Hostit: Joel Pakalén & Maija Niemelä
Vieras: Matti Ala-Outinen

[Joel]
Tervetuloa Matti Ala-Outinen! Sinä olet Moder Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Moder App on varaus- ja toimintajärjestelmä, joka on suunniteltu nimenomaan majoitus- ja matkailuresorteille. Sun tarina on siellä mielenkiintoisimmasta päästä, koska sä et ole pelkkä koodari, joka teki ohjelmiston alan ulkopuolelta, vaan sä olet kolmannen sukupolven resorttiyrittäjä Hawk Hill -tilalta Nuuksion kansallispuiston kupeesta.

Perustit Moderin vuonna 2021 cofounder Anun kanssa, koska markkinoilta ei löytynyt järjestelmää, joka olisi hoitanut mökit, aktiviteetit ja varaukset samassa paketissa. Lisäksi Moder valittiin World’s Best Hotel Tech Startupiksi vuoden 2024 World Travel Awards -gaalassa. Jee! Lisäksi Moder pääsi Skift Ideas Awards -finaaliin operational streamlining -kategoriassa, ja cofounder Anu nimettiin Nordic Women in Tech Awards -finalistiksi vuonna 2025. Tunnustuksia on tullut niin tuotteelle kuin tiimillekin.

[Matti]
Tarkennuksena Anu itse asiassa voitti Entrepreneur of The Year -kategorian Invita-gaalassa 2025, eli sieltä tuli ihan pokaali kotiin.

[Joel]
Mahtavaa! Onnittelut Anulle näin jälkikäteen. Ennen Moderia olet työskennellyt myös IT- ja liiketoiminnan kehitysrooleissa. Miten tämä yhdistelmä kolmannen sukupolven resorttiyrittäjyyttä ja teknologiataustaa synnytti Moderin? Oliko joku konkreettinen hetki, jossa päätit, että tämän järjestelmän rakennan itse?

[Matti]
Vois aloittaa kauempaakin historiasta. Muistan kun olin teini-ikäinen ja isä kysyi, että ryhdytkö mökkikyläyrittäjäksi, ja sanoin, että en helvetissä – ihan kamalaa puuhaa. [naurahtaa] Lähdin opiskelemaan insinööriksi ja tein IT- ja tuotepuolen hommia. Sitten jossain vaiheessa tajusin, että eivät nämä tietokoneet itse asiassa mua kiinnosta, vaan ihmiset ja bisnes. Päädyin siihen, että menenkin perheyritykseen resorttiyrittäjäksi.

Kun päädyin sinne, totesin, että tähän tarvitaan tosi hyvä työkalu. Minulla oli ymmärrys siitä, mikä on 2020-tason järjestelmien pitäisi pystyä tekemään. Koin, että meidän sen aikainen järjestelmä ei tukenut resortin toimintaa. Oletin, että eihän tässä muuta kuin katsotaan paras järjestelmä, otetaan se, ja operaatio kehittyy. Mutta yli kolmekymmentä demoa myöhemmin, kotimaiset ja kansainväliset hotelli- ja resorttijärjestelmät läpikäytyäni, piirtyi kuva, että teknologia on tosi siiloutunutta. Sulla on hyviä hotellijärjestelmiä, hyviä aktiviteetti- ja tours-järjestelmiä, pöytävarausjärjestelmiä, ryhmävarausjärjestelmiä, mutta yhdessä järjestelmässä ei ole tätä kaikkea samassa.

Mun piti rakentaa teknologiastack, valita tietyt toimijat, mutta ne järjestelmät eivät juttele keskenään. Verkkokauppa, joka nojaa hotellijärjestelmään ja huonesaatavuuteen, ei näe muiden tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Et pystyisi myymään resurssipohjaisesti kaikkea. Ajattelin ensin, että pystyykö tähän rakentamaan BI-ratkaisun, joka vetää ne yhteen, mutta päädyin siihen, että tässä pitäisi olla yksi järjestelmä, joka on rakennettu niin, että se toimii yöpohjaiselle hotellipöyrittämiselle, mutta myös tuntipohjaisille kaikille muille palveluille, niin että niitä pystyisi myymään, operoimaan ja analysoimaan yhdestä paikasta.

Totesin, että tällainen pitäisi olla. Anun kanssa lähdettiin pyörittämään, että tässä on varmaan yrityksen paikka. Soitin parille kymmenelle tutulle hotellille ja resortille, että miten te teette tämän. Palaute oli kaikilta sama: ei tähän oikeastaan ole, se on manuaalista työtä, monta järjestelmää, Exceliä, paperia ja kaaosta. Siinä se liikeidea oli. Päätettiin, että tämä tehdään startupina – haetaan rahaa, kasvetaan nopeasti ja tähdätään kansainväliseen markkinaan.

[Joel]
No niin, tämä oli Moderin lyhyt historia. Ja on hauskaa, miten yksityiskohtaisesti kuvasit sen konkreettisen hetken, kun tajusit, että on näitä järjestelmiä vähän joka tarpeeseen, mutta ei ole yhtä sellaista, joka täyttäisi tarpeet yhdestä paikasta. Sehän on suuri haaste resorttiyrittäjille: on mahottoman paljon systeemejä ja kuitenkin aika vähän aikaa, miten tätä koko himmeliä pystyy ylläpitämään. On hienoa, että Suomesta jälleen kerran syntyy uusia innovaatioita.

Mutta ennen kuin hypätään Moderiin syvemmin ja päästetään Maija vauhtiin, niin kuka on Matti? Mitä muuta sun taustassa on sellaista, mitä haluat kertoa kuulijoille, joka on ohjannut sua? Koska sulla on teknistä taustaa, haastat perinteisiä ajattelumalleja ja raameja, ja mainitsit, että haluat olla ihmisten kanssa tekemisissä.

[Matti]
Matti on isä ja puoliso, vapaalaskija, ja ehkä kaiken maailman kehittäjä ja nikkaroi. Aina on joku projekti meneillään – jos ei se ole Moder, niin se on joku muu. Mun cofounder Anu sanoi jossain vaiheessa, että kehitit sinä ennen Moderiakin koko ajan jotain uutta. Olin viemässä autoa autokorjaamoon, se näytti niin typerältä niiden puuhalta siinä, että mä kännykällä näpyttelin niille sellaisen kokonaisuuden, millä ne pystyis ottamaan järkevämmin vastaan tilauksia ja hallitsemaan niitä ja miten se linkittyisi kalenteriin. Piirsin sen paperille, ja ne oli että ”ui vitsi, voisiko tällainen olla?” Se on jotenkin hyvin synnynnäistä, että koko ajan pitää miettiä, miten jotain voisi tehdä paremmin.

Olin yhdessä startup-tapahtumassa, missä Siilas Marristo puhui. Hän sanoi, että mitä hän etsii kun hän sijoittaa firmoihin: founderilla pitäisi olla roadmap loputtomuuteen tai äärettömyyteen. Tavallaan että se ei ole vaan tiettyyn pisteeseen asti ja sitten se on valmis. Anu siinä vieressä sanoi, että ”no tossa ei ainakaan ole ongelmaa, valitettavan äärettömään tekemistä”.

[Joel]
Mahtavaa! Tämä varmaan avarsi kuulijoille paljon, kuka on Matti. Olen tuntenut Matin jonkun aikaa, mutta aina paljastuu tällaisia. Näen sut Pelle Pelottomana hyvällä tavalla – sieltä tulee niitä keksintöjä, ja aina kun jutellaan, tulee uusia ahaa-elämyksiä. Mahtavaa, että kaltaisiasi hahmoja löytyy meidän alalta.

[Matti]
Yksi nyanssi Moderin alkutarinaan: itse resort-yrittäjänä ja matkailualueen toimijana koen, että iso trendi – mihin ihmiset matkaajat haluavat mennä – on se, että et varaa sänkyä ja yöpymistä, vaan varaat elämyksen. Se oli avainsysäys. Järjestelmät teknologia estää sen, että matkailuyritys ei voi tuottaa elämyksiä tehokkaasti. Pienille ja keskisuurille toimijoille laajempien paketoitujen elämysten ja kokonaisuuksien tuottaminen oli tosi hankalaa. Usko oli kova, että tällaiselle ratkaisulle on kysyntää ja tulevaisuudessa vielä kovempi. Matkailu menee siihen suuntaan, joten tarvitaan työkalu, joka on rakennettu experience driven hospitalitya varten ja mahdollistaa sen myynnistä operointiin ja analytiikkaan.

[Joel]
Mahtavaa.

[Maija]
Aivan mahtavaa, ja ilmeisen hyvin on mennyt kun tuossa alussa lueteltiin palkintoja. Mutta hei, mennään resortin arkeen ennen ja jälkeen. Meillä on ollut vieraina useita hotellinjohtajia, jotka ovat kertoneet kauhutarinoita, että respassa tarvitaan kolmekymmentä salasanaa eri järjestelmiin. Tämä on nimenomaan pienissä ja keskisuurissa majoitusyrityksissä – operatiivinen työ vie ihan jäätävän ajan henkilökunnan työajasta, koska tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Manuaalisia prosesseja ja päällekkäisyyksiä on, mikä lisää virheiden riskiä ja heikentää asiakaskokemusta. Kerro meille, minkälaista oli Hawk Hillin arki ennen Moderia?

[Matti]
Käytännössä siinä oli se tilanne, että olisi pitänyt ottaa useita järjestelmiä rinnalle. Haluttiin siirtyä puhtaasta majoitusmyynnistä myymään ruokapalveluita, ravintolapalveluita, aktiviteetteja ja elämyksiä, mutta ne eli käytännössä Excelissä tai paperilla tai kalentereissa. Sulla oli se hotellijärjestelmä, missä oli ne majoitusvaraukset, ja verkkokauppa, missä myytiin majoitusvarauksia. Monessa firmassa tilanne on edelleen samankaltainen. Sulle voi olla joku tilavarausjärjestelmä tai aktiviteettijärjestelmä. Verkkokauppa myy majoitusta, se voi lisämyydä siihen jotain aktiviteetteja tai spa-hoitoja, mutta sen jälkeen manuaalisesti joku syöttää ne toiseen järjestelmään, että ne spa-hoidot on varattu.

Se oli pullonkaula. Ei voitu oikein skaalata tai alkaa myymään enempää, koska operatiivinen hallinta ja manageeraaminen vaati niin paljon työtä, että kate häviää siihen. Aktiviteeteissa ja elämyksissä kate voi olla ohuempi kuin majoituksessa, niin siellä ei ole varaa näppäillä ja lähetellä WhatsApp-viestejä ja kirjoitella Exceliin.

Se mitä Moder mahdollistaa, on yksi asia, että saadaan varaukset ja myynti sisään. Mutta sitten muutosten hallinta – jos puhutaan isommista ryhmävarauksista tai yritystapahtumista, siellä varataan kymmeniä huoneita, tiloja, aktiviteetteja, elämyksiä, tarjoiluja. Varaushetken jälkeen ne muuttuvat moneen kertaan ennen toteutusta. Muutosten hallinta, se että se on yhdessä paikassa ja totuus on tossa ja saatavuus on tossa, helpottaa elämää valtavasti ja mahdollistaa sen, että järjestelmä pystyy hallitsemaan kokonaisuutta.

[Maija]
Eli Moderin järjestelmään se, joka lähtee viemään ryhmää soutamaan, pääsee koko ajan näkemään mikä on tilanne. Ravintola, joka tekee ruoat, pääsee näkemään mikä on tilanne. Erikoisruokavaliot?

[Matti]
Kyllä.

[Maija]
Tänä päivänä suomalaisilla niitä on hirveän paljon. Kansainvälisillä vierailla ei muuten ole yhtään niin paljon – suomalaiset on allergista kansaa. Kaikki pääsee katsomaan, ja muutokset päivitetään sinne.

[Matti]
Kyllä.

[Maija]
Ku se on sitten moottorikelkkaa tai mitä ikinä.

[Matti]
Myyntipalvelu näkee reaaliajassa mitä voi myydä mille päivälle kuinka paljon. Jos tulee muutoksia, he näkevät voiko lisätä näin paljon, onko täällä tilaa. Sitten se porukka, olkoon se pariskunta tai ryhmä, saapuu respaan – respa näkee koko varauskokonaisuuden yhdellä silmäyksellä. Ei vaan ne huoneet, vaan aikajanana: teillä on ensimmäinen tarjoilu tuohon aikaan tuossa, sitten olette menossa moottorikelkkasafarille, ja kun palaatte, teillä on sauna. Kaikki näkyy siinä.

Jos olen siellä moottorikelkkasafarilla tai spa-hoidossa ja kysyn, että ”tämä oli niin hyvä, oisko sulla huomiselle jotain”, hän voi suoraan katsoa onko. Tai jos kysyn safarioppaalta, että mitä mul oli seuraavana, se näkee samasta järjestelmästä, että olit menossa saunaan seuraavana. ”Haluatko olutta? Voin lisämyydä sulle sinne saunaan olutta”, ja se tieto näkyy suoraan. Henkilö joka pyörittää saunaa tietää, että tänne on myyty tällainen, eikä se ole vielä maksettu – pitää ottaa rahat.

