[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:03]

Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevä podcastia. Podcast on tuotettu osana OKMN liikunnan kehityshankkeisiin suunnatuilla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä.

Tässä podcastissa puhutaan keskikokoisen urheiluseuran toiminnasta, ja tietysti erityisesti talouden hoidosta. Keskustelijoina podcastissa on Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen…

Puhuja 2 [00:00:37]

Hei vaan kaikille.

Puhuja 1 [00:00:38]

Ja Heli Kortesalmi, eli minä. Ja vieraana meillä on tänään Jaguar Spirit Athletes ry:n, eli JSA:n, toiminnanjohtaja Outi Sahikallio. Hei Outi, ja kiitos, että tulit kanssamme juttelemaan.

Puhuja 3 [00:00:51]

Kiitos kutsusta.

Puhuja 1 [00:00:52]

Ja mehän ollaan tosiaan nyt Jyväskylässä ja teidän hallilla, että kiitos, että saatiin tullakin tänne vielä. Mutta voisitko sä, Outi, kertoa lyhyesti Jaguar Spirit Athletesin seurasta ja toiminnasta? Kuinka monta joukkuetta teillä on, ja millä tasolla ne kilpailee? Ja te olette cheerleading-seura, mutta mitäs cheer-lajeja teillä voi harrastaa?

Puhuja 3 [00:01:15]

Joo. Ollaan cheerleading-seura, ja ollaan yksilajiseura, meillä on pelkästään cheerleading. Ennen on ollut cheer-tanssi, mutta tällä hetkellä ei ole. Elikkä yhtä lajia mennään. Ja meillä on 18 kilpajoukkuetta, ja niitä on ihan level 1:ltä SM-tasolle, eli kaikilla tasoilla löytyy, ja kaiken ikäisiä harrastajia ja urheilijoita. Sitten meillä on 10 harrastejoukkuetta tällä hetkellä. Keväälle on tulossa yksi joukkue lisää. Että tunkua oli niin paljon nyt syksyllä, että päätettiin, että keväälle ainakin yksi joukkue. Katsotaan nyt, meillä on ilmoittautuminen auki kevätkaudelle harrastejoukkueisiin, että jos sieltä tulee mahdottoman paljon, niin sitten koitetaan mahduttaa vielä toinenkin joukkue. Mutta yksi ainakin lisää.

Puhuja 1 [00:02:00]

No kiva kuulla, että laji on kasvussa tai suosiossa edelleen.

Puhuja 3 [00:02:05]

Kyllä.

Puhuja 1 [00:02:06]

Hieno homma. No, tänään tässä meidän podcastissa tarkoitus on puhua tietysti taloudesta. Ja näin ison seuran taloudessa pitää olla jo jonkin verran koordinointia, niin miten teidän seuran talousasiat on järjestetty? Kuka hoitaa ja mitä, ja minkälainen työnjako teillä on?

Puhuja 3 [00:02:24]

Joo. No meillä on pääsääntöisesti niin, että toiminnanjohtaja, elikkä minä hoidan suurimman osan taloudesta. Viime vuonna palkattiin seurakoordinaattori, joka rupes kehittämään sitä taloutta ehkä vielä parempaan suuntaan. Tai paljonkin parempaan suuntaan. Että löytyy ammattitaitoa sieltä. Ja nyt sitten tän kauden aikana on tarkoitus, että hän rupee ottamaan sitten isompaa koppia koko seuran taloudesta. Että nyt on oikeastaan suunniteltu niiden joukkueiden talousasioita enemmän, tämän ajan kun hän on ollut. Ja nyt sitten panostetaan siihen koko seuran talouteen myös.

Puhuja 1 [00:02:58]

Okei. No, mitä järjestelmiä teillä on käytössä?

Puhuja 3 [00:03:01]

No, meillä on Netvisor käytössä, eli sähköinen taloushallintajärjestelmä, ja sitten meillä on myClub käytössä. Eli kaikki laskutukset hoidetaan joko Netvisorin tai myClubin kautta. Ja tietenkin sitten joukkueiden taloudessa on mukana ihan perinteiset Excelit ja Drivet ja sun muut. Että se on vielä myös käytössä.

Puhuja 1 [00:03:21]

Onko teillä joku automaattinen yhteys sen Netvisorin ja myClubin välillä?

Puhuja 3 [00:03:27]

Joo, kyllä.

Puhuja 1 [00:03:30]

Mahtavaa. Ja onko teidän kirjanpito ulkoistettu, vaikka teillä onkin jonkin verrankin talousosaamista?

Puhuja 3 [00:03:35]

Joo. Meillä tilitoimisto hoitaa suurimman osan siitä taloudesta kuitenkin. Ja toki siellä on paljon kehitettävää, ja me haluttaisiin kehittää esimerkiksi talousraportointia ja kassavirtaennusteita ja noin. Että ne on sellaiset, oikeastaan seuraavan puolen vuoden aikana agendalla tässä, että ruvetaan niitä meidän seurakoordinaattorin kanssa tarkastelemaan tässä läpitte että miten me saataisiin… Koska se seuratalous on ehkä tilitoimistollekin, joka ei ehkä pääsääntöisesti hoida seuroja, niin on ehkä haastavaa. Että sinnekin päin me joudutaan ehkä avaamaan aika atomeiksikin, että mitä kaikkea siellä on, ja mikä raha liikkuu mihinkäkin suuntaan. Että vaikka kaikki seuran rahat on seuran rahoja, niin siellä on kuitenkin niitä joukkueen rahoja, ja just näitä yhteistyökuvioita, ja on varainhankintaa ja muuta. Että miten ne niin kuin liikkuu siellä. Että meilläkin on varainhankinnasta, niin osa menee aina seuralle ja osa on joukkueen, että mikä on se prosentuaalinen osuus on, ja mihin se laitetaan. Ja kustannuspaikkoja löytyy pilvin pimein. Niin niiden ehkä sellaista organisointia.

Puhuja 1 [00:04:38]

Okei, eli te käytätte kustannuspaikkoja tähän seurantaan. Onko teillä muuten semmoinen yhden tilin malli, vai onko joukkueilla omia tilejäkin vielä?

Puhuja 3 [00:04:47]

Ei meillä, että meillä on yhden tilin malli. Ainoa sitten että meillä on säästötili, mihin sitä puskuria kerätään, niin on toinen tili. Mutta ette ei ole kuin yksi tili.

