Puhuja 1
Tervetuloa! Tänään me keskustellaan siitä, miten me ollaan Haaga-Heliassa yhdistetty tutkiminen ja oppiminen ja meidän labympäristöt. Mä olen Heidi Kock vastaan Haaga-Helian labympäristöistä.
Puhuja 2
Ja hei! Mä olen Eevastiina Gjerstad ja toimin vanhempana tutkijana. Ja oon hyödyntänyt lab-ympäristöä paljon ohjaus- ja ryhmien vuorovaikutustutkimuksissa. Olemme saaneet nyt uutena äänianalyysin labiin ja tää oli ensimmäisiä tutkimuksia, joissa sitä on hyödynnetty.
Puhuja 3
Joo niin onkin. Mä olen Eija Honkanen ja mä oon erityisopettajan kouluttajana. Haaga-Heliassa. Ja tässä tutkimuksessa meillä oli mukana erityisopettajaopiskelijat ja heidän omat ohjattavat elikkä tukea tarvitsevat opiskelijat oli mukana, mikä oli tosi mielenkiintoista.
Puhuja 1
Joo ja me ollaan kaikki kolme oltu mukana juuri päättyneessä tämmöisessä mielenkiintoisessa tekoälyhankkeessa nimeltään AI Driver, jossa me ollaan tutkittu sitä miten tekoälyä voidaan hyödyntää oppimisessa. Ja yksi tutkimuksissa, joita me tehtiin tässä hankkeessa, oli nimenomaan tää Haaga-Helian tunnetekoäly labissa toteutettu erityisopetukseen keskittyvä ohjausvuorovaikutustutkimus, jossa me hyödynnettiin tätä ääniä, analyysiä ja Eija. Kerrotko sä vielä mitä on erityisopettajan työ?
Puhuja 3
Joo, erityisopettajaopiskelijoita otettiin tähän mukaan sen takia, että tää erityisopettajan työ mitä he tekee niin tota se on siinä niinku erityisen tuen ja oppimisen asiantuntija. Ja erityisopettajan toimii tietysti suoraan opiskelijoiden kanssa, koska hän tukee heidän oppimistaan. Heillä on oppimisen vaikeuksia, mutta myös erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, opettajakollegoiden ja verkostojen kanssa. Ja siinä on tosi tärkeätä ja keskiössä ne vuorovaikutustaidot. Ensinnäkin, että saadaan yhteistyökumppaneita. Ja se yhteistyö sujuu, mutta myöskin sitten erityistukea tarvitsevat opiskelijat ovat hyvin herkkiä. Ja vuorovaikutus heidän kanssaan tulee olla selkeää, kannustavaa, opintoja tukevaa ja tota siinähän erityisopettaja koulutuksessa opitaan myös tietysti erityispedagogiikan osaamista ja taitoja. Vuorovaikutus ja ohjaus on yksi osa niistä tai taidoista niinku se hyvin keskeinenkin osa. Ja tota erityisopettaja tukee erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, niin oppimisvaikeuksien lisäksi myöskin tämmöiseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisuun, jolloin se kannustavaa ja, ja se myötätuntoinen vuorovaikutus on tosi tärkeätä. Mutta Eevastiina sä oot tutkinut tätä vuorovaikutusta ja sä olit mukana tässä niin tota kerrotko vähän siitä mitä sä oot tehnyt?
Puhuja 2
Joo, mä oon tutkinut opiskelijoiden ja opettajien ja ohjaus ja vertaisryhmän vuorovaikutusta ja sen lisäksi myös työelämätiimin ryhmän vuorovaikutusta. Ja tällaista autenttiset tilanteet kertoo parhaiten siitä vuorovaikutuksesta ryhmässä, koska se labympäristö auttaa siinä, koska siinä saadaan näitä reaaliaikaisia tunnereaktioita. Eli yksi haasteena on se, että jos osallistujilta kysytään jälkikäteen niitä kokemuksia niin ne on kuitenkin yksipuolisempia. He ei välttämättä muista kaikkia, mitä siinä on tapahtunut ja sitten se on tällaista subjektiivista tietoa, joka on toki tosi tärkeää. Mutta sitten kun me yhdistetään täältä labympäristöstä tunnereaktioiden tutkimus lisäksi tähän, niin saadaan objektiiviisempaa tietoa.
Ja Heidi voisitko sä kertoa mitä tää tarkoittaa?
