[esittelyissä musiikkia puheen taustalla]

Lassi Kurkijärvi: Tervetuloa kuuntelemaan Tehoako tekoälystä? -podcastia. Tämänkertaisessa jaksossa pohdimme, miten tekoälyn käyttöönottoon liittyvä muutos johdetaan onnistuneesti yrityksessä ja mitä tämä muutos oikeastaan edes tarkoittaa. Samalla pureudumme siihen, mitä tekoäly ja datastrategia tarkoittavat ihmisten arjessa. Vieraina täällä Pasilan studiossa ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija ja data-analyytikko Janne Kauttonen, tervetuloa –

Janne Kauttonen: Kiitos.

Lassi Kurkijärvi: – sekä tekoälyn kehittämisen ja vastuullisuusliiketoiminnan moniottelija Sami Masala, tervetuloa.

Sami Masala: Kiitos.

Lassi Kurkijärvi: Minun nimeni on Lassi Kurkijärvi ja tämä on Tehoako tekoälystä. Kiitos herrat vielä kerran, että pääsitte meidän vieraaksi. Täs vaiheessa varmaan ollaan jo kaikki yhtä mieltä, et tekoäly on seuraava iso vallankumous, minkä äärellä ollaan. Varmaan yhtä iso asia kuin internetin tulo tai sitten vaikka älylaitteiden tulo meidän kaikkien taskuihin.

Sami Masala: Mä jopa ajattelisin, et se ei oo enää seuraava, et se on jo. Että ei tarvii odottaa. Ja ehkä muutenki et meijän ei pitäis ajatella niin paljon, et se on joku tulevaisuus, joku tulevaisuudessa, vaan todellisuudessa se on jo täällä.

Lassi Kurkijärvi: Eli sä oot nyt Sami sitä mieltä, et jos joku vielä miettii, et mitä tässä pitäisi ehkä tehdä, niin nyt alkaa olla vähän myöhässä.

Sami Masala: Joo, konditionaalit pois.

Lassi Kurkijärvi: No mites Janne? Sä oot ollu aika monessa hankkeessa mukana tuolla ihan käytännön äärellä, niin mitä tää nyt sitten merkitsee organisaatiolle, että on otettu tekoäly käyttöön?

Janne Kauttonen: Se tietysti riippuu hyvin paljon, että missä skaalassa se on otettu käyttöön. Että onks se otettu koko vaikka linjastolla tai koko asiakaspalveluyksikössä laajasti, vai onks se yksittäisten työntekijöiden yksittäinen pieni työtehtävä, mikä on automatisoitu. Että se tietysti mittaskaalasta hyvin paljon riippuu. Kyllähän se on iso fundamentaali muutos, jos omaa ajatustyötä ulkoistetaan tekoälylle ja pitää opetella uusia työtehtäviä, uusia vaikka syötesuunnittelua tai vastaavia taitoja.

Lassi Kurkijärvi: Sami, sul on erittäin paljon kokemusta ihan näistä käytännön hankkeista, niin onko tää nyt niin vaikeeta, kun myös annetaan ymmärtää? Että meilläkin täs podcastin vieraatkin ovat jo todenneet, että on tosi vaikea ottaa niitä konkreettisia askeleita niin, että saa ihmiset mukaan. Et tavallaan on helppo ajatella niitä hyötyjä, mutta se, että pystytään oikeasti pääsee niihin käsiks.

Sami Masala: Täs on varmaan sama ku kaikessa. Ja sit tietysti tää tietotekniikka, mut varmaan kaikki alat on sit täynnä niit hienoja sloganeita, että aliarvioidaan pitkän tähtäimen vaikutus ja yliarvioidaan lyhyen tähtäimen vaikutus. Mutta ehkä haluis sanoo, et tässäkin ajatella sitä, et sit kun mennään sinne ihan tutkimukselliseen päätyyn ja siihen, missä siis nää asiat mahollistetaan, ni siellähän tää on hyvinki vaikeeta. Sit ku taas tullaan toiseen päähän, ni tää on on hyvinkin helppoa. Mut sitte ku on paljon termejä ja muuta, ni sit nää menee aina vähän ristiin. Et jos lähtee kurkkimaan toiseen päähän, se alkaa näyttää vaikeammalta kuin mitä se onkaan. Ja mun mielestä tossa tuli hirveen hyvä sana, vaikka oliks se syötesuunnittelu tai syötteen antaminen, josta nyt kutsutaan, niinku puhutaan promptina tai muuna. Sehän on nykypäivän työelämän perusosaamisen taito, jonka merkitys vaan kasvaa, että me osataan alkaa pyytää tekoälyltä asioita. Ja sitte se auttaa meitä siinä ja pikkuhiljaa. Ja sehän on vähän tällä lailla näin. Mun mielestä sekään ei oo sen ihmeellisempi asia, ku et osataanhan me työkaveriaki ja ne on erilaisia. Et toiselt kysytään asiaa toisel lail, toiselt toisella lailla. Mutta sit ku on paljon nimiä ja promptausta ni sit mietitään, et tää on jotain ihan ihmeellistä ja en mä tätä osaa. Asia, mitä ei sais tapahtuu, et ei sais missään nimessä lannistuu. Et rohkeesti eteenpäin kumminkin.

