Ja myös Master-opiskelijalle on tyypillistä, että se oppari tehdään toimeksiantona nimenomaan yritykselle. Ja usein he opiskelijat valitseekin kohdeorganisaatioksi oman työnantajan, mutta toisinaan he haluavat ehkä muuttaa urasuuntaansa esimerkiksi tän opparin avulla, jolloin organisaation valinta voi perustua siihen tahtotilaan. Oppareita voidaan tehdä myös esimerkiks Haaga-Helian tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyen.

Puhuja 1[00:10:27]: Toi oli myös hyvä havainto. Hyvä muistaa se. Sakariina, minkälaisia erityispiirteitä kaiken kaikkiaan vois havaita olevan Master-opiskelijan oppariprosessissa suhteessa AMK:n oppariprosessiin?

Puhuja 2 [00:10:43]: Joo. Mä lähtisin ehkä siitä, että tyypillinen Master-opiskelija elää niitä ruuhkavuosiaan aika usein. Heillä on vaativa työ ja he elää perheen pyörityksen keskellä. Yleensä ottaen opiskelulle on raivattava tilaa illoista ja viikonlopuista, mutta Master-opiskelija on tosi usein erittäin motivoitunut. Hänellä on hirveästi asiantuntijaosaamista jo uraansa varrelta hallussa, mikä auttaa opinnoissa edistymisessä. Kuten tiedämme, elämässä nyt aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Varsinkin äkilliset käänteet saattaa hidastaa opintoja.

Puhuja 1[00:11:24]: On hyvä muistaa, että tää on inhimillinen tekijä opiskelussa ja opinnäytetyön tekemisen prosessissa. Myös AMK-opiskelijoilla on vaihtelevia elämäntilanteita, riippuen myöskin siitä, missä vaiheessa on aloittanut AMK:n opinnot. Jotkut tulee suoraan lukiosta tai onkin pitkän työuraan tehnyt ja sitten tulevatkin AMK:n opintoihin. Tärkeintä opiskelijan kanssa on huomioida se, että mitkä on ne tavoitteet ja paljonko on aikaa antaa niille opinnoille käytännössä. Ajattelisin, että jos opiskelija opiskelee päätoimisesti, niin usein hänellä on aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä enemmän siihen opinnäytetyön tekemiseen. Mutta sitten mikäli siellä opiskelijalla on vaativa perhetilanne, työ tai opiskelut, niin kuin aika monella on, niin opinnoille jää usein vähemmän aikaa siinä arjessa. Toki harrastukset ja työ voi myös viedä aikaa, jota se opinnäytetyön tekeminen sinänsä vaatii. Silloin onkin katsottava kalenteria, että mistä sitä aikaa saa ja tilaa sille opinnäytetyölle. Onko vähennettävä työtä? Pystyykö tekeen sen? Entä harrastuksista? Mitä tekee? Jatkaako niitä samalla tasolla ja samalla aikaresurssilla vai voiko niistä pistää? Tai mistä saa apua ja tukea siihen perhetilanteeseen? Lisäksi opiskelijalla voi olla esimerkiks terveyteen tai oppimiseen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttaa myös tähän opinnäytetyön tekemisen sujuvuuteen. On hyvä muistaa, että jos opinnäytetyö ei suju tai siinä on ongelmia, niin sen opinnäytetyön tekemiseen on saatavilla myös tehostettua ohjausta, jolloin käännytään erityisopettajan puoleen.

Puhuja 2 [00:13:03]: Kyllä, eli vaikka teknisesti Master-opinnäytetyössä vaatimukset ja ohjeet ovat hieman omanlaisiaan verrattuna AMK-puolen oppareihin, niin nämä haasteet sekä myötävaikuttavat tekijät on aika tavoin yhteisiä, sanoisin. Sitten olen myös huomannut, että toisille opiskelijoista motivaation ylläpito koko oppariprosessin ajan tuottaa vaikeuksia, ja toisille se on paljon helpompaa. Mutta työpaikka tai työnkuva saattaa joko omasta tahdosta tai ei omasta tahdosta muuttua kesken opinnäytetyön tai muuten yksityiselämässä tulee niitä suuria mullistuksia. Ne vaikuttaa toki opintojen edistymiseen ja yleensä silloin puhutaan nimenomaan opinnäytetyön edistymisestä.

Puhuja 1[00:13:50]: Just näin. Sitten ajattelen, että henkilökohtainen elämä, johon voi kuulua niitä iloisia tai surullisia tapahtumia, niin nämä vievät aikaa ja jaksamista myöskin. Jos on uuden työn aloitus, niin opinnothan luonnollisesti hidastuu, kun uuteen työhön pitää panostaa eri tavalla kuin aikaisemmin tuttuun työhön. Sitten ajattelen, että henkilökohtaiset tapahtumat elämässä, lapsen syntymä opintojen aikana, sairaudet, ihan jo tavallinen perheen flunssakierre voi viedä opinnäytetyön suunniteltua aikaa ja viivästyttää koko prosessia. Näitä asioitahan ei aina voi ennakoida ja välttää. Mutta mikä vois tukea ja auttaa opinäytetyön tekemisessä, kun on erilaisia tilanteita ja niitä tulee vastaan?

Puhuja 2 [00:14:34]: Sä sanoitkin jo tuon sanan ennakoinnin tuossa, mutta mun mielestä tietyllä tavalla voi vähän yrittää ennakoida näitä tulevia tapahtumia ja vaikka ohjaajan kanssa ja yhdessä tukitoimien avulla sitten selvitä niistä. Että opiskelija voisi esimerkiks kartoittaa niitä omia vahvuuksiaan, juurikin ennakoiden, ja miettiä, mitä voimavaroja hänellä on oppariprosessin hyväksi, ja millaisia erilaisia tilanteita vois tulla opintojen hidasteeksi hänen elämässään, mitä osaa nyt kuvitella. Ja sitten, miten niistä yritetään selvitä. Eli tällainen vahvuuksiin perustuva ajatusmalli ja ohjaus saattais tukea hyvinkin tällaista oppariprosessia.

Puhuja 1[00:15:21]: Kyllä, ja vahvuuslähtöisestä mallista me puhutaan tän podcastin toisessa osassa, että jos sinua kiinnostaa, mikä on vahvuuslähtöinen ajattelumalli ja miten sellaista voi hyödyntää oppariprosessissa, niin kuuntele tää seuraava podcast.