Äänitteen kesto: 00:05:58

Merkkien selitykset:

[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]
[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]

[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]

[äänite alkaa]

Tuija [00:00:03]: Edellisessä podcast-jaksossa keskustelimme Katja asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä ja siitä, mikä merkitys sillä on kyvystä tunnistaa palvelun kehitystarpeet. Tässä podcast-jaksossa taas pureudutaan siihen, miten ideoinnin keinoin voidaan löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joita on sitten mahdollista jatkojalostaa ja tietysti valita sitten parhaimmat ratkaisut mahdolliseen toteutukseen. Mites Katja, oletko sinä hyvä ideoimaan? Ideointihan on aika luovaa toimintaa, että miten sä ajattelet luovuudesta palvelumuotoilussa?

Katja [00:00:44]: Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Taisin tuossa aikaisemmin mainitakin, että minkäköhänlainen ideoija mä olen, mutta itse asiassa Tuija mä inspiroidun aika helposti. Ideoinnissahan on mun mielestä tarkoituksena inspiroitua esimerkiksi toisten ajattelusta. Joten kyllä ideoitakin taitaa syntyä sitten mun tapauksessa. Palvelumuotoilussa ideointi on hyvin keskeisessä roolissa, nimenomaan ratkaisuja etsiessä ja se vaatii rohkeaa ajattelua ja just tätä luovuutta. Rohkeus mulle tässä tarkoittaa sitä, että asioita tarkastellaan laajasti useammalta eri kantilta ja haetaan luovasti niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja tulevaisuudenkin näkökulmasta.

Tuija [00:01:29]: Joo, kaikki ei välttämättä pidä itseään rohkeina saati luovina, mutta luovuuttakin voi harjoitella. Palvelumuotoiluhan tarjoaa monia eri menetelmiä ja tässä palvelumuotoilun prosessissahan on kaksi erilaista ideoinnin vaihetta, joista puhutaan: divergenssistä eli avaavista ja konvergenssista eli rajaavista ideoinnin vaiheista. Ensimmäisessä avaavassa vaiheessa laajennetaan ajattelua ja pyritään luomaan mahdollisimman paljon erilaisia ideoita, kun taas rajaavassa taas pyritään rajaamaan niitä ideoita ja tunnistamaan sieltä muutamia ratkaisuvaihtoehtoja.

Kata [00:02:16]: Joo, kyllä. Sä puhuit paljon tuosta ideoiden määrästä ja sen tärkeydestä, niin tarkoitatko oikeastaan, että tässä vaiheessa määrä korvaa sen laadunkin?

Tuija [00:02:25]: No näin on. Tässä avaavassa määrä korvaa kyllä laadun. Kannattaa siis rohkeasti heittäytyä mukaan ja tuoda niitä hulluimpiakin, mahdollisimman hullujakin ideoita esiin, koska usein se rohkein idea voi ollakin se, josta kuoriutuu se paras ratkaisu. Semmoinen timanttinen ratkaisu, mitä ei villeimmässä unissakaan olisi osannut ajatella.

Katja [00:02:58]: Tässä on vähän kuin se omena, että piirrettäisikö se ihan eri tavalla.

Tuija [00:03:04]: Ideointiprosessin siinä toisessa vaiheessa sitten tosiaan rajataan vaihtoehtoja ja valitaan niitä parhaimpia ideoita testaukseen. Mutta Katja, kerrotko minkälaisia näitä palvelumuotoilun ideoinnin menetelmiä sitten kannattaa käyttää?

Katja [00:03:20]: No joo, ensinnäkin siinä avaavassa vaiheessa mä suosin sellaisia menetelmiä, missä niitä ideoita päästään tuottamaan nopeasti ja monipuolisesti nimenomaan suuria määriä. Tällaisia on esimerkiksi aivoriihimenetelmä ja sit sellainen lotus blossom-niminen menetelmä, lootuksen kukka suomeksi. Aivoriihessä ideoiden annetaan siis todella lentää ja toisten ideoista myös inspiroidutaan. Ne on näkyvillä ja niitä heitellään hyvin rohkeasti ja vapaasti tai pyritään siihen. Ja sit niitä ideoita päästään jatkojalostamaan sitäkin kautta. Sit tämä lotus blossomin tavoite on oikeastaan sama, mutta siinä se ideoinnin menetelmänä, niin se on vähän strukturoidumpi ja se menetelmä auttaa sit aivoriihimenetelmää ehkä paremmin, vahvistaa sitä yhteistä ymmärrystä ideoiden jalostamisesta.

Tuija [00:04:17]: Joo, ideoinnin menetelmiä on tosiaan useampia, että tässä kiitos mainitsit pari sellaista erittäin hyvää ideaa. Ja ne auttaa tosiaan synnyttämään niitä ideoita. Mutta sitten kannattaa myöskin muistaa sellainen ideoinnin periaate, että jokainen on asiantuntija ja kaikkien mielipiteet ovat samanarvoisia. Ja kaikkien mielipiteillä on merkitystä ja sitten eräs asia, että on äärimmäisen tärkeää, että ne ideat myöskin kirjataan kaikkien näkyväksi, että sit niitä taas voi jatkojalostaa siitä toisen ideasta eteenpäin. Jos ideointi tuntuu haastavalta, niin tässä lopuksi vielä muutama vinkki, että miten sitä omaa luovuutta voi harjoittaa. Eli haastetaan totuttu ja tavanomainen, esimerkiksi mitä jos yökerhossa ei olisikaan baaritiskiä. Tai jos vaihdetaankin näkökulmaa, miten lapset ratkaisisivat ongelman päiväkodissa. Tai entäpä jos otetaan käyttöön päinvastainen ideointi pohtimalla, mikä olisikin se huonoin vaihtoehto ikinä. Täytyy muistaa, että ideointi on hauskaa ja siihen kannattaa kyllä heittäytyä mukaan. Vai mitä Katja?

Katja [00:05:46]: No ehdottomasti ja pakko vielä todeta, että se luovuushan on lihas. Ei kuin jumpalle.

[äänite päättyy]