Lassi Kurkijärvi: Tää on mitä on mielenkiintoinen aihe, koska Sami tunnen sut hyvin pitkälti digitalisaation historiasta ja tiedän, et Janne sä oot ollu mukana hyvin monissa näissä käyttöönottohankkeissa. Meille nää voi tuntua itsestäänselviltä asioilta, syötesuunnittelu tai promptaaminen, mutta mites nyt sit organisaatiossa, jos on paljon ihmisiä, jotka ei oo koskaan antaneet tekoälylle mitään ohjetta, niin Janne, miten sä oot nähny, et millä tavalla organisaatio onnistuneesti alottaa sen matkan ensin? Että tuleeko johtajia julistamaan, että tästä päivästä eteenpäin käytätte tekoälyä vai miten sieltä lähdetään liikkeelle?

Janne Kauttonen: Täähän lähtee ennen jo tekoälyä datastrategia ja vastaavat, jos firma on semmonen datavetoinen, millä on datat hallussa, niin se on se ensimmäinen oleellinen askel. Ja sitten tekoälyn käyttöönotto, sehän on niin kun vanha sanonta menee, että sitä ei pitäs (-) [05:44]. Jos pitää tekoälyä vasarana, ni kaikki alkaa näyttää nauloilta. Eli ei ikinä mennä metodi edellä, vaan ensin pitäs se use case, se käyttötapaus keksiä. Ja sitten, että voiko sen ratkasta tekoälyllä. Vai ehkä sitä ei tartte tekoälyllä tehä, vaan sillä tavalla tarve edellä. Että ei mennä sillä hypellä, että nyt ChatGPT tuli, nyt meijän pitää ehottomasti johonki sitä käyttää. Vaan tarve edellä ja nimenomaan se bisneskeissi edellä. Siitä pitää saada kuitenkin tuottavaa liiketoimintaa, että se ei auta, että sillä vaan leikitään.

Lassi Kurkijärvi: Mä pelkään, että jo tässä kun alotit sillä, et pitää datastrategia olla hanskassa, ni noin 80 prosenttia podcastia kuuntelevista pk-yrityksien toimitusjohtajista on sillai et ei hitsi, ollaanko taas tässä pisteessä. Niin miten käytännössä jos ajatellaan, et kuitenkin suurin osa Suomenkin yrityskentästä on pk-yrityksiä, joilla resurssit on aika vähäsiä ja ajatus datastrategiasta tuntuu aika abstraktilta ja semmoselta, et onko kenelläkään tähän aikaa ja ei meillä ainakaan rahaa tähän ois investoida, niin mitä se nyt käytännössä tarkottaa? Sami, sä oot ollu tälläsiä luomassa erilaisille organisaatioille, niin –

Sami Masala: Mä olin sanomassa, et ei täs varmaan tarvii pk-yrityksiin rajata. Et me voidaan ottaa ihan kaikki suomalaiset organisaatiot, et sama tilanne tulee. Tää tekoäly on sinänsä kiva, että tää positiivisella tavalla loi taas imun siihen, että data-asiat ois kunnossa, ne ois kohdallaan. Samaan aikaan tietysti sinne on muitaki vaikuttimia. Et jos me ajatellaan ihan ylipäätänsä vaikka vastuullisuusraportointi, ni sehän haastaa jo taas organisaatioiden datat, joita ennen ei oo niin tarvinnu olla, miten sen sanois, presiis paikallaan. Niin nyt tulee, et meil on täs niinku vähä keppi ja porkkana -aikakausi datoille muutenki yhtä aikaa. Mutta et tekoäly on kiva tässä. Ja mä siihen pienemmän yrityskenttään sanoisin, et se on sillä lailla kivempaa, että ne datamäärät on pienempiä. Ne on olemassa ja ne tiedetään. Ja tässäkin ehkä just, mitä tässä nyt jo muutaman kerran sanottu, että nää termit voi kuulostaa paljon pahemmilta. Ja nää tekoälyn hyödyt ja ehkä sillä lailla use caset ja muut, näähän tulee olee siis tosi merkittäviä tuolla pienessä ja keskisuuressa yrityskentäs. Toki tietysti isossakin, mut siel pienessä moni asia on helpommin omissa käsissä.