Yksittäisissä osa-alueissa erilliset ratkaisut ovat tosi hyviä, mutta yhtymäkohdissa, missä pitäisi nähdä se kokonaisuus – oli se asiakaspalveluhetki tai operaation orkestrointi ja henkilöstön resursointi – kun näet kaiken yhdestä paikasta, voit koko yrityksen resurssoida yhdestä paikasta. Laskutus: se että sulla on kaikki tieto yhdessä paikassa yhden ryhmän alla kaikkine lisämyynteineen – siinä manuaalisen työn määrä voi olla todella kova. Ja kun mennään analysointiin, näet majoitusmyynnin, aktiviteetti-, elämys- ja ravintolamyynnin yhdestä paikasta. Näet myös, minkälaisia paketteja olet myynyt. Voit katsoa top-paketit ja niiden breakdownin, mitkä osa-alueet olivat.

[Maija]
Asiakkaan kannalta – olen järjestänyt niin monta yritystapahtumaa, että juurikin tämä, että moottorikelkkasafarilla joku isännistä kysyy, että mihin me oltiinkaan menossa seuraavaksi. Ja se, että laskutus tulee sieltä, kaikki aktiviteetit, kaikki ne saunakaljat, kaikki ruokailut – tämä on ihan mahtavaa asiakkaan näkökulmasta. Ja toi lisämyyntipotentiaali – pystytkö kertomaan, kuinka paljon eri osa-alueiden ristiinmyynti on kasvanut järjestelmän myötä?

[Matti]
Jos katsotaan koko alustan dataa, se on kasvava trendi, että pelkän majoituksen rinnalle on kasvava määrä elämyksiä, aktiviteetteja ja muita palveluita. Siinä on myös alalla opeteltava asia, että sulla ei ole verkkokauppa, jossa on vaan ne majoitukset ja lisäpalveluina late checkout ja lemmikkilisä, vaan täällä voisi olla mitä palveluita voisit itse asiassa tarjota – vaikka opas tai joku muu. Se on tuotteistamiskysymys. Suomen Lappi on itse asiassa aika edelläkävijä elämysvetoisessa matkailussa. Se paketoinnin taso on viety sinne tosi pitkälle – harvoin myydään pelkkää majoitusta, vaan myydään kaikenlaista ja laajoja kokonaisuuksia. Se oli meille tuotekehityksen kannalta luojan lykky, koska rakennettiin vaikeinta käyttötapausta varten. Kun mentiin ulkomaille, meillä oli aika valmiita ratkaisuja suureen osaan haasteista.

Lapin markkinassa se menee karkeasti kolmasosa majoitusta, kolmasosa food and beverages, kolmasosa aktiviteetteja ja elämyksiä – se on merkittävä osa.

[Maija]
Meillä on Suomessa satoja pieniä ja keskisuuria majoitusyrityksiä. Mikä on suurin kynnys, joka estää niitä siirtymästä Moderiin? Onko raha, osaaminen vai asenne?

[Matti]
En mä valtavia esteitä näe. Jos puhutaan mikroyrityksistä, pienimmistä, siellä voi olla ettei ymmärretä tarvetta tai hyötyä. Meidän ICP on pieni ja keskisuuri Euroopan mittakaavalla – sadoistatuhansista miljoonien liikevaihtoon, kymmeneen miljoonaan asti. Pienimmissä on osaamisasioita, vähän isommissa tottumusasioita – on totuttu johonkin tiettyyn järjestelmään.

Yksi huoli mikä mulla oli firmaa perustettaessa, on että tämä on toiminnanohjausjärjestelmä, ei pieni lisämyyntipalikka, jonka voi klikata ja kokeilla ja jos ei ole hyvä, niin voi hylätä. Se on iso yritystason päätös, jossa sitoudutaan uuteen teknologiaan, jolla pyörii koko operaatio – verkkokaupasta lisämyyntiin, operointiin, laskutukseen. Se on tosi laaja päätös, ja mulla oli huoli, että saako niitä päätöksiä ihmisiltä aikaiseksi. Pitää olla aika iso tuska ja kipu vanhan järjestelmän kanssa, että haluaa vaihtaa. Mutta myyntisyklit ja käyttöönottosyklit ovat meillä aika nopeita, mikä kertoo siitä, että se ei ole vaan vähän parempi, vaan se on dekadiloikka erilaiseen tapaan toimia ja myydä. Päätökset syntyvät yllättävän nopeasti.

[Joel]
Miten te taklaatte nämä perinteiset ”mutta kun me ei” -kysymykset? Millaisilla argumenteilla?