Puhuja 1
Joo, eli tota tosiaan itsearvioinnin lisäksi me käytetään sellaisia metodeja, joita me voidaan niinku objektiivisesti todeta tietyt tulokset, että me hyödynnetään niinku psykofysiologisia mittausmenetelmiä, biometriikkaa ja, ja tekoälyä. Siinä esimerkiksi tunnereaktioita kasvojen ilmeist,ä katseen seurantaa ja sitten ihon sähkönjohtavuutta ja ne kaikki kertoo vähän eri asioita. Eli tota ja uusimpana tosiaan tää äänianalyysi. Ja me voidaan niinku tutkia ihmisten reaktioita, tunnereaktioita sekä puheesta että kasvoista ja, ja sitten äänen perusteella. Lisäksi tämmöistä niinku äänen prosodiaa ja se prosodia tarkoittaa sitä, että, että tutkitaan sitä äänenkäyttöä, minkälainen ääni jollakin on, miten se sitä käyttää? Siinä on tietty niinku perustaajuus äänessä kaikilla. Kaikilla on vähän erilainen puheen rytmi puheen nopeus intonaatio eli se vaihtelu ja tota se kertoo aika paljon siitä, että että miten tätä ääntä käyttää niin niin miten sitten kuulija vastaanottaa sen viestin ja nyt ollaan niinku näitä asioita tutkittu ohjaus vuorovaikutuksessa.
Puhuja 2
Mm.
Puhuja 3
Joo, tää on ihan kiva koska ihmisethän monta kertaa niinku itsekin jotenkin havaitsee että tuntee jonkun ihmisen äänestä vaikka olisi vuosia kun siitä kun on kohdannu. No, joo ja tota tässä kun erityisopettajat meillä niin kun ohjasi erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita niin me päästiin tutkimaan todellakin sitä niinku elävän elämäntilannetta, mitä siellä ohjauksessa tapahtuu. Ja mehän tehtiin silleen, että nää erityisopettajaopiskelijat toteutti sen ohjauksen ja lähetti sen nauhoitteen omasta ohjaustilanteestaan. Ja sitten meillä analysoitiin yhteistyössä sitä eri toimijoiden kanssa ja nimenomaan sen ohjauksen ja vuorovaikutuksen ja äänen näkökulmista. Ja tota tällä äänellään on tosi iso merkitys. Ensinnäkin että miten me vastaanotetaan se toisten viesti ja kohdataan ihminen ja sitten sen sen niin kun että miten se vuorovaikutus etenee niin ja onnistuu niin sen kannalta.
Puhuja 2
Joo todellakin tämähän me huomattiin tässä tutkimuksessa. Eli siinä ohjauksessa ilmeni sekä ilon, että surun tunteita siitä äänestä tarkasteltuna. Eli ilon tunnereaktioita ilmeni eniten, kun ohjaaja rohkaisi ja puhuttiin ohjattavan kanssa iloisista asioista. Tai sitten myös kun ohjaaja kannusti sitä ohjattavaa.
Puhuja 2
Ja sitten surun tunne reaktioita ilmeni, kun ohjattava puhui hänelle hankalista asioista ja ohjaaja osoitti hänelle myötätuntoaan. Puhuja 1
Mitäs se käytännössä tarkoittaa?
Puhuja 3
No silloin tota me ajateltiin näin, että että se erityisopettaja on aidosti niinku ihmisenä ja persoonana läsnä. Ja niinku Eevastiina sä sanoit, niin läsnä oli myös niinku myötätunto ja se opiskelijan niinku aito kohtaaminen. Ja myötätunto tarkoittaa enemmän kuin empatia, että se myötätunto tarkoittaa sitä, että että sulla on sitten opettajana tai erityisopettajana myöskin niinku halu auttaa sitä opiskelijaa eteenpäin ja tukea.
Puhuja 2
Kyllä ja tää sama havaintohan on tullut ilmiö aikaisemmissa vuorovaikutustutkimuksissa. Puhuja 1
Äkkiseltään voisi luulla, että että negatiiviset tunnereaktiot, jos ne näkyy keskustelussa, että ne olisi jotenkin huono asia. Mutta näinhän ei suinkaan ole. Puhuja 2
Joo ei, se on tosi mielenkiintoista, että näissä lukuisissa tiimejä koskevissa vuorovaikutustilanteessa ja tutkimuksissa, niin oikeastaan tää on sellainen kasautuva havainto, että negatiivisista asioista keskusteltaessa ilmenee negatiivisia tunnereaktioita, kuten surua äänessä, mutta se onkin hyvä yleensä siinä tiimin vuorovaikutuksessa, koska se auttaa käsittelemään hankalia asioita.