Lassi Kurkijärvi: Tää oli hyvä nosto, Sami. Onks sulla jääny esimerkkejä? Sä oot ollu monissa näissä hankkeissa mukana, niin minkä tyyppisiä tavallaan kaikkein vaikuttavimmat tekoälyn käyttöönotot on ollu, mitä sä oot nyt tähän mennessä nähny?

Janne Kauttonen: Vaikuttavimmat on sellaset, mitkä on selkeesti hyvin johdettuja, tarvelähtöisiä ja sinne on oikeasti mietitty se koko strategia, miten se lähetään liikkeelle. Ja tehty hyvät suunnitelmat ennen ku lähetty mitään höntyilemään. Että sillon se yleensä myöski onnistuu. Et tässä täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa tämmösistä kokeilusta ne ikinä pääse maaliin syystä tai toisesta. Monesti syynä on se, että se on vaikka parin innokkaan työntekijänän lempilapsi ja sitten ruvetaan vetämään, mutta oikein johto ei oo siinä mukana. Ja sitten kun nää kaks tyyppiä vaikka siirtyy toisiin tehtäviin tai ylhäältä tulee joku et keskitytäänpä tähän hommaan, niin sitte tää homma jämähtää siihen. Että se pitää lähtee ihan sieltä johdosta käsin, että hyvin vedetään ja innostuneesti sitä projektia läpi.

Lassi Kurkijärvi: Eli johtajat eivät voi ulkoistaa itsehän tästä ja sanoo vaan, et muut hoitaa, vaan pitää laittaa itsekin kädet saveen.

Janne Kauttonen: Kyllä. Ja pitää tosiaan lähtee ylhäältä sen ajatuksen, että nyt otetaan käyttöön ja tehdään suunnitelmat ja yhtenäiset strategiat tähän. Silloin se menee.

Lassi Kurkijärvi: Onks Janne sulla konkreettisia esimerkkejä, jonka voisit kertoo tässä? Ei tartte nimetä yrityksiä, mut minkälainen esimerkiks on ollu sellanen hanke, missä sä oot ollu mukana, missä oot nähny että nyt on todella syntyny sitten vaikka tuottavuusloikkaa tai ollaan muutettu prosessia niin, että on saatu konkreettista hyötyä tekoälystä?

Janne Kauttonen: No vaikee oikeestaan sanoo, että mikä ois hyvä esimerkki. Mutta mun mielestä on hyvä esimerkki on se, että silloin oikeasti ollaan saatu semmonen tuote, joka on markkinoille tai bisneksen sisään otettu käyttöön. Että se on yksinkertasesti onnistunu se projekti ja siitä on päästy siihen tavoitteissaan, mitä haluttiinkin. Että en mä oikeestaan sen kummemmin osaa sanoa, mikä. Onnistunu on se, että se saadaan vedettyä läpi, että se tuntuu olevan se suurin onnistuminen siinä hommassa.

Lassi Kurkijärvi: Mä haen ehkä tavallaan sitä, et meidän kuulijoita varmasti kiinnostaa paljon se, että mitä jossain muualla on tehty. Et onko tosiaan, niinku mainitsit tossa aiemmin, et esim. asiakaspalveluautomaatiota tai just sitä, että jotain tuotantoprosessia on voitu tehostaa tekoälyn. Nouseeks Sami sulla jotain konkreettista esimerkkiä, mis on joko onnistuttu tai epäonnistuttu pahasti suuriin odotuksiin verrattuna?

Sami Masala: Tää on tietysti täs kysymyksen loppuosa, tää suuret odotukset, siihen voitais vielä tietysti palata. Koska sehän liittyy myös siihen, että niitä suuria odotuksia välillä tuodaan. Mutta selkeesti näyttää hyötynsä tällä hetkellä siitä, että esimerkiks on useita dokumentteja, joista haetaan tietoa. Sieltä on löytyny selkeitä tehokkuuden loikkia. Ja ehkä yksi tietysti iso asia on meillä tää generatiivisen tekoälyn tulo. Ehkä aika paljon tänä päivänä puhutaan sit, kun me puhutaan, niin monet käsittää sen, et nyt me puhutaan generatiivisesta tekoälystä tai kielimalleihin pohjautuvasta tekoälystä. Kyllähän sitä kautta ihan rehellisesti jos ajatellaan yksinkertasimmillaan, siis tekstin tuottaminen, tekstin kääntäminen, tekstin muokkaaminen, ni mä voin sanoo jo omasta tuottavuudesta, et se on ihan suunnaton tehokkuusloikka. Ja sitä kautta ku katsotaan, et miten se tulee. Mut ehdottomasti haku tai summarointi tai ohjeista haut on ollu niitä, mitkä on jo näyttäny nostavan. Ja sit tietysti ehkä generatiivisen tekoälyn osalta me ollaan nyt siin vaiheessa, et nyt kokeilut on tehty ja nyt me aletaan sit ottaa niit isommin käyttöön. Maailmallahan on siis otettu jo käyttöön ja on erittäin kiinnostava hetki. Ja sit ku me tietysti katotaan, et mitä vauhtii kaikki viel kehittyy tänä päivänä.

Lassi Kurkijärvi: Nää on varmaan tämmösiä aika arkisia asioita. Että esimerkiksi itse just tossa keskustelin erään myyntiorganisaation kanssa, jotka tekee sit itselleen tämmösiä kontaktointilistoja heidän toiminnanohjausjärjestelmästään, että ketkä 10 henkilöä tällä viikolla mun kannattais tavata. Tätä kautta tavallaan saavat sitten siihen arjen myyntityöhön tehokkuutta. Ei kukaan varmaan hirveesti mieti, et millä tavalla se tekoäly siellä näitä listoja tuottaa. Mutta ovat kaikki tosi tyytyväisiä ja sanoneet, että on parantaneet heidän omaa toimintaansa. Janne, sul on tähän?

Janne Kauttonen: Joo, just tähän generatiiviseen tekoälyyn, että just on nää aivan viime vuonna, itse en oo ehkä vielä nähny semmosia loppuun vietyjä projekteja, että nyt on hirveesti alotettu niitä generatiivisen tekoälyn sovelluksissa, mut on se täysin eri asia, ku vielä pari vuotta sitten jos oli tyypillinen käyttö se, että prediktiivinen malli, sielt tuli vaikka yksi numero ulos sieltä tai joku hinta-arvio, mutta nyt sieltä tulee kokonaisia dokumentteja ja strategioita, että pitkiä, monipuolista tekstiä. Niin mä sanoisin, että ne vaikuttavimmat sovellukset varmaan nähdään tänä vuonna, että nyt ne on alotettu tossa ja nyt ne viedään maaliin tämän vuoden aikana. Että on tulossa varmaan tosi kovia juttuja.

Lassi Kurkijärvi: Ja varmasti tässä auttaa se, että nää tekoälytyökalut on tuotu osaksi niitä arkisia välineitä eli Microsoftin Copilot-teknologiat tai Salesforcen Einsteinit ja muut. Että organisaatiot eivät joudu niin sanotusti itse kehittämään tekoälyään, vaan voivat alkaa hyödyntää näitä valmiita työkaluja.

Janne Kauttonen: Sen mä näkisin kans oleellisena, et joku ChatGPT, niin nyt se on sellanen työkalu, mitä jokainen työntekijä voi käyttää jollain tavalla johdosta jonnekin asiakaspalveluun. Et aikasemmin oli hyvin kohdistettuja sovelluksia tiettyyn työtehtävään, mutta nyt se nähdään koko yrityksen skaalalla se vaikutus.

Sami Masala: Ihan ehdottomasti. Ja tietysti nyt sitte ajatellaan, vaikka mainittiin Copilot, joka sinänsä tuo sitä tietoturvan puolta, joka tietysti oli tässä ehkä ja on edelleen yks suurimmista huolenaiheista, että mitä voi kirjoittaa ja mitä voi jakaa. Ja niinku sanoin tos jossain vaiheessa, et kaikki rohkeasti kokeilemaan, mut kumminki se vastuullinen ja turvallinen tekoälyn käyttö. Et kaikkeahan sinne julkisesti selaimella käytettäviin palveluihin ei voi laittaa, mutta vaikka organisaation sisäinen Copilot, ni sehän tuo meille turvaa tehdä ja käyttää näitä palveluita. Ja sitä kautta niinku sanottuna se tekstin tuotanto on esimerkiks iso asia. Ja toisaalta sit et se on hyvin mielenkiintoista, että jos puhuttiin siitä vaikutuksesta ja muusta, et toisaalta sehän sit taas alkaa tasata hirveen paljo. Että okei, se kääntää aika kivasti. Et jos mä en oo ihan ollu hirveen hyvä jonku kielen kirjoittaja, ainakin kirjoitettu kieli voi olla yhtäkkiä hyvin paljon parempaa. Mut miksei myös oma äidinkieli ja se, että pystyy luomaan erilaisii tekstejä. Toisaalta sitte taas esimerkiks niitä, joilla on jotain rajotuksii, vaikka lukihäiriöitä tai muita, ni toihan on sit jo hirveen merkittävä tukiäly. Ja vaikka lukihäiriöhä ei, sehän itse asiassa korreloi hyvin jännästikin organisaatioaseman kans, mikä ei ollenkaan oo ihan semmonen, mitä välttämättä aattelis sen automaattisesti olevan.

Lassi Kurkijärvi: Eli voiko tekoäly tukea meitä siinä, et viestitään myös organisaation sisällä paremmin ja tuodaan tietoa nähtäväks ja pystytään toivottavasti tätä kautta myös sitten ehkä ymmärtämään toisiamme, myös ihmiset, paremmin?