[Matti]
Ehkä kysymysten kautta: jos te pystyisittekin myymään näitä tuotteita ja helposti hallitsemaan aktiviteettien ja elämysten saatavuutta. Jos me saadaan demo asiakkaan kanssa, niin silloin kun he näkevät kuinka helppoa se voi olla. Ihmisten mielikuvitus ei riitä siihen, jos on totuttu tekemään monella järjestelmällä. Se että ne voisi olla yhdessä työkalussa – ihmisten mielikuvitus ei riitä puhelussa, mutta kun he näkevät niitä avainominaisuuksia käytännössä, tulee se oivallus.

[Maija]
Uuden järjestelmän käyttöönotossa on aina jännitysmomentti tai vastarinta, kunnes päästään. Mutta demo on tärkeä, ja tuki siinä vaiheessa.

[Joel]
Teillä on myös kansainvälisillä markkinoilla Moder käytössä. Onko eroavaisuuksia, miten suomalaiset reagoivat uusiin mahdollisuuksiin versus muut Pohjoismaat?

[Matti]
On selkeitä eroja. Ruotsin markkina on iso, markkinarakenne vähän erilainen – siellä on aika isoja itsenäisiä matkailutoimijoita. Sieltä löytyy sata linnaa tai linnankaltaista kartanoa, missä toimii tosi korkealaatuista majoitustoimintaa, jotka myyvät vaan paketteja. Suomessa niitä ei ole kovin montaa. Markkinarakenteet ovat erilaiset.

Jos mennään Viron markkinaan, virolaiset ovat tosi reippaita kokeilemaan – vaikkei olisi ikinä kuullutkaan, vaikuttaa uskottavalta, ”eiköhän testata”. Se oli ensimmäinen markkina mihin mentiin ulkomaille. Sitten Iso-Britannia on oma kokonaisuutensa – markkina on valtava, tosi hajaantunut teknologisesti, siellä on hurjasti toimijoita.

[Joel]
Neljästä kuuteen viikkoon, joskus jopa nopeammin, Moderin asiakkaat pääsisivät käyttämään järjestelmää. Miten tämä on mahdollista, kun perinteisemmissä järjestelmissä saatetaan vaatia kuukausien käyttöönotto?

[Matti]
Kun Moder rakennettiin ensimmäinen versio, päätettiin, että rakennetaan siitä sellainen, että asiakas pystyy itse perustamaan oman Moderin ja käyttöönottaa sen kokonaan itse. Toimipisteiden luominen, tuotteiden ja lisäpalveluiden luominen – sen oli pakko olla tosi helppo. Työmäärä meillä kun lähdetään liikkeelle: saadaan tietyt perustiedot, saadaan heille Moder todella nopeasti auki. Tuotehallinta on järkevää ja nopeaa, eikä se vaadi kumppania – voit itse tehdä sen kaiken.

Todettiin kuitenkin, että aika harvoin yrityksillä on aikaa ottaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää käyttöön ilman että kukaan vetää projektia. Se on järkevämpi meidän vetämä projekti, mutta päästään viikoista eikä kuukausista puhuttaessa. Nopeimmat ovat olleet signaamisesta joitain päiviä, niin että verkkokauppa on auki ja myyntikanavat kytketty. Jos mennään kymmenen miljoonan liikevaihdon hotelliin tai resorttiin, siinä on tuotteistamisen miettimistä ja iso tiimi koulutettavana – se on pidempi aika, mutta rajoittava tekijä ei ole Moder tai sen käyttöönotto vaan se, miten se iso tiimi perehdytetään.

[Maija]
Tämmöinen Moderin kaltainen järjestelmä voisi toimia vaikkapa tapahtumatuotannossa, jossa on useita järjestelmiä ja alihankkijoita. Onko Moderin tapahtumapuoli avautumassa?

[Matti]
Käytännössä meidän asiakkaat järjestävät tapahtumia Moderilla jo. Jos sulla on bisnes puhtaasti tapahtumien järjestämistä, mutta sulla ei ole respaa, operatiivista tiimiä yhdessä toimipisteessä, eikä huonemyyntiä ja myyntikanavia kuten Booking, Airbnb, Get Your Guide – jos ne ei ole relevantteja, käyttäisit vaan yhtä Moderin osa-aluetta. Vahvuudet tulevat siitä kun sulla on montaa eri tuoteperhettä tai palvelua. Olisi helppo tehdä cateringiin erikoistunut järjestelmä, joka olisi siinä vaan sairaan hyvä. Meille tulee inboundina asiakkaita, joilla on vaan aktiviteettia – jos niillä ei ole näköpiirissäkään majoitusta, meidän on vaikea kilpailla puhtaan aktiviteettijärjestelmän kanssa.

[Maija]
Sait siis idean.