Ja sitten samoin aina jaksaa hämmästyttää se, että miten suuressa merkityksessä ilo ja huumori vuorovaikutuksessa on. Sitä ei voi ylikorostaa. Puhuja 1
Kyllä ja tässä tutkimuksessa me päästiin varsin konkreettiselle tasolle. Näissä ohjausvuorovaikutuksen kehittämisessä, että kerrotko sä Eija vähän lisää siitä.
Puhuja 3
Joo silloin kun ohjataan varsinkin erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita niin siinähän hyvin paljon kannatellaan sitä opiskelijaa, ratkaistaan hänen ongelmiaan ja tutkitaan sille opiskelijalle tärkeitä asioita. Ja tota tätähän on mallintanut toi professori Vehviläinen ohjauksen teoriaksi ja tässä meidän tutkimuksessamme löydettiin ihan konkreettisia niin kun ohjaustilanteessa tapahtuvia tekoja, että mitä se erityisopettaja tekee, mitä se tarkoittaa, kun miten se kannattelee, miten se tutkii opiskelijan kanssa sitä opiskelijan ongelmaa tai tekee ongelmanratkaisua. Eli näitä näkökulmia siinä ohjaustilanteessa.
Puhuja 2
Tässä oli esimerkkinä sellainen, että kannattelevaa ohjausta on vaikkapa se, että kun ohjaaja hymyilee ja odottaa rauhassa ohjattavan vastausta. Tutkivaa orientaatiota ilmenee esimerkiksi silloin, kun ohjaaja kysyy ohjattavan mielipiteitä asioihin ja kertaa alussa tavoitteet. Ja ongelmanratkaisua on se vaikkapa, että ohjaaja tuo erilaisia vaihtoehtoja ja ongelmiin etsitään yksi ratkaisuja.
Puhuja 3
Joo ja sitten tässä tutkimuksessa tuli vielä ilmi, että tää kannatteleva ja tutkiva ja ongelmanratkaisu, niin kun ne näkyy ikään kuin kietoutuneena toisiinsa, että monta kertaa ajatellaan että jotenkin peräkkäin, mutta ei ne olekaan, vaan ne on kietoutuneena toisin toistensa ympärille ja vuorottelevat niinku sen mukaan, että minkälaisia asioita ja teemoja se opiskelija tuo näkyville. Ja silloin kun se on aito opiskelijalähtöinen niin kuin ohjaustilanne, niin se opiskelijan on päähenkilö siinä, ja edetään niin kuin hänen asioidensa ja teemojensa mukaisesti. Eli ne hänelle tärkeät asiat tulee niinku siinä järjestyksessä, kun hän haluaa ja niitä tuetaan ja käsitellään yhteistyössä.
Puhuja 1
Joo tää oli kyllä tosi mielenkiintoista ja nää tutkimustulokset kyllä rohkaisee meitä käyttää tän tyyppisiä tutkimusmetodeja ja jatkossakin erilaisten ohjaustilanteiden kehittämisessä ja näitä samoja samoja vuorovaikutus ilmiöitä me tutkitaan myös esimerkiksi myynnissä tai missä tahansa kohtaamisissa.
Puhuja 2
Niin kyllä kyllä joo ja mähän oon just aloittanut tiimien tiimeihin liittyvän tutkimusryhmän täällä Haaga-Heliassa. Eli varmasti näitä samoja metodeja käytetään sielläkin että on
sitten myynti tai ohjaus tai tiimi, niin niissä on monia yhdistäviä tekijöitä. Puhuja 3
Joo kyllä ja vuorovaikutus on tosi tärkeässä roolissa. kyllä joo ja sitten tietenkin me jatketaan näitä ohjauskoronvaikutuksen tutkimuksia. Että tää oli tosi onnistunut kokeilu ja pilotti ja toi selkeitä tuloksia, niin tästä mennään eteenpäin.
Puhuja 1
Ja ja jos olette kiinnostunut, kuuntelee tai lukemaan lisää tästä niinku meidän tutkimuksesta, josta me puhuttiin tässä podcastissa, niin voit lukea meidän julkaisusta ja, ja linkki löytyy tästä podcastin yhteydestä. Kiitos, tää oli oikein mukava keskustelu.