Puhuja 1 [00:04:55]

No niin, samanlaisia kokemuksia mullakin on, kun olen ollut seurataloudessa mukana. Säästötili kannattaa olla vähän pahan päivän varalle. No, kerroit, että te olette saaneet ehkä vähän tilitoimistoakin opettaa tai neuvoa, tämmöistä, seuratoiminnasta. Mutta onko sulla jotain vinkkiä tilitoimistoyhteistyöhön tai tilitoimiston valintaan tai muuta?

Puhuja 3 [00:5:24]

No ehkä se, että löytää sellaisen tilitoimiston, jonka kanssa on helppo keskustella. Joka ymmärtää ehkä niitä seura-asioita. Meillä ehkä se tilitoimisto ei niin hyvin ainakaan aluksi ymmärtänyt, että joutui aika paljon avaamaan atomeiksi sitä asiaa. Mutta että ehkä se semmoinen vuoropuhelu, ja että pystyy kysymään tyhmiäkin asioita. Just että on ehkä vaikka niitä talouden termejä, mitä meillä ei ole kaikilla tiedossa että mitä ne tarkoittaa, niin että sillä tavalla pystyy kysymään, että mitä tämä tarkoittaa. Että esimerkiksi välttämättä just kun hallituksellekin avaa, niin joku kassavirtaennuste ei välttämättä sano yhtään mitään, että mitä sillä ajetaan takaa, ja miten se toimii. Että sieltä kyllä sitten saa niitä apuja.

Puhuja 1 [00:06:10]

Joo. Ja teidän taloushallinto kuulostaa kuitenkin aika kehittyneeltä, tai automaattiselta, kun teillä on toi Netvisor, joka on yksi Suomen johtavia kirjanpidon pilvijärjestelmiä.

Puhuja 3 [00:06:23]

Joo, no me ollaan siihen päädytty. Ollaankohan me… Onkohan nyt neljäs kausi, kun Nevisor on käytössä. Että ehkä se on se, että enemmän pitäisi olla niin kuin sitä osaamista siihen Netvisorin käyttöön meillä. Mutta kun tietenkin seuratoiminnassa rajalliset resurssit, ja se aika on ehkä se, mitä kaikista eniten puuttuu. Niin ei ole kerennyt perehtyä ihan kaikkiin kiemuroihin. Mutta mitä nyt sen verran on perehtynyt, niin sieltä löytyy tosi paljon niitä kaikkia työkaluja, mitä kannattaisi ottaa käyttöön. Mutta miten ne otetaan käyttöön, ja miten ne hyödyttää meitä, ja onko ne just meille sopivat, miten me saadaan kaikki irti siitä. Että se on ehkä sen tän hetken sellainen kehityskohde.

Puhuja 1 [00:07:00]

Joo, ja toi onkin varmasti viistasta lähteä. Ettei ota heti suin päin uutta toiminnallisuutta käyttöön, ilman että suunnittelee sitä, ja just miettii sitä tarpeellisuutta. Että yleensähän noissa aina ne palikat maksaa jotain ylimääräistä. Ja muutenkin, että sä saat jonkun raportin toimimaan, niin sun täytyy määritellä paljon heti alkuun.

Puhuja 3 [00:07:18]

Kyllä. Ja just se, että se on oikeasti tarpeellinen. Ja että me ymmärretään, mitä se tarkoittaa. Ettei se ole vaan raporttia raportin vuoksi, vaan että se on niin kuin järkevä.

Puhuja 1 [00:07:27]

Kyllä. Ja palvelee teitä. No, mutta vielä kysyisin, että te vastaanotatte verkkolaskuja, lähetätte itse verkkolaskuja…?

Puhuja 3 [00:07:37]

Joo, kyllä.

Puhuja 1 [00:07:38]

Ei pyöritellä enää papereita.

Puhuja 3 [00:07:39]

No, ei. Aika vähän niin kuin…. Mitä mä sanoisin vuositasolla, ehkä kymmenen paperista laskua tulee. Mutta sekin johtuu yleensä siitä laskun lähettäjästä, että ne ei pysty sitä toimittamaan meille oikeassa muodossa vaikka kuinka yritetään. Mutta itse ei lähetetä yhtään paperista laskua, että se on kyllä…

Puhuja 1 [00:07:58]

Kyllä se on tätä päivää, jopa urheiluseurassa. Ja aika usein tietysti tällaiset järjestelmät saattaa olla vähän kalliimpia, mutta sitten ne säästää sitä aikaa, jota sä just sanoit, että on vähän.

Puhuja 3 [00:08:08]

Kyllä. Ja meillä on siinä samassa esimerkiksi Visman perintäpalvelut, että meidän ei tarvitse periä kaikkia maksuja, vaan ne hoidetaan suoraan sieltä. Toki se sitten aiheuttaa kommervenkkejä, kun on esimerkiksi niitä ihmisiä, jotka maksaa laskunsa kahteen kertaan, ja minähän en sille voi tehdä mitään, vaan minun pitää ystävällisesti ohjata hänet kääntymään Visman puoleen, että siellä se hoidetaan. Ja se ei aina kaikille ole niin helppoa ja selkeätä.

Puhuja 1 [00:08:29]

Joo. Kyllä se kannattaa varmaan jokaisen keskittyä siihen asiaan, mitä osaa parhaiten. Cheerleaderit tekee cheerleadingia, ja kirjanpito- ja perintätoimisto tekee omia asioita. Tekeekö teille kirjanpitotoimisto jotain muitakin palveluja kuin tämän kirjanpidon, ja sitten teillä on se perintä ulkoistettu, ehkä palkanlaskentaa…?

Puhuja 3 [00:08:47]

Joo, palkanlaskenta on tällä hetkellä kokonaan tilitoimiston harteilla. Siitä nyt ehkä vähän keskustellaan, että meillä on osaava ihminen meidän seurakoordinaattorina, että rupeisko hän esimerkiksi meidän valmentajien palkkoja laskemaan, koska se ei ole hirveätä rakettitiedettä, niin hän pystyisi sen hoitamaan. Niin ehkä siirretään sitä. Meillä on pikkuisen sellaisia uusia suunnitelmia tässä tulossa. Ja myös on ollut henkilövaihdoksia, ja äitiyslomaa, ja muuta tämmöistä, niin aina siinä tietysti pitää sitä järjestelyä silloin harrastaa, niin…

Puhuja 1 [00:09:17]

Niin että mietitte, mitä tehdään. Miten, onko teidän tilitoimisto tarjonnut teille jotain talousneuvontaa, tai apua hankehakemusten tekemiseen, tai muuhun tällaiseen?

