M: Olen Marketta Keisu ja opetan ruotsin kieltä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

A: Olen Arja Aktan-Helminen ja opetan myös ruotsin kieltä Haaga-Heliassa.

M: Tässä podcastissa keskustelemme erilaisista oppijapersoonista ja niiden tunnistamisen tärkeydestä ammattikorkeakoulun opintojaksolla. Voisimme aloittaa tämän podcastin pohtimalla, millaisia oppijapersoonia meillä on opintojaksoillamme.

A: Joo, ja ensi alkuun meidän on hyvä selkeyttää käsitettä oppijapersoona.

M: Kyllä. Oppijapersoona-käsitettä voi käyttää esimerkiksi kuvattaessa, miten oppija oppii, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia oppijalla on sekä millainen oppijan opiskelutausta on. Tässä muutamia esimerkkejä. Luokittelua eri oppijapersooniin voi tehdä monella eri tavalla.

A: Ja ennen kuin lähdemme liikkeelle eri oppijapersoonien kanssa, haluan kysyä, mitä hyötyä siitä on, että me opettajat tässä pohdimme ja tunnistamme näitä eri oppijapersoonia?

M: Oppijapersoonan tunnistaminen voi auttaa opettajaa tarjoamaan sopivampia opiskelutapoja ja tehokkaampaa materiaalia opiskelijalle. Sellaisia tapoja ja sellaista materiaalia, joka vastaa yksilön tarpeita ja vahvuuksia paremmin. Oletko, Arja, miettinyt, millaisia erilaisia oppijapersoonia meillä opiskelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa?

A: Me molemmat opetamme kaikille – tai lähes kaikille – Haaga-Helian opiskelijoille pakollista ruotsin perusopintojaksoa, joten me tapaamme hyvin monenlaisia oppijapersoonia. On tutkinto-opiskelijoita sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Useilla avoimen opiskelijoilla on halu pyrkiä myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi Haaga-Heliaan ja jotkut haluavat suorittaa vain yhden tietyn opintojakson tai opintojaksokokonaisuuden Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Mitä sinulla itselläsi tulee mieleen Haaga-Heliassa opiskelevista oppijapersoonista?

M: Meillä on paljon nuoria, joilla on joko lukiotausta tai ammattikoulutausta. Joillakin on takana jo aikaisempi korkeakoulututkinto. Näistä nuorista toiset ovat kielistä kiinnostuneita, toiset eivät. Jotkut haluavat nelosen tai vitosen eli hyvän arvosanan opintojaksolta, toisille riittää läpipääsy. Suurella osalla ei ole vielä työkokemusta, mutta joillakin on jopa runsaasti työkokemusta. Osalla ei ole vielä käsitystä, mitä he haluavat tehdä tulevaisuudessa. Osalla on jo ammatillisia tulevaisuudensuunnitelmia. Osa esimerkiksi haluaa opiskella nimenomaan ruotsia, koska tietää tarvitsevansa kieltä työelämässä. Kaikki nämä kuvailemani oppijatyypit voivat olla samalla opintojaksototeutuksella yhtä aikaa mukana.

A: Olen huomannut saman. Opiskelijoilla voi olla hyvinkin erilaiset lähtötilanteet, taustakoulutus ja tavoitteet. Tästä syystä on tärkeää, että opettaja on suunnitellut jo etukäteen opintojaksototeutuksen siten, että monenlaiset oppijapersoonat voivat opiskella samalla toteutuksella samanaikaisesti. Meidän tulisi pyrkiä siihen, että otamme jokaisen oppijapersoonan huomioon. Toteutuksella voi olla mukana esimerkiksi sellainen opiskelija, joka haluaa mennä sieltä, mistä aita on matalin. Joku toinen opiskelijaa haluaa opiskella aihepiiriin liittyvää ylimääräistäkin sisältöä.

M: Juuri niin. Opiskelija voi valita Haaga-Heliassa oman mieltymyksen tai elämäntilanteen mukaan itselleen sopivimman toteutusmuodon. Meillä on tarjolla perinteinen lähitoteutus, jossa opiskelija ja opettaja ovat samanaikaisesti luokkahuoneessa. Sitten meillä on tarjolla online-verkkototeutuksia, joissa opetus tapahtuu verkkoalustalla, kuten Zoomissa. Näiden lisäksi meillä on tarjolla virtuaalitoteutuksia, joissa opiskelija opiskelee verkko-oppimisympäristössä ja tekee tehtäviä täysin itsenäisesti ja omassa aikataulussa.

A: Niin, ja onhan meillä vielä näyttökoe. Opiskelijan ruotsin taito voi olla jo valmiiksi vahva. Opiskelijan äidinkieli on ruotsi tai hän on opiskellut tai tehnyt töitä ruotsinkielisessä ympäristössä. Tällaisissa tapauksissa opiskelija osallistuu kirjalliseen ja suulliseen näyttökokeeseen, jossa osaaminen osoitetaan opettajalle.

M: Millä tavalla opettaja voisi sitten kartoittaa eri oppijapersoonia opintojaksoillaan?

A: No, minä esimerkiksi kartoitan eri oppijapersoonia teettämällä toteutuksen alussa oppijoille alkukyselyn, jonka tuloksista pystyn helposti kartoittamaan eri oppijapersoonia. Vastauksiin tutustumalla saan paljon hyödyllistä tietoa opiskelijoiden lähtökohdista, eli alkukysely toimii opettajalle myös kehittämisen välineenä. Ja tietenkin, mikä tärkeintä, kyselyyn vastaaminen auttaa myös opiskelijaa tunnistamaan omia mieltymyksiään, vahvuuksiaan ja haastealueita.

M: Mitä muuta oppijapersoonat voivat kertoa opettajalle?

A: Oppijapersoonat vaihtelevat myös sen mukaan, millaiset opiskelutaidot ja elämäntilanne oppijalla on. Edeltävä koulutus tuo tietenkin mukanaan opiskelutaitoja. Opiskelutaidot ovat kovin erilaiset, jos opiskelija tulee esimerkiksi ammatillisen väylän kautta tai yliopistosta. Toisaalta, jos on pitkään ollut työelämässä, opiskelutaidot voivat olla ruosteessa. Elämäntilannekin voi vaatia joustoa. Joku on kiireinen vanhempi. Toisella on kiirettä työssä, ja opiskelu tapahtuu vapaa-ajalla. On myös sellaisia opiskelijoita, joilla on mahdollisuus panostaa pelkkään koulunkäyntiin.

M: Opiskelijoilla on myös haasteita. On esimerkiksi haasteita jaksamisen kanssa tai oppimisen vaikeutta.

A: Silloin on varmasti hyvä suositella sellaista totutusmuotoa, jossa opettaja on läsnä eli lähitoteutusta. Myös oppimateriaalin selkeyteen on tärkeää kiinnittää huomiota. Voisi kyllä sanoa, että joka ainoalla opintojaksolla tulisi lähtökohtaisesti olla selkeä ja johdonmukaisesti etenevä materiaali. Selkokielinen materiaali, jossa on huomioitu opiskelijan oppimisvaikeudet.

M: Millainen materiaali olisi tällaista?

A: Sanoisin, että tehtävien määrä ei ole tärkeintä, vaan tärkeämpää on panostaa laadukkaaseen ja selkeään materiaaliin, jossa on esimerkiksi selkokieliset videot. Tehtävien monipuolisuus itsessään ei ole tärkeintä, vaan tärkeintä on miettiä, mitkä tehtävät edesauttavat oppimista.

M: Hyvä huomio! Materiaaliin ja ohjeisiin on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta opintojakso on mahdollisimman opiskