Äänitteen kesto: 00:04:17
Merkkien selitykset:

[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]
[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]

[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]

[äänite alkaa]

Tuija [00:00:04]: Edellisessä podcastissa keskustelimme ideoinnin sulkevista menetelmistä, ja nyt ollaan itseasiassa tultu palvelumuotoiluprosessissa siihen vaiheeseen, että ratkaisut alkavat jo löytyä. Katja, mitä tässä palvelumuotoiluvaiheessa olisi hyvä huomioida?

Katja [00:00:21]: No ennen kaikkea se visuaalisuus, ja tällä mä tarkotan Tuija sitä, että tehdään siitä valitusta ratkaisusta asiakkaalle oikeasti näkyviä. Niin kuin me tiedetään, niin palvelu on itseasiassa hyvin abstrakti käsite, joten on tärkeää varmistaa, että asiakkaan saama hyöty saadaan konkretisoitua hänelle mahdollisimman kirkkaasti. Tämän visualisoinnin avulla me tehdään tästä näkymättömästä siis näkyvää. Tuija, onko sinulla konkreettisia vinkkejä itseasiassa siihen, että minkälaisilla keinoilla tätä visualisointia voi ja kannattaisi tehdä?

Tuija [00:00:55]: No joo, on. Näitä visualisoidun menetelmiäkin on useampia. Tietysti kannattaa aina valita sellainen menetelmä, joka sopii siihen kehitettävään asiaan niin, että se palvelu saadaan konkretisoitua asiakkaalle mahdollisimman hyvin. Eli miltä se palvelu näyttää, miten asiakas sitä käyttäisi, miten se toimii ja niin edelleen. Eli ennen kaikkea visualisoinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi se, miltä se kehitettävä tuote tai palvelu asiakkaasta näyttää, miltä se tuntuu, tai miten asiakas sitä käyttäisi. Esimerkiksi tämmöisiä palvelukonsepteja ja sen hyötyjä voidaan kuvata kuvakäsikirjoituksen tai palvelunäytteen avulla. Kun taas tuotteen ominaisuuksia voidaan visualisoida vaikka tekemällä konkreettinen prototyyppi, esimerkiksi pahvista. Molemmissa on omat hyötynsä, ja aika usein näitä käytetäänkin yhdistelminä eri menetelmistä. Mutta Katja, mikä muu merkitys visualisoinnilla on sun mielestä?

Katja [00:02:08]: Hyvä kysymys. Sä just itse Tuija kerroit tuossa, että miten sen visualisoinnin avulla me voidaan konkretisoida esimerkiksi sitä, että miten se asiakas sitä palvelua käyttäisi. Tällaisen prototyypin, niin kuin sanoit, vaikka pahviprototyypin avulla, me voidaan testata sitä kehitettävää ratkaisua ja sen toimivuutta niillä käyttäjillä. Ja näin me saadaan tosi arvokasta palautetta siitä, että mikä toimii, mitä me voitaisiin tehdä ehkä toisin, tai mitä meidän pitäisi tehdä toisin, tai oliko asiakkaalle vaikka jotakin epäselvää. Eli tämä visualisointi toimii apuna myös sen tuotteen tai palvelun testaukseen sen kehitystyön aikana. Ja antaa mahdollisuuden sitten kehittää sitä lopullista ratkaisua entistä paremmaksi.

Tuija [00:02:57]: Joo, hyvä huomio. Tosiaan sen testauksessa kannattaa miettiä ja määritellä, että mitä haluaa testata ja miksi. Erityisesti miksi. Mitä haluaa saada selville. Ja mitä siinä testauksessa haluaa oppia. Ja kannattaa tietysti myös miettiä, että mikä olisi yksinkertaisin tapa testata kehitettävää tuotetta tai palvelua. Ketkä olisi niitä käyttäjiä, joiden kanssa testata sitä prototyyppiä. Ja nyt on myös muistettava, että on erittäin tärkeää huomioida asiakkaat käyttäjiinä, mutta ei pidä unohtaa palveluntarjoajan sisäisiä toimijoita. Esimerkiksi niitä, jotka siellä asiakaspalvelussa työskentelevät ja ovat päivittäin asiakkaiden kanssa tekemisissä. Näin saadaan myös sitoutettua sisäiset toimijat. Ja on hyvä muistaa, että palvelun käyttäjien kanssa on hyvä keskustella ja antaa heidän tutustua rauhassa ja kokeilla prototyyppiä. Eli olla kiinnostunut heidän näkökulmistaan, jotta ratkaisusta tulee onnistunut.

[äänite päättyy]