Puhuja 3 [00:09:25]

No, oikeastaan aika vähän. Ja hankehakemukset… He toimittaa sieltä oikeastaan sellaisen raportin, minkä mä pyydän. Että mä tarvitsisin tästä ja tästä kustannuspaikkaraportin tähän hankkeeseen. Niin sen toimittaa. Mutta kyllä niin kuin hankehakemukset tehdään pääsääntöisesti kyllä ihan itse.

Puhuja 1 [00:09:43]

Joo. Me tossa viime viikolla itse asiassa keskusteltiin yhden yrityksen kanssa, joka tarjoaa tällaista ulkoistettua hankehakemuksen tekemistä. Vinkkinä kuulijoille.

Puhuja 3 [00:09:54]

Joo, oon joistakin oon kuullutkin, ja joiltakin olen saanut sähköpostiakin, että olis. Mutta tähän mennessä ei vielä oikein ole löytynyt semmoista. Mietitään ehkä vähän, on näitä uusia rahoitusmahdollisuuksia, mitä on tullut, niin ehkä niihin sitten. Pohdinnan alla.

Puhuja 1 [00:10:11]

Juuri näin. Ja tietysti se vaatii sitten aina jonkun uuden… Mutta kun teilläkin on tässä tätä uudistusta käynnissä, niin se voisi olla. Teillä on niin kuin vähän aihettakin saada sitten tukia.

Puhuja 2 [00:10:19]

Vaikuttaa aika mielenkiintoiselta tämä teidän tilanne siinä mielessä, että paljon on tullut uutta, ja varmasti olette just sellaisessa vaiheessa, että prosessit muuttuu, ja vähän mietitään, että mikä on sellaista, miten kannattaa asioita tehdä, kuka tekee, ja näin. Eli varmaan on toisaalta tosi haastava, ja toisaalta tosi mielenkiintoinen vaihe tässä. Tota, jos palataan pikkuisen vielä sinne talouden suunnitteluun. Sä, Outi, vähän jo sivusit sitä, että miten teillä sitten suunnitellaan taloutta ja tehdään budjetteja ja tämän tyyppistä, niin voisitko sä vähän vielä avata sitä prosessia. Että mistä se lähtee liikkeelle, että millä tasolla teillä lähdetään vaikka ensin sitä teidän taloutta suunnittelemaan, ja talousarvioita ja toimintasuunnitelmia laatimaan?

Puhuja 3 [00:11:13]

Joo, no siis… Jos aloitetaan vaikka joukkueista, niin joukkueissa meillä budjetit suunnitellaan niin, että meillä minä ja valmennuspäällikkö ja seurakoordinaattori yhteistyönä katsotaan, että minkätasoinen joukkue, kuinka monta treeniä niillä on viikossa. Kausimaksut meillä hyväksyy aina seuran hallitus, elikkä se päätetään ensimmäisenä. Ja sitten se muu budjetti, että mihinkä… Minkälainen valmennustiimi niillä on, onko siinä kuinka monta valmentajaa, onko siinä valmentajaharjoittelijoita? Mihin kisoihin osallistutaan? Onko ne yön yli kisoja, onko ne päiväreissuna heitettäviä kisoja? Onko heillä kuinka paljon leirejä? Siinä tulee oikeastaan se valmennustiimi jo mukaan, että valmennuspäällikkö käy heidän kanssa keskustelua, että mitä he toivoisivat, että kuinka monta leiriä esimerkiksi, onko siellä ulkopuolisia valmentajia, tuleeko jostain muualta? Tai lähteekö leirille jonnekin muulle paikkakunnalle? Kaikki tämmöiset näin, niin se rakennetaan se runko, jo edellisellä kaudella rakennetaan se runko, että mitä se pitää sisällään. Ja sitten meillä on tietty haitari, just esimerkiksi 1000 – 1200, ja se on se maksu, ja kymmeneen osaan jaetaan, ja laskutetaan se sitten kauden aikana.

Puhuja 2 [00:12:33]

Kyllä. Mutta että teillä se suunnitelma lähtee niin kuin joukkueista, ja tavallaan siitä joukkueen operatiivisesta toiminnasta, ja mitä se maksaa, ja sitten sitä lähdetään rahoittamaan.

Puhuja 3 [00:12:43]

Joo, ja tavallaan silleen, että aika pitkälle meillä on valmiina jo suurinpiirtein se summa, mitä se saa kustantaa. Esimerkiksi level 1 minit, niillä on tietty summa. Ja siihen sisälle, mitä siellä voidaan sitten niitä palikoita vaihdella. Esimerkiksi just niiden leirien suhteen, tai jos halutaan joku leiri jonnekin toiselle paikkakunnalle, niin sitten jätetään ehkä joku toinen leiri pois sitten sen takia että enemmän tulee niitä kustannuksia. Ja sinne sisälle on paljon myös sellaisia, mitä seura määrittelee. Esimerkiksi just puhuttiin tässä aikaisemmin tästä fysiikkavalmennuksesta, niin meillä on, että seura määrittelee, että tietyllä tasolla on tietyn verran fysiikkavalmennusta. Ja sitten myös psyykkistä valmennusta on tietyllä tasolla tietyn verran. Että ne tulee automaattisesti sinne budjettiin mukaan. Ja se on ihan seuran linjaus tavallaan, että me kehitytään kummassakin osa-alueessa sillä tavalla systemaattisesti, eikä sillä tavalla, että se alkaa jossain SM-tasolla, iskee päälle kaikki, ja aikaisemmin ei ole harjoiteltu ollenkaan. Että siihen pitää harjoitella.

Puhuja 1 [00:13:40]

Ja oliko teillä fysiikkavalmennusta ihan mineistä lähtien?

Puhuja 3 [00:13:43]

Meillä on tavallaan sellainen ohjelma, mitä heille… Että heillä käy sitten fysiikkavalmentaja pari kertaa vuodessa vähän näyttämässä, ehkä enemmän niille valmentajille, että miten nää hommat tehdään. Ja sitten käy katsomassa miten se on toteutunut. Että se on niin kuin tälle kaudelle tullut uusi juttu.