Sami Masala: Mä sanoin vähän täst promptauksesta, että meidän täytyis muistaa, että mehän käsitellään eri työkavereit, eihän me samalla lailla. Et Penttinen on tommonen ja Saarinen on tommonen ja ton kans pitää jutella tollalailla. Mutta siis se, et ajatellaan ihan rehellisesti, että vaikka pikkusen töksäyttävänä persoonana, ni olishan se hirveen kiva, että ne viestit, mitä mä lähetän, niin ne ihan pikkusen pehmittyis.

Lassi Kurkijärvi: Niin, sä voit kohteliaasti pyytää tekoälyltä, että ”haluan tietää, minkä piip takia tämä projekti ei vieläkään ole valmis, auta minua muotoilemaan kohtelias kysymys Penttiselle tästä”.

Sami Masala: Niin, tai just se, et mä kirjotan ja sit se tavallaan muokkaa sen.

Lassi Kurkijärvi: Täähän löytyy, Salesforcessa on nykyään tää Toxicity detection, joka siis katsoo, että organisaatio ei lähetä toksisia viestejä. Et ehkä tosiaan meidänki sähköposteissa ja Teamseissä ja muissa vois olla tää valmis suodat- et tarkoititko sanoa, että ”hyvä herra Penttinen, olen hieman turhautunut tällä hetkellä ja tiedän, että sinulla on vähän raskasta tällä hetkellä töissä, mutta osaisitko kertoa projektin tilanteesta”.

Janne Kauttonen: Tää on just hyvä merkki siitä tavallaan, tuo generatiivisen tekoälyn myötä täysin uusia käyttökohteita. Ei tullu mielenkään pari kolme vuotta sitte, et jotain tämmöstä vois ees miettiä, mutta nyt se on täysin tehtävissä.

Lassi Kurkijärvi: Tää oli hyvä nosto, Janne, että nää tosiaan vähän niinku nousee sieltä teknologiasta myös sitä mukaa, kun me opitaan hyödyntämään sitä. Ja tietysti ehkä asettaa haasteita sille suunnittelulle eteenpäin, että kun me ei tiedetä, minkälaista maailmaa varten me suunnitellaan. Miten me yhdistettäs? Sä puhuit hyvin siitä, et pitää johdosta tulla ne suunnitelmat, ei voida vaan nähdä tekoälyä vasarana. Mutta kuitenkin samalla pitäs jotenkin oppia ja kokeilla. Niin mistä löytyy se oikea yhdistelmä näitä? Sami, sä näytät siltä et sul on jotain mielessä.

Sami Masala: No siis tää on hirveen vaikea sanoo. Ja tää taas pelottaa ja tää tulee vähän ehkä helposti isommankin organisaation kontekstiin. Mutta toisaalta pienessä toimii toisella lailla helposti. Mut kumminki hallitusti ja tietys mieles mä haluaisin käyttää sanaa keskitetysti, vaik se ei oo ollu kauheen muotisana digitaalises tekemisessä 25 vuoteen. Mut tietyl lail keskitetysti, koska nythän täs kasvatetaan siis osaamisen ja oppimisen ja organisaation pääomaa. Ja silloin pirstaleinen asia vaikuttaa kivalle, mut pahimmas tapaukses se jää pirstaleiseks. Eli sillä lail keskitetysti ja hallitusti kasvattaa. Ja kun moni asia täs kumminki tietyl lail toistaa itseensä, mut sit siit syntyy näitä tavallaan –

Lassi Kurkijärvi: Uusia versoja.

Sami Masala: Joo.

Lassi Kurkijärvi: Jos mä kuulen sua, niin ollaanks me vähän samassa tilanteessa kun parikymmentä vuotta sitten, kun alettiin palkata digijohtajia organisaatioihin, Chief Digital Officereita ja sittemmin niistä alettiin luopua ja todettiin, että näähän kuuluu liiketoiminnoille ja ei voida keskittää? Tarvitaanks me taas tämmönen Chief AI Officer ja Chief Sustainability Officer ehkä sitten käsi kädessä miettimään näitä uusia asioita? Vai onks se jo liian keskittämistä?

Janne Kauttonen: Isoissa firmoissahan tietysti on jo tällanen AI-tiimi ollu jo pitkään ja analytiikkatiimi. Mut ehkä se on ollu vähän erillisenä siellä, jos on tehty vanhanaikasta analytiikkaa, ni ei oo nähty sitä niin keskeisenä. Mut kyllä se pitäs niinku sanosin just tuoda sieltä ihan koko johdon tasolle osaksi sitä koko yritysstrategiaa, että se ois siellä omana analytiikkatiiminään. Että sanosin, että tosta on hyvä idea kyllä.