[Joel]
Näköjään valo syttyi. Miksi järjestelmien vaihtaminen on korkean kynnyksen takana? Perinteinen ajatus, että siinä menee kuukausia tai jopa vuosia, vallitsee. Nyt meidän kuulijat haastavat perinteistä ajatusmallia ja ottavat yhteyttä Moderiin.

[Matti]
Se passaa.

[Joel]
Teknologia mahdollistajana ja kenen ehdoilla. Tämän podcastin ydinkysymys on ihmisen ja koneen suhde vieraanvaraisuusalalla. Technologian suurin arvo majoitusyrityksissä toteutuu silloin, kun se vapauttaa henkilökunnan kohtaamaan asiakkaat. Automatisointi itsessään ei paranna asiakaskokemusta, mutta se poistaa kitkan. Toteutuuko tämä Moderin osalta?

[Matti]
Toivottavasti. Se palaute mitä on saatu useilta asiakkailta, että Moder on siitä kiva järjestelmä, että jos sä osaat lukea, niin sä osaat käyttää sitä. Käyttäjäystävällisyys on hyvällä tasolla. Toisaalta on tullut palautetta, että tässä tuntee, että tää on rakennettu tähän tarkoitukseen – purpose built, eikä että joku propellipää on jotain touhunnut. Toivottavasti se johtaa siihen, että teknologia tekee ne asiat missä se on hyvä, ja ihmiset voivat palvella toisia ihmisiä.

[Joel]
Teettekö paljon yhteistyötä kumppaneiden kanssa tuotekehityksen osalta? Onko teillä rutiininomaisia palautekierroksia?

[Matti]
Kyllä, tosi aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Kerätään tuen kautta, ja on säännöllisesti asiakkaiden kanssa tapaamisia, missä käydään läpi, mitä te tarvitsisitte, että elämä olisi paremmin. Halutaan käydä monenlaisten yritysten kanssa, että saadaan kokonaiskuva tarpeesta. Asiakkaat tietävät ongelman, mutta eivät yleensä tiedä ratkaisua – meidän pitää keksiä se. Keräämällä tietoa yhteen ja miettimällä, miten me voidaan ratkaista se meidän tuotteella, se on meidän tuotetiimin arkipäivää. Aika vähän tehdään kammiossa että ”hei, mä sain tällaisen idean”.

[Joel]
Millaisia sudenkuoppia tai trial and error -hetkiä on tullut matkan varrella?

[Matti]
Tuotekehitysmielessä on ollut perustavaa laatua olevia olettamia, jotka on osoittautuneet kolmen vuoden päästä vääriksi ja on jouduttu korjaamaan. Startupissa on aina rajalliset resurssit, tehdään karsittu versio, ja myöhemmin paljastuu että ne olettamat oli oikeita, että nämä olivat ne puutteet ja nyt se on iso remontti korjata. Sellaisia tapahtuu jatkuvasti.

Alkuvuosina sudenkuoppa oli se, että vauhti tuotekehityksessä oli tosi kovaa, koska lähtökohta oli tosi yksinkertainen. Kun legopalikkalinna on kymmenen kertaa isompi, yhden palikan lisääminen vaikuttaa tosi moneen paikkaan. Jotta vauhti saadaan pidettyä, pitää olla paljon isompi tiimi. Aika harva asia Moderissa nykyään on silleen, että ”no laitetaan tohon vaan tollanen, eihän se varmaan vaikuta mihinkään” – aivan varmasti vaikuttaa ja moneen paikkaan.

[Maija]
Kehittäminen on sitä, että opitaan virheistä. Jatkuvaa oppimista.

[Matti]
Sitä se on.

[Joel]
Meidän opiskelijoille pitäisi saada tämä mindset – että virheitä sattuu, ja jos epäonnistuu, niin siitä opitaan.

[Matti]
Juuri näin. Jos monta kertaa toistaa samaa virhettä, niin voi alkaa katsoa peiliin.

[Maija]
Moder on suomalainen startup, mutta kilpailee globaaleilla markkinoilla. Mitä World’s Best Hotel Tech Startup -palkinto käytännössä merkitsi teille? Muuttiko se uskottavuutta, myyntiä?

[Matti]
Se oli meille ja mun cofounderille Anulle validointi siitä, että me varmaan tehdään jotain ihan oikeita juttuja. Kun joku huomaa meidät tällä tavalla, se ei ole paikallinen eikä edes pohjoismainen vaan kansainvälinen. Se oli meille iso juttu, koska sitä on vaikea hahmottaa, miltä oma tekeminen näyttää ulkopuolelta. Uskottavuusmielessä se ei ole hopealuoti, että nyt saa aina asiakkaan kun näyttää tätä lippua, mutta se on vähän kaikkia viisareita eteenpäin siirtävä. Se kertoo jotain firmasta. Ja kun palkintoja on sitten useita, se kertoo vielä vahvemmin sitä tarinaa.