Puhuja 2 [00:14:00]

Joo. Toi teidän toimintamalli kuulostaa sellaiselta, että siinä saadaan hyvin vietyä sitä urheilutoimintaa, ja sitten mallinnettua, kuvannettua sitä siinä taloudessa. Mikä itse asiassa oikeastaan onkin sen koko talouden suunnittelun ja budjetoinnin ehkä se tärkein juttu.

Puhuja 3 [00:14:17]

Ja sitten se on hyvä ehkä siinä, myös vähän sellainen pedagoginen ote, että myös niitä valmentajia vähän kasvatetaan siihen, että heillä on se tietty määrä niitä palikoita, mistä se pystytään rakentamaan. Sitten heidän pitää vähän itse suunnitella, että mitä he haluaa, mikä on heidän mielestään tärkeätä siinä. Ja sitten saada se oikeanlainen kombo siinä. Että ei tule kaikki niin kuin ylhäältä määriteltynä, että nämä teillä pitää olla, ja teidän pitää käyttää näin nämä rahat. Että sitten ehkä jossain vaiheessa annetaan aika tiukkoja määräyksiä siitä, että kuinka paljon vaikka joukkueen varusteita saadaan ostaa, se on tietty summa, sitä ei niin kuin ylitetä. Että se on aika ehdoton, se lähtee aika äkkiä muuten laukalle, että siellä ostetaan sitten jos jonkinlaista. Ja esimerkiksi kuinka monta yötä, ollaanko kisareissulla kaksi yötä vai yksi yö, niin tämmöisistä ollaan tiukkoja, että se on se yksi yö ja piste. Ja sitten että jos ollaan liian lähellä Jyväskylää, että mistä me lähdetään, niin onko yhtään järkevää mennä yöksi. Että me määritellään kyllä sitten sekin, että ei, että mihinkä mennään yöksi ja mihin ei.

Puhuja 1 [00:15:24]

Teillä on aika tiukkaa tuollaista ylätason ohjaamista, mikä on varmasti hyvä. Silloin saadaan kulut pidettyä kasassa. Että mä ymmärrän, että toiveiden kaivo on loputon.

Puhuja 3 [00:15:34]

Se on loputon. Ja just sen takia ollaankin menty sitten siihen, että ollaan saatu sitä palautetta harrastajien vanhemmilta pääsääntöisesti että oliko tämä järkevää, että ollaan kaksi yötä esimerkiksi kisareissussa. Koska se kisojen jälkeinen yö, niin kyllähän sen tietää minkälaiseksi hulabalooksi se menee.

Puhuja 1 [00:15:57]

Kyllä joo, olen ollut joukkueenjohtajana. Mutta se on kyllä hauska yö.

Puhuja 2 [00:16:04]

No, talouden suunnittelu teillä lähtee tosi hyvin sieltä niin kuin operatiivisesta toiminnasta, ja tuossa kerroitkin jo vähän että minkälaisia raportteja ehkä nyt saatte, ja mitä sitten ehkä olisi toiveissa. Mutta kerrotko, Outi, vielä vähän tarkemmin, että miten te sitten seuraatte tätä teidän taloutta ja budjetin toteutumista ja sen toiminnan toteutumista?

Puhuja 3 [00:16:29]

Joo. Ehkä just se, mitä me tällä hetkellä kaivataan eniten… Tai ruvetaan kehittämään, ollaan aloitettu kehittäminen jo, niin on se koko seuran budjetin seuraaminen. Koska se tosiaan muodostuu niin monesta palapelistä, että se on aina vähän haastavaa. Mutta joukkueiden kohdalla se on tosi helppoa. Meillä on semmoinen Excel, ja se on vielä Drivessä, että kaikki valmentajat ja kaikki joukkueenjohtajat siinä tiimissä näkee sen budjetin missä mennään. Ja pystyvät, kun he miettivät sitä, että no me haluttais nyt kesken kauden jotain. Niin sitten ne menee sinne budjettiin, ja näkee jo siinä vaiheessa, että ei tule onnistumaan. Niin he tietävät mitkä on ne rajoitukset siinä, ja mitä on mihinkin niin kuin ajateltu. Ja siellä on kaikki kisamatkojen ruokailut vaikka jo valmiiksi budjetoitu, että menomatkalla ruoka yhteinen, ja paluumatkalla omakustanteinen. Sitten voi mennä sinne Hesburgeriin niin kuin syömään ihan mitä haluaa. Että on niin kuin tietyt raamit siinä. Mutta koko seuran taloutta, niin siinä on ehkä vähän haastavaa se, että kun ne kaikki rahat on seuran rahoja, niin… Ja meillä on syksyisin, tosi paljon joukkueet tekee varainhankintaa ja seurakin tekee jonkun verran. Ja se, että mihinkä ne tapahtumat, mitkä on meidän isoja tulonlähteitä, niin mihin ne ajoittuu, ja minkälaisia tapahtumia ne on, ja kaikki tämmöiset. Niin ne vaikuttaa aina tosi paljon siihen seuran talouteen. Ja tietysti sitten kaikki avustukset ja muut, että ne on ollut viime vuosina vähän erikoisia. Että meilläkin Jyväskylässä aina tulee ja menee erilaisia avustuksia. Ja nyt ollaan sillä tavalla hyvässä mallissa, että esimerkiksi seurat, mitkä itse hallinnoi tiloja, niin niihin tulee avustusta. Se on ollut meille nyt viimeisinä vuosina ihan hyvä avustuslähde, niin se on ollut ihan jees.

Puhuja 2 [00:18:23]

Kyllä. Tota, jos jatketaan vielä vähän tuosta varainhankinnasta. Sanoit että se on teillä sellainen tärkeä, niin kerrotko vähän, että minkälaista varainhankintaa teette, mitkä on teidän sellaisia suosikkijuttuja, mitä teette? Varainhankinta on varmaan kaikille seuroille tosi oleellista, ja kaikki sitä pohtii, niin miten te olette tän ratkaisseet?