Sami Masala: Joo, mä joskus taisin iteki olla joku digitalisaatiojohtaja, mut mä mietin, [naurahtaa] että oisko sit pitäny olla analogisaatiojohtaja myös, ni ois ollu vastinpari, ku kaikki oli digitaalisuutta. Mä oon ehkä jopa siis täs ite miettiny, ja viel miten tylsä asia sanoa tässä kohdassa, mutta et kysehän kumminki on datasta, joka jollain lailla on tietoa ja sitte IT:stä, joka sit jollain lail on koodii. Et mehän ollaan sen saman hienon asian kans tekemisissä, mikä sielt on kasvanu vuosikymmenten aikana. Mä ehkä sitä digiä, vaikka puhuttiin digijohtajista, ni mä sitä digiä ehkä pidän semmosena en sillä lailla niin, vaik se sopii tähän 10 vuoden et internet tai dotcom-asiat ja sitte digi ja nyt sit 10 vuotta myöhemmin AI tai generatiivinen AI. Mut mä pidän sitä digiä ehkä semmosena, se oli jopa ehkä enemmän ilmiö, jossa ehkä lähettiin tekemään eri lailla sitä IT-asiaa, mitä tehtiin. Mutta et siin ei varsinaisesti, ehkä tekemisen malli oli uus, mut moni. Mä näen nyt, mä oon sanonu vähän niinku et IT muuttuu AIT:ks, et täst tulee. Ja tää on selkeesti isompi muuta. Siinä mielessä en nää välttämättä, että tarttis olla tekoälyjohtajia, mutta organisaatios täytyy olla sisällä sitä osaamista. Et nyt ei voi ulkoistaa ja ajatella, että ulkoset voi auttaa, mut sitä on tuotava sisälle. Sit ku me mennään pieniin yrityksiin, ni sit tietysti et jos on yksi henki, kaks henkee, ni sit pitää tehä sitä bisnest, mitä pitää tehä. Sit meidän täytyy yhteiskuntana sit kattoo, et miten me sitä porukkaa ja niinku vaikka ajatellaan nyt hankettakin, ni miten me sitä porukkaa pidetään, et sen kilpailukyky ei mee. Koska se on liian suuri vaatimus, et kolmas rekrytoitava on AI-kaveri.

Lassi Kurkijärvi: Ja kampaamoyrittäjä palkkaa itselleen AI-johtajan viereen. Täähän varmasti on se haaste, missä varsinkin tän Haaga-Helian pk-yrityksille suuntautuvan hankkeen kohdalla ollaan. Että kun yritykselle jo itsessään se ydinliiketoiminnan pyörittäminen on, mihin kaikki aika menee. Ja kaikki, jotka ovat yritystä pyörittäneet, tietää, että koko ajan myös jää niitä rönsyjä. Niin miten sit voitas varmistaa, että todella AI tuliskin siihen tueksi eikä nimenomaan uudeks resurssisyöpöks. Niinku aika monella digihankkeellakin tuppas käymään. Onks Janne sulle konkreettisia vinkkejä?

Janne Kauttonen: Noin niinku pk-yrityksen? Mainitsitkin tossa aikasemmin jo tämän Copilot-tuotteen, ni vastaavat tuotteet se on varmaan oltava, että pieni yritys ei voi tyhjästä rakentamaan jotaki AI-sovellusta. Vaan kyllä ne käytännössä menee sillä tavalla, et ne ostetaan valmiina tai sitten kustomoidaan pikkasen. Mutta kyl mä sen yhteistyön, IT-kumppanit nostasin tässä aika isoon asemaan. Monella firmallahan on tietty IT-toimittaja, jonka kans on tehty pitkään töitä. Niin sitten mekin tossa hankkeessa on sanottu, että kannattaa heidän kysyä siltä omalta toimittajalta, että onks heillä AI-komponentteja ja sitä kautta sitten ruvettu kehittämään yhdessä jotaki AI-tuotetta. Koska tosiaan se, että palkkais AI-asiantuntijan johonki pk-yrityksen ni on täysin aika. Niitä ei ensinnäkään oo saatavilla edes isoihin yrityksiin, saatikka pieniin, niin se on ehkä vähän kaukaa haettua.

Lassi Kurkijärvi: Mä oon kuullu paljon tätä slogania, että Suomesta pitäs tehdä AI–teknologioiden hyödyntämisen eikä AI-teknologioiden kehittämiseen suurvalta. Et ollaanks me ehkä tässä nyt sen äärellä, et nää kansainvälisestä alustajätit, jotka käyttää miljardeja tuotekehitykseen, niin meidän pitäis hypätä niiden harteille. Ja itse asiassa tavallaan ottaa sieltä näitä työkaluja, Copilotteja ja muita, mitä tässä on mainittu? Ymmärsinkö oikein?