[Maija]
Startupin rahoitus – kuinka helppoa oli löytää sijoittajia tähän?

[Matti]
Rahoituksen kerääminen ei ole ikinä maailman helpoin asia. Pitää olla moni juttu kohdallaan, että joku antaa sulle rahaa. Muistan kun ensimmäinen sijoituskierros toteutettiin, Moder ei ollut teknologiana olemassa vaan oli PowerPoint-esitys. Kun saatiin sijoituskierros nostettua, kyllä mä sitä ihmettelin ja tuijottelin tilillä, että siinä sitä rahaa on ja ne vaan anto sen – aika kova luotto niillä on, että tässä on pakko saada jotain aikaiseksi.

Host Away on Suomesta lähtöisin ja kovasti rahoitettu, tosi pitkälle mennyt firma. Se on meille hyvä asia. Hotel tech omana segmenttinään sijoitusmielessä on asia – ei huono eikä paha, vaan asia.

[Maija]
Kun perustetaan teknologiayritystä alan sisältä, onko hyvä, että tuntee alan syvällisesti?

[Matti]
Varmasti voi tulla ulkopuoleltakin, mutta jos se on sun oma oikea ongelma, joka pitää ratkaista – se hiertää niin paljon, että et voi muuta tehdä kuin ratkaista se – niin sillä on paljon suurempi onnistumistodennäköisyys. Jos listaa tekoälyn kanssa startup-ideoita ja valitsee mielenkiintoisen, mutta ei ymmärrä ongelman lainalaisuuksia, siellä on usein mekaniikkoja minkä takia se ei toimi tai sitä ei voi kaupallistaa. Jos ymmärrät ongelman ja se on oikein sun oma ongelma, onnistumisen todennäköisyys on paljon isompi.

[Joel]
Tulevaisuuden hotellia, resortteja ja elämysmajoitusta tutkivassa hankkeessa teknologia ja luonto kohtaavat. Tekoäly on kaikkien huulilla. Miten se näkyy teidän tuotekehityksessä? Onko Moderilla oma AI-chatbot?

[Matti]
Meidän firman tasolla on se, että kaikki päättäjät käyttävät päivittäin tekoälyä kaikissa työtehtävissään, koska sillä pystyy oman osaamisen moninkertaistamaan. Tuotekehityksessä koodaamisessa tekoäly on tosi hyvä. Meidän yks kehittäjä sanoi, että se on niinku hänellä on junnukoodareita, jotka on tosi innokkaita touhuamaan – hänen pitää niitä kaitsea ja katsoa niiden päälle, että ne tekee hyvää työtä.

Meidän alustalla on yhdessä paikassa kaikkien tuotteiden saatavuus, hinta päivä- tai tuntikohtaisesti, ja jatkossa myös henkilöstön resursointi. Mahdollisuudet optimoida toimintaa ja automatisoida manuaaliset toimenpiteet ovat valtavat. Tosi suuri osa resorttien ja hotellien henkilökunnan toimenpiteistä on ratkaistavissa teknologialla – ne vaan tapahtuisivat, ja järjestelmä raportoisi, että tein nämä asiat, tässä on kriittiset asiat, jotka vaativat sun katsomista.

Kun joku lähtee varaamaan tiettyä ajankohtaa, varausjärjestelmä tietää, että meillä on töissä kaksi spa-hoitajaa, joilla ei ole yhtään varausta. Voisimme laskea niiden hintaa, että saadaan sinne varauksia, ja lisämyydä se tälle ostoprosessiin. Näemme pöytävarauksissa, että tällainen tilaus on, suositellaan tiettyä katausta, koska siellä on staffattu tietyllä tavalla ja on tilaa. Jos asiakas haluaa aktiviteetin, me ollaan myymässä viimeistä paikkaa, hintaa voi nostaa. Pystytään reaaliajassa sen inventaarion mukaan hinnoittelemaan.

Revenue management -työkalut keskittyvät huonehinnan optimointiin. Mutta jos sulla on dataa siitä, miten eri markkinat ja sesongit myyvät, pystyt ennustamaan mitä asiakas tulee kokonaisuudessaan ostamaan. Voit myydä huoneen vähän matalammalla hinnalla, koska total revenue tulee olemaan kova – on suuri todennäköisyys, että lisämyyt sille paljon kaikkea muuta, ja voit myydä kaiken muun jopa kalliimmalla.