Puhuja 3 [00:18:50]

Joo. No, meillä tehdään paljon erilaista. On ihan perinteiset keksien ja karkkien myynnit ja muut, mitä joukkueet harrastaa. Mutta pääsääntöisesti mä olen kuitenkin sitä mieltä, että se uusien harrastajien saaminen, se meidän perustoiminta, on se, mikä ruokkii sitä muuta toimintaa. Eli meidän varainhankinnan ykköskohta on se, että me saadaan lisää harrastajia, mahdollisimman isot toimivat joukkueet, ja saadaan täytettyä meidän hallin mattotilat, että ne tunnit on täynnä. Ja se on se pää. Koska karkeasti sanottuna kuitenkin, se yksi harrastaja, se tuo enemmän kävijöitä niihin meidän tapahtumiin, se ostaa niitä mokkapaloja sieltä meidän kahviosta, ja enemmän on niitä kausipaidan ostajia, mistä me saadaan rahaa. Niin siihenhän meidän kannattaa panostaa, eikä siihen, että kuinka monta mokkapalaa me myydään tai kuinka monta teepaitaa me myydään. Että se harrastaja on kuitenkin se keskiössä.

Puhuja 2 [00:19:51]

Kyllä. Toi on mun mielestä äärimmäisen hyvä nosto. Että se, että niitä harrastajia on, ja niiden kausimaksujen maksajia, ja tavallaan sen kulupotin jakajia on mahdollisimman paljon, niin se on ehdottomasti kaikkein isoin hyöty sille urheiluseuralle. Monesti tuntuu, että jos katsoo vaikka verohallinnon ohjeistuksia, ja tämän tyyppisiä, niin siellä hirveästi keskitytään talkoisiin, ja… Tai ei ehkä niinkään välttämättä verohallinnon ohjeistuksia, mutta blogikirjoituksia ja tällaisia, niin paljon puhutaan siitä, että mitä kaikkea voit myydä, ja miten tehdä talkoita. Mutta ehkä se ihan perustoiminta, ja siinä tehtävät rahat, unohtuu. Ne on ehkä niin sellaista orgaanista, tavallista toimintaa, että…

Puhuja 3 [00:20:41]

Kyllä. Ja joskus tuntuu, että ihan tässä seurayhteisössäkin se unohtuu välillä. Että pitää oikeasti vähän itseäänkin herätellä vähäsen, että miksi meidän pitää ruveta myymään jotain arpoja? Koska me voitaisiin sillä rahalla tehdä sitä jäsenhankintaa, ja panostaa siihen enemmän. Ja tottakai, se muukin raha on tärkeä, mutta… Ja olla esillä. Me ollaan tällä hetkellä ainut seura tässä Keski-Suomessa, tai Jyväskylässä, jossa voi cheerleadingia harrastaa, niin meidän pitää olla esillä, että meidät tiedetään. Ja kyllä tämä edelleen on tämä laji vähän sellainen, että jos mennään vaikka yhteistyökuvioihin, niin siellä on sitä keski-iän ylittänyttä mieshenkilöä, joka ajattelee, että me ollaan jossain jääkiekkopelissä heiluttamassa huiskia. Että kyllä se sellainen imagotyö ja brändin rakentaminen on meille edelleenkin tärkeätä. Ja lajin esille tuominen ylipäätään.

Puhuja 2 [00:21:36]

Kyllä. No, onko jotain sellaista, mitä te olette erityisesti nyt tehnyt sen näkyvyyden eteen tai näin? Minkälaisia toimenpiteitä?

Puhuja 3 [00:21:50]

Me ollaan kokeiltu monenlaisia juttuja. Me ollaan tehty paljon kouluvierailuja. Ja nyt, esimerkiksi meillä on tässä kauppakeskus ihan parin sadan metrin päässä, niin siellä ollaan käyty sellaista lajiesittelyä pitämässä. Ja siellä on hieno huomata, että koska näyttävä laji, niin kaikkihan pysähtyy katsomaan. Ja lapsiperheet varsinkin. Ja silloinhan siellä on se vanhempi mukana, ja se on tärkeä niillä ihan pienillä, että niillä on se vanhempi mukana, joka innostuu, tai näkee että se lapsi on innostunut, niin silloinhan se tuo harrastamaan. Vähän ongelma on se, että jos me mennään päiväkotiin esittelemään sitä lajia, niin eihän se lapsi osaa edes kotona sanoa, että mitä lajia se on kokeillut. Että oli tosi kivaa, mutta en mä tiedä yhtään, että mikä se oli. Niin se ei meitä auta hirveästi. Että siihen niin kuin panostaa. Ja meillä on hyvä harrastekoordinaattori, joka on tosi innostunut siitä hommastaan, ja lajin esille tuomisesta. Ja se on ollut niin kuin iso plussa. Ja ollaan tehty tuolla, no tämän kauden alkuun oli esimerkiksi tuolla keskustassa oli sellainen tapahtuma parissa paikassa samaan aikaan, niin me oltiin siellä esiintymässä. Ja kyllähän se niin kuin esilläolo tuo niitä harrastajia sitten lisää.

Puhuja 2 [00:23:00]

Kyllä. Tuota, sellainen kysymys vielä, ennen kuin siirrytään sitten seuraaviin aiheisiin, niin nythän tällaisilla yleishyödyllisillä yhdistyksillä voi olla jotain liiketoimintaa, niin onko teillä jotain liiketoiminnaksi, elinkeinotoiminnaksi luokiteltavaa, vai…?

Puhuja 3 [00:23:18]

No, ei ole tällä hetkellä. Eikä ehkä ihan lähitulevaisuudessa. Mutta en toki poissulje sitä vaihtoehtoa, että jos joskus tulisi hyvä idea tai tarve, niin miksi ei. Ja jotenkin tuntuu, että tässä maailmassa mikä heitetään milloinkin verolliseksi, niin on vähän sillee epävarmaa. Että pitää olla varautunut siihen, että joku toiminta sitten joskus on verollista. Mutta ei ole tällä hetkellä.

Puhuja 1 [00:23:45]

Mutta sä luettelit tuossa nyt erilaisia työntekijöitä. Sä olet toiminnanjohtaja, ja teillä on nyt tullut, sä puhuit seurakoordinaattori, on harrastekoordinaattori. Kuinka paljon työntekijöitä teillä on tässä seurassa?

Puhuja 3 [00:23:56]

Meillä on viisi päätoimista, ja sitten yksi puolipäiväinen. Sitten on tuntivalmentajia, on sellainen nelisenkymmentä.

Puhuja 1 [00:24:04]

Miten teidän ne tuntivalmentajien palkkauskuviot. Saako sitä palkkaa tästä valmentamisesta, tai..?