Janne Kauttonen: No joo, viime vuosina musta selkeästi muuttu tää tilanne. Että aikasemmin tekoälymalleja voitiin treenata, kouluttaa omassa firmassa, niitä on helppo pienelläki datalla tehdä. Mutta sitten ku tuli nää generatiiviset tekoälymallit, niin sit se valahti aika paljon tonne jättiyritysten harteille, GPT-4:n ja vastaavien mallien kehittäjille. Mutta nyt ehkä ollaan näkemässä myöskin sitä, että niitä malleja alkaa tulla open sourcella et se ei enää oo niin siellä alustajättien harteilla. Mutta kyl se on sinne aika vahvasti menny nyt sinne suuntaan, että nämä alustajätit, niillä on aika dominoiva asema. Että pitää vähän miettiä, että kenenkä kelkkaan hyppäät. Otatko sinä Azuresta vai Amazonin pilvipalvelusta sen, että kellä on pääsy mihinkäkin AI-malliin.

Lassi Kurkijärvi: Pk-yrityksien johtajilla on tosiaan oltava se luotettava neuvonantaja, jonka kanssa käydä tätä keskustelua. Sä oot Sami ihan konkreettisesti myös ollu neuvonantajana todella monissa tällaisissa hankkeissa. Mitkä sun evästykset ois tätä kuuntelevalle sanotaan pk-yrityksen toimitusjohtajalle esimerkiks, että miten kaikki tämmöset teknologiavalintoihin ja muuhun liittyvät asiat? Kun ollaan kuitenkin todella et nyt pitäisi olla tekemässä nimenomaan tulevaisuuteen, mikä on ehkä vähän sumuinen.

Sami Masala: Tää on hirveen vaikee kysymys sillä lailla, että jotta tästä ei tuu kovin suuri mainospuhe. Mutta kyllähän me nähdään esimerkiks, että hyvin voimakkaasti, jos mä nyt otan Microsoftiin esimerkiks, ni tarjoaa siis pienyrityksille erittäin kiinnostavia tapoja saada tuotteita ja palveluita käyttöön. Ja vois sanoo oikeestaan ilman alotuskustannusta, jos oot sitte kehittämässä jotain sinne päälle tai tekemässä sinne päälle. Mutta ehdottomasti sillä lailla, että tuolt löytyy markkinasta tosiaan, eihän montaa isoa toimijaa toisaalta oo, mutta aika rohkeesti pikkuse katella tuolla, et mitä täs maailmas tapahtuu. Tai kysyy siitä lähipiiristä jostain tai sit osallistuu johonkin, missä joku näitä asioita käy läpi. Mut sit toinen, mitä haluun ehdottomasti sanoo, et ku tät kaikki kehittyy tosi vauhdilla, niin nyt semmoinen ajatus, että lähtis itse innoissaan kauheesti investoimaan johonkin, niin nyt on ehkä semmonen aika, et pitää myös aika tarkkaan kattoo. Ja tää ehkä liittyy enemmän sit keskisuuriin ja sieltä suurempiin. Et kun valmiita ratkaisuja tulee siis sillä lailla, että kaks viikkoo sit aloit kehittää jotain ja nyt saat sen kaupan hyllyltä. Niin tää haastaa sitä markkinaa. Et ehkä sanois näin, et jos haluaa kehittää jotain, ni pitää olla kyl todella selkee itsellä se, et miks lähtee tekee.

Lassi Kurkijärvi: Eli jos tässä ymmärsin, niin teknologiassa nimenomaan tää hyödyntäminen, ei pelkästään kehittäminen. Janne?

Janne Kauttonen: Tähän vielä mainitsen, että kun koko ajan tulee uusia, niin on myös paljon sellaista hypeä ja mainosta, että nyt on uusi malli. Ja tää firma käyttää tätä mallia, mahtavaa, jee, mutta että paljon siit on sellasta mainospuhetta ja glitteriä. Että saaks se firma oikeasti siitä jotakin liiketoimintahyötyä, niin se on täysin eri asia kun se, että se näyttää ulospäin, että tehdään uusimmalla AI-mallilla jotaki hienoo juttua. Että tässä ei pidä höntyillä silleen, että okei, nyt tuli uus malli, me tehäänki tolla ja nyt tulikin heti seuraavalla viikolla uus malli, mennäänpä tonne. Että kuitenki sen pitäs sen linjan. Jos on valinnu jonkun alustan vaikkapa, niin tehään sitte sillä alustalla, et ei ruveta hyppimään liikaa, ettei se hajoo se tekeminen. Että pitää pään kylmänä.