[Joel]
Mic drop. Mitä meidän lehtorien täällä Haagassa tulisi opettaa tulevaisuuden restonomiopiskelijoille?

[Matti]
Heidän pitäisi olla hirveän hyviä asiakaspalvelussa. Järjestelmä hoitaa kaiken mekaanisen manuaalisen typerän homman, ja sun pitää vaan osata palvella asiakasta huippuhyvin ja mahdollisesti myydä hänelle jotain lisää, minkä sä näet suoraan mitä voisi myydä. Matkailualasta tulee tosi paljon mukavampi ja mielenkiintoisempi olla töissä, koska sä et näppäile jotain järjestelmiä vaan olet ihmisten kanssa.

Toiseksi, tietty avoimuus uusille ideoille. Jos tulee joku uusi teknologia, sen kokeileminen ja miettiminen, että voiko sitä hyödyntää. Työurat muuttuvat, ja se on myös mahdollisuus joustavasti luovia erilaisiin paikkoihin. Jos pitää avointa mieltä ja on valmis oppimaan uutta, sillä pääsee pitkälle.

[Joel]
Miten yhteistyö korkeakoulujen ja startupien välillä saadaan uutta teknologiaa omaksumaan? Avoimuus ja ketteryys – kokeillaan rohkeasti asioita. Miten näet tulevaisuudessa hotellit ja resortit? Onko yksi integroitu Moderinkaltainen järjestelmä tulevaisuuden standardi?

[Matti]
Markkinassa on tilaa molemmille. Ei ole sellaista, että yksi toimija vie koko markkinan. Erilaisia tarpeita on, stäkkiratkaisu toimii jossain erinomaisesti, yhden järjestelmän lähestyminen toisaalla paremmin. Riippuu yrityksestä, yrittäjästä ja halusta, mitä haluaa tehdä.

[Joel]
No niin, mahtavaa.

[Maija]
Mahtavaa! Onpa kyllä ollut huimia juttuja. Nyt on aika kysyä tämän podcastin vakiokysymys. Matti, mikä sinun mielestäsi on ihmisen ja koneen välinen suhde prosentteina asiakkaan palvelemisessa huomisen hotellissa?

[Matti]
Voisiko se olla fifty-sixty -tyyppinen – puolet ja puolet, tai kuusikymmentä neljäkymmentä ihmisen eduksi.

[Maija]
Me tullaan kolmenkymmenen vuoden päästä Joelin kanssa kuuntelemaan nämä kaikki jaksot ja tehdään keskiarvolaskennat.

[Joel]
Tarkistus: tekoäly laskee ne.

[Maija]
Laitetaan kalenteriin.

[Joel]
Hei mahtavaa, kiitos Matti että olit mukana. Oli ihan mieletön jakso – syntyi uusia ideoita, ahaa-elämyksiä, ja laajeni entisestään käsitys siitä, millaisia huippuinnovaatiokykyisiä ihmisiä meillä Suomesta löytyy.

[Maija]
Joo, kiitos, tämä oli mahtavaa!

[Matti]
Kiitos kun sain käydä vieraana.

[Joel]
Kiitos kuuntelijoille. Kuunnelkaa, tykätkää, jakakaa iloviestiä siitä, että Ihminen ja kone huomisen hotellissa -podcast on täällä ja tulee olemaan jatkossakin.

[Joel]
Tämä oli Huomisen hotellissa. Nähdään ensi kerralla.

[Maija]
Tämä podcast pohtii ajatuksia ja luo keskustelua siitä, missä suhteessa meitä palvelee ihminen ja kone tulevaisuuden hotellissa. Miten teknologiset ratkaisut voivat mullistaa hospitality-alaa, ja kuinka pitkälle ne kykenevät asiakaspalvelussa? Onko henkilökohtainen palvelu ihmiseltä ihmiselle tulevaisuuden luksusta? Me pyrimme löytämään käytännönläheisiä ideoita, inspiroivia esimerkkejä sekä strategista näkemystä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

[Joel]
Podcastin taustavoimana on hanke Finnish Hotel of Tomorrow FHoT 2.0, joka on Metropolian ja Haaga-Helian yhteinen hanke. Se kehittää ja innovoi tulevaisuuden hotellia uusilla ja testatuilla palvelukonsepteilla sekä kiinteistöteknologisilla ratkaisuilla. Hankkeen rahoitus: Uudenmaan liitto ja Euroopan unionin osarahoittama Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.