Puhuja 3 [00:24:12]

Joo, meillä saa kaikki palkkaa valmentamisesta, paitsi valmentajaharjoittelijat. Ja harjoittelijat on yleensä niitä 15-vuotiaita, joilla ei ole valmennus- tai ohjauskokemusta ollenkaan. Ja he sitten harjoittelevat sen, vähän riippuen tuntimääristä, vuoden – kaksi vuotta, miten se mielenkiinto on. Ja pitää osallistua tiettyihin koulutuksiin, ennen kuin pääsee valmentajiksi. Ja sitten meillä on oikeastaan niin kuin palkkaluokat. Ja meillä on monenlaista palkkaluokkaa. Niihin vaikuttaa kokemus, ja sitten siihen vaikuttaa koulutus, ja semmoinen innokkuus siihen koulutukseen, että on halukas kouluttautumaan. Ja sitten siihen vaikuttaa oikeastaan se asema siinä tiimissä. Meillä on joissain tiimeissä päävalmentajia, niin he saavat enemmän. Heillä on enemmän vastuuta, ja se vastuu on myös liittyvä siihen. Ja sitten meillä on erilaisia erikoisvalmentajia, niin kuin vaikka fysiikkavalmentajat ja näin, niin heillä on sitten eri palkkaluokka myös. Ja sitten meillä on, jos on koulujen iltapäiviin kerhoja, niin meillä on kerhovalmentajan palkka tai kerho-ohjaajan palkka on vähän erilainen. Ja sitten meillä on erilaisia akrokursseja, ja niistäkin on sitten vähän erilainen palkka. Sitten meillä maksetaan myös siitä, että jos tuuraa jotain toista valmentajaa, niin silloin ei mennä sillä omalla tuntipalkalla, vaan tuuraajan palkalla. Silloin ei ole vastuuta ihan hirveästi, niin toki se on sitten pienempi se palkka. Pientä korvausta saa myös meidän koulutuksista, että jos meillä on koulutuspäivä. Tai jos on toiminnanjohtajan tai valmennuspäällikön pitämä palaveri, tiimipalaveri, niin niistä maksetaan pieni korvaus. Että sitten jos tiimi pitää itsestään sitä palaveria, niin silloin siitä ei tule korvausta. Mutta pääsääntöisesti aina pientä pyritään maksamaan asioista. Ja se on hyvin määriteltynä se. Ja meidän valmentajat tietää sen, että jos mä käyn tämän ja tämän ja tämän koulutuksen, niin mun palkkaluokka nousee tähän ja tähän. Että he pystyy myös itse miettimään sitä, että mistä se palkka koostuu.

Puhuja 1 [00:26:33]

Kuulostaa hienolta että teillä on koulutettuja valmentajia. Että valmennuksen laatu on sitten varmasti hyvä.

Puhuja 3 [00:26:40]

No, siihen pyritään. Ja meillä on tietyt valmentajakoulutukset, mitä on kaikkien pakko käydä tietyin väliajoin. Ja sitten on liiton koulutuksissa, oikeastaan halukkuuden mukaan pääsääntöisesti, mutta sitten suositellaan myös tietyille valmentajille, että mikä sinulle olisi hyvä steppi seuraava, että menisi järjestelmällisesti. Toki jonkin verran ohjaa valmentajakoulutuksissa myös nämä Tähtiseura-kriteerit. Että meillä on sekä aikuisten että lasten ja nuorten Tähti-merkit. Niin ne ohjaa myös sitä, että meillä pitää olla tietty määrä tietyn tasoisia valmentajia.

Puhuja 1 [00:27:15]

Kyllä. Tuossa kun kuvasit tuota palkanmaksujärjestelmää, tai noita sääntöjä, joita tuntuu olevan aika paljon, niin tällee taloushallinnon ihmisenä ajattelee, että minkälaisella järjestelmällä te sitten tätä hallitsette? Että kuka on käynyt minkäkin koulutuksen ja näin?

Puhuja 3 [00:27:32]

No, joo. Meillä oikeastaan valmennuspäällikkö aina vuosittain, puolivuosittain, käy keskustelut valmentajan kanssa siitä, että mikä se kenenkin palkkaluokka on, ja sitten se on aina seuraavan vuoden se sama tietyissä asioissa. Ja meillä on käytössä Netvisorin se app, missä sitten merkitään ne itse, jokainen valmentaja käy itse merkitsemässä ne palkat, ja sieltä skrollaa aina, että onko se tuurauspalkka, vai päävalmentajapalkka, vai mikä.

Puhuja 1 [00:27:59]

Se kuulostaa tosi kätevältä.

Puhuja 3 [00:28:01]

Se on, joo. Tietenkin se, että meillä on se yli 40 valmentajaa, niin siellä on myös erilaisia käyttäjiä. Niin se on aina välillä vähän haaste. Ja se, että ne olisi aina ajoissa laitettu, ja muuta. Siellä on aina välillä sellaista pientä haastetta, mutta kyllä mä sanon, että pääsääntöisesti sanoisin että ihan ok toimii.

Puhuja 1 [00:28:22]

Mä ymmärrän tuon aikatauluhaasteen, ja ilmoittaako kaikki palkat. Mutta sitten taas, jos ajatellaan sitä tilitoimistoa, joka laskee ne palkat, niin jokainen palkanlaskuhan maksaa aina ylimääräistä, että se tulee teille sitten kalliiksi, jos te joudutte niitä maksattamaan useamman kerran. Että sitä varmaan kaikki tavoittelee, että kerralla saadaan oikein. No, miten sitten… Me ollaan nyt täällä teidän hallilla tekemässä tätä haastattelua. Teillä on täällä neljä harjoittelualuetta, näytti tosi kivalta. Jopa joustokanveesi, mikä on aika luksusta cheerleadingissa. Oliko tämä teidän oma halli, vai oletteko te vuokralla?

Puhuja 3 [00:28:55]

Me ollaan vuokralla tässä joo, että tää on yksityiseltä vuokrattu. Ihan täysin meidän hallinnoima, että ei ole muita käyttäjiä tällä.

Puhuja 1 [00:29:07]

Ettekä vuokraa ulkopuolisille?

Puhuja 3 [00:29:08]

No, meillä on jonkin verran eri yhdistyksiä, jotka aina vuokraa joitakin tunteja vuodessa tai kuukaudessa. Ja sitten meillä on tuossa vieressä erityisoppilaitos, Spesia ammatillinen oppilaitos, niin niillä on aina joskus täällä jotain tapahtumia, niin ne aina välillä vuokraa.

Puhuja 1 [00:29:30]

No hyvä.