Lassi Kurkijärvi: Ja siellä taustalla on tälläset perusasiat niinkun ymmärrys omasta liiketoiminnasta ja siitä strategiasta, mitä johdonmukaisesti toteutetaan. Tää on hirveen tylsä todeta ääneen, mutta on ehkä nimenomaan se, mikä helposti tässäkin unohtuu. Että sitten kun on se kiire, niin loppujen lopuks se oma kirkas strategia ja sen johdonmukainen toteuttaminen yleensä sitten takaa sen, että niitä virhelähtöjä ei tuu tehtyä liikaa. Me ollaan puhuttu paljon teknologiasta tässä, mut mä ehkä haluaisin palauttaa tän vielä äkkiä ihmisten äärelle. Tosiaan jos mietitään nyt organisaatioita, niin yleensähän kaikkialla on kiire ja se arki tuntuu siltä, et koko ajan pitäs asioita saada hoidettua. Niin mites me nyt varmistetaan, että sit on se kiireinen toimitusjohtaja tai sitten siellä liiketoimintajohdossa tai sitten siellä tehtaan arjessa tai varastolla, niin miten me saatas sitä aikaa näille ihmisille? Miten me varmistetaan, että me johdetaan tää niin, et ihmisetkin tulee mukaan samalla ku teknologiaa kehitetään? Otetaan tähän loppuun pienet vinkit vielä, että mitä sanoisitte meidän kuulijoille?

Sami Masala: Mä oon ollu jotenki niin pitkään ja digitalisaatio vapautti aikaa ja sitä ennen IT ja verkko vapautti ja siis kaikkihan on vapauttanu aikaa. Siis jos me kaikki se, paljon me investoitiin kaikkiin hankkeisiin, jotka vapautti aikaa, niin meillähän ei ois ku siis vapaa-aikaa. Mä ehkä enemmän aattelisin jopa täs kohassa semmosta työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden nousua. Et kyllä niit töitä saa paiskii. Et jos joku teksti tulee nopeemmin valmiiks, ni sit voi alkaa kirjoittaa seuraavaa tai eri versiota tai muuta. Et se ei siit poistu. Mutta se, että vaik tyhjän paperin pelko ja se luopumisen tuska, niin okei, mä pääsin heti kärryille. Kirjoitusvirheiden automaattinen korjaus. Siis semmosia juttuja. Et tavallaan tää toi iloa, tää toi mielekkyyttä. Mä pääsen niist jutuist, mitkä on mulle vähän hankalempii, mä pääsen niist kivasti yli. Tai sit mä opin jopa jotain uutta. Et tätä mä pidän yhtenä ehkä tärkeempänä. Et toki se tuo tehokkuutta –

Lassi Kurkijärvi: Mut on paljon ihanampaa, Sami, et sä sanot iloa, oppimista, niitä asioita, mitkä on sitten siellä tarvehierarkiassa aivan eri tasolla.

Sami Masala: Mut mä oon kauhean positiivisis fiiliksis. Tää on ollu ihan mieletön vuosi, et miten yhtäkkiä latautunu, siis vanha setä.

[naurua]

Lassi Kurkijärvi: No miten Janne?

Janne Kauttonen: No tääki riippuu tosi paljon taas työtehtävästä. Et jos sä otat varastomiehen, niin valitettavasti heille nyt ei oo tullu robottia, mikä tekis samaa vastaavaa, mitä ChatGPT tekee tietotyöläiselle. Että sillä tavalla tilanne ei oo yhdenvertainen kaikille työntekijöille. Mutta kyl mä tietotyöntekijöille ja jos oot vaikka markkinointi- tai viestintäalan ihminen, niin kyl tää, jos sä käytät niitä työkaluja, generatiivista tekoälyä oikein, niin se vapauttaa kyllä sulla aikaa. Mutta sitten ei saa olla silleen, että vastaavasti jos on vapautunu aikaa, niin sitten johto vaan pukkaa lisää duunia, että se täytetään. Että annetaan työntekijöitten ite ehkä löytää se balanssi, että miten voi tekoälyä käyttää, että ne saa sopivasti käytettyä ja hyödynnettyä sitä omassa työssään ja säästettyä omaa aikaa.

Lassi Kurkijärvi: Loistavaa, kiitos Janne. Tää on nyt se mahtava aasinsilta mainita myös, että tulevassa jaksossa meillä on myös vieraana Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo, joka on tutkinu nimenomaan näitä teknologisia murroksia ja sitä, vapauttaako teknologia lisää aikaa vai mitä siitä seuraakaan. Tässä jaksossa tullaan keskustelemaan tekoälyyn liittyvän muutoksen vaikutuksista nimenomaan työntekijän ja henkilöstön näkökulmasta.

[musiikkia puheen taustalla] Mutta mä toivon, että tää jakso toi vastauksia ja ehkä herätti mielenkiintoisia kysymyksiä siinä, miten organisaatio toimii datan vastuullisuuden ja tekoälyn hyödyntämisen parissa. Isot aplodit vielä meidän upeille vieraille, Sami Masalalle ja Janne Kauttoselle. Kiitoksia paljon.

Sami Masala: Kiitos.

Janne Kauttonen: Kiitos.