Puhuja 3 [00:29:31]

Mutta ei hirveästi ole sitä päivätoimintaa. Ja se on semmoinen, mihin meidän pitää jatkossakin panostaa. Että sitten on noita, yhtenä päivänä on, tänä vuonna alkoi koulujen iltapäivätoiminnan noita Suomen mallin kerhoja, niin on tuossa myös ensimmäiset meidän hallille saatu. Että se toivotaan, että se myös jatkuisi.

Puhuja 1 [00:29:51]

Okei. Mutta vaikka tämä ei ole teidän… Tai oletteko te nyt monta vuotta olleet tässä hallissa?

Puhuja 3 [00:29:55]

Olisikohan toi toinen puoli ehkä kuusi vuotta, ja tämä toinen puoli on sitten ehkä seitsemän-kahdeksan vuotta.

Puhuja 1 [00:30:04]

Mutta kuitenkin täällä on turvamattoja, ja erilaisia apuvälineitä harjoitteluun, niin olitko silloin mukana… Tai minkälaisella rahoilla, miten te saitte rahoituksen noihin mattoinvestointeihin? Puhuttiin, että tuollainen cheer-matto maksaa 1500 euroa rulla, ja niitä tarvitaan kahdeksan kokonaiselle kisa-alueelle, että se on kallis.

Puhuja 3 [00:30:23]

Se on kallis se matto. No, tiukalla budjetoinnilla. Ja toki on sitten tehty varainhankintaa sen lisäksi. Tapahtumissa mainostettu sitä, että sen takia tämä lippu maksaa vähän enemmän, että tähän yritetään kerätä. Yritetty etsiä yhteistyökumppaneita ja sponsoreita siihen. Että nyt esimerkiksi saatiin LähiTapiolalta rahoitusta välineistöön, niin ostettiin uudet äänentoistolaitteet sillä rahalla. Että ne on korvamerkittyjä tiettyihin asioihin, mihin sitten ollaan saatu niitä rahoituksia.

Puhuja 1 [00:30:54]

Niin, että jonkin verran avustuksia sitten saadaan ja näitä yhteistyökumppanuuksia. Okei. No sitten vielä ehkä jos lyhyesti jutellaan kisamatkoista. Te olette täällä keskellä Suomea, ja varmaan Jyväskylässä on kisoja, mutta sitten aika paljon kisoja on ympäri Suomen. SM-kisat on ensi kesänä Vaasassa. Niin miten kisamatkat suunnitellaan? Kerroit jo vähän, että te vähän päätätte, että kuinka monta yötä ollaan, ja…

Puhuja 3 [00:31:20]

Joo. No, kisamatkat pääsääntöisesti tietysti niin, että se level, se taso määrittää sen, että mihin kisoihin ollaan menossa. Ja sitten katsotaan niitä yleisiä, niitä starttikisoja, mihin kuka vaan voi osallistua, niin haluaako se tiimi käyttää siihen. Onko se oikeassa kohdassa heidän treenisuunnitelmaa? Että onko se joulukuussa, vai onko se helmikuussa ne kisat, mihin he haluaa osallistua. Haluaako ne panostaa pidempään peruskuntokauteen, vai heti lähteä kisailemaan. Että malleja on niin kuin monia. Mutta pääsääntöisesti sen tiimin kanssa katsotaan, että mihin kaikkiin kisoihin kukakin joukkue on lähdössä. Ja sitten katsotaan, kuinka kaukana se on. Ja sitten meillä on joku aavistus kuitenkin siitä, mitä edellisenä vuonna joku bussi on maksanut, niin se arvioidaan sen mukaan. Ja yleensä kauden alussa vähän bussifirmalta kysellään, että onko teillä jotain korotuksia ollut tai muuta. Että se on aika oikein ollut nyt viime vuosina, että ollaan aika tarkasti pysytty budjetissa. Ja sitten just yökisoissa, niin suurinpiirtein tietää sen hotellien hintatason myös. Ja joitakin hotelleja heti kauden alussa sitten buukataankin.

Puhuja 1 [00:32:28]

Niin ne kannattaakin tommoisessa, jos on pienessä kaupungissa kilpailut, niin.

Puhuja 3 [00:32:33]

Kyllä. Ja sitten tietää sen, että jos se menee yli budjetin, niin me tiedetään jo aikaisessa vaiheessa, että hei, nyt teidän täytyy ehkä leiribudjetista vähäsen karsia, että me pysytään siinä budjetissa. Ja me ollaan tosi tarkkoja siitä, että sitä budjettia me ei ylitetä. Elikkä vanhemmat ei joudu maksamaan yhtään sen enempää, kuin mihin he ovat lupautuneet. Että siinä ollaan, oikeestaan voin sanoa että 100 % pysytty, ei ole tullut ylityksiä. Että se on meillä aika tiukka. Että sitten karsitaan oikeasti siitä toiminnasta, että sitten ei ole sitä tiettyä leiriä tai… Toki siinä on sitten vähän sellaista harmaata aluetta, että onko sitten ruokailut esimerkiksi, vai eikö ole ruokailua, ja onko se järkevää että se on. Mutta sekin on aina sitten yksilökohtaista. Toiset haluaa syödä paljon kisamatkalla, toiset jännittää niin paljon, että ne ei syö mitään. Että se on aina…

Puhuja 1 [00:33:20]

Niin. No, miten kun te lähdette kisoihin, niin lähdettekö te… Jossain seurassa jokainen joukkue lähtee omilla kyydeillä ja tekee omat varaukset, joissain seuroissa taas kaikki menee yhteisillä busseilla, ja tungetaan ne bussit täyteen, ja varataan koko hotelli itselle. Mites JSA:ssa toimitaan?

Puhuja 3 [00:33:37]

No, meillä on pääsääntöisesti jokaisella joukkueella oma bussi aina. Ja seura hoitaa kaikki varaukset busseista. Toki jos on pienempi joukkue, ja silloin mahtuu kaksi, niin silloin tietysti tehdään yhteistyötä toisen seuran kanssa. Lähinnä nyt cheertanssin osalta. Että siellä on pieniä joukkueita, että jos ne lähtee samoihin kisoihin, niin ne voi tulla meidän bussiin. Useasti he kyselevätkin, että mahtuuko meidän kymmenen henkeä. Ja sitten jos se mahtuu, niin sehän on sen joukkueen budjetista pois, että sinne saadaan joitain muita, niin ne ihan mielellään ottaa. Niin, ne menee seuran kautta. Ja seura myös hotellit buukkaa. Ja pyritään aina siihen, että olisi samassa hotellissa saman seuran joukkueet. Mutta ainahan se ei ole mahdollista. Ja aina se ei ole samassa kaupungissa edes mahdollista. Että siinä on aina vähän haasteita, kun on pikkupaikkakunnilla. Mutta siihen pyritään. Ja seura meillä hoitaa kaikki varaukset ja kaikki.

Puhuja 1 [00:34:32]

Okei. Hyvää palvelua. Onko teillä muuten niin kuin joukkueenjohtajatoimintaa? Koska joissain seuroissa sitten joukkueenjohtajat hoitaa kaikki nämä asiat. Jotka on jotain äitejä tai isiä tai muita tuttuja.

Puhuja 3 [00:34:41]

Joo, on meillä, oikeastaan tosi hyvä joukkueenjohtajatoiminta. Ja meillä on tosi innokkaita joukkueenjohtajia. Ja meillä oikeastaan, viime vuonna alkoi semmoinen, että meillä on vähän liikaa niitä halukkaita joukkueenjohtajia joissakin joukkueissa. Ollaan jouduttu määrittelemään se, että koska siitä tulee kaikki lisenssikustannukset ja muut, mitkä seuran pitää maksaa tietenkin aina, niin kolme joukkueenjohtajaa maksimissaan saa olla joukkueella. Ja he hoitaa pääasiassa joukkueen varainhankinnan, eli me ei tavallaan seurana liitytä niiden joukkueiden varainhankintaan millään tavalla. Muuta kuin raportoidaan sitten kun on tullut rahaa, että tämän verran on tullut, täsmääkö nämä teidän ostoksia. Ja joukkueenjohtajat oikeastaan, no buukkaa sillä kisamatkalla ruokailut. Että hoitaa sen, kuinka monta allergikkoa on matkassa, ja näin. Käytännön järjestelyt siihen. Että se on ehkä se joukkueenjohtajan isoin tehtävä olla siellä kisamatkalla sitten organisoimassa sitä itse matkaa, valmentajien ja harrastajien tukena.

Puhuja 1 [00:35:48]

No, miten, oletko ollut järjestämässä ulkomaan kisamatkoja? Että niissähän on sitten jo vähän enemmän suunniteltavaa, jos tarvitaan passeja ja muuta…

Puhuja 3 [00:35:57]

En ole ihan hirveästi ollut. Että yhden kerran, silloin kun mä tulin tähän seuraan, niin meillä EM-kisamatkalle lähti yksi joukkue. En ihan hirveästi ollut siinä mukana, koska olin just silloin vasta tullut seuraan. Ja muutenkin, se oli Venäjällä, niin se oli ehkä vähän eksoottisempaa. Mä lähinnä löin leimoja erilaisiin papereihin, koska venäläiset halusivat leimoja.

Puhuja 1 [00:36:18]

Kyllä joo. Pitää varmistaa, että mitä mikin maa tahtoo. Että jos sä lähdet Jenkkeihin, niin siellä pitää olla ne ESTAt ja Euroopassa sitten eri asiat.

Puhuja 3 [00:36:28]

Kyllä. Mutta joo, ei tosiaan, meidän joukkueet ei ole vielä hirveästi käyneet ulkomailla, että katsotaan tulevaisuudessa.

Puhuja 1 [00:38:35]

Toivottavasti. Ainakin sitten Suomessa, niin arvokisamitalien myötä tulee sitten lisää kulujakin myös sitten valitettavasti näitä ulkomaanmatkoista.

Puhuja 2 [00:36:45]

Toisaalta, voi toki tulla lisää niitä harrastajia, jos siellä tulee kisoissa hyvin menestystä. Niin mistä puhuttiin tuossa, että ne harrastajat on kuitenkin se kaikkein oleellisin. Ne on sille toiminnalle, mutta myös jos ajatellaan sitä talousnäkökulmaa, niin ovat siinä kaikkein tärkeimpiä. Tuota, jos nyt vedetään vähän niin kuin yhteen tätä. Tää, Outi, tää teidän toiminta vaikuttaa… Sanot kovasti, että on kehitystä, ja sitä pitäisi vielä kehittää ja tätä, mutta kun mä tätä kuuntelen, niin kuulostaa jo aika sellaiselta ammattimaiselta ja järjestäytyneeltä tämä toiminta. Niin mitkä on sellaiset asiat, kolme vaikka sellaista vinkkiä ja neuvoa, mitä nyt voisit muille urheiluseuratoimijoille antaa? Että mitkä asiat on tärkeitä, mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

Puhuja 3 [00:37:42]

No ehkä se semmoinen suunnitelmallisuus. Että miettii, mitä on tehty, miten se on tehty, mitä siinä on hyviä asioita ja mitä siinä on huonoja asioita. Että ei lähde joka kerta keksimään pyörää uudestaan, vaan miettii niitä. Ja myös että olla korvat höröllään, että mitä muualla tehdään, miten muut seurat, eri lajien seurat, toimii. Että olisi niitä verkostoja, mistä voisi kysyä. Ja seurata, esimerkiksi somessa löytyy paljon sellaisia ihmisiä, joilta voi oppia todella paljon seuratalouttakin. Niin ehkä se. Vaikea sanoa, mikä näistä oli ykkönen, kakkonen ja kolmonen. Mutta että ehkä se, että määrittelee mitä se on, vaikka just varainhankinnassa mitä se on se, mitä halutaan tehdä ja mikä on niin kuin järkevää tehdä. Että onko se järkevää se, että me saadaan lisää niitä harrastajia, vai onko se se, että me myydään niitä arpoja tai vessapapereita. Että kenen aikaa käytetään mihinkin tehtävään.

Puhuja 2 [00:38:44]

Kyllä. Suunnitelmallisuus, ja tavallaan sen miettiminen, mikä on tärkeää ja mikä on mielekästä. Mun mielestä tässä aika hyvät loppukiteytykset tähän. Kiitos sulle, Outi, todella paljon että tulit tähän meidän podcastiin vieraaksi ja saatiin vierailla täällä teidän hallilla, ja jutella sun kanssa näistä seuratoimintaan liittyvistä asioista.

Puhuja 3 [00:39:09]

Joo, kiitoksia, ja kiva kun kävitte!

[äänite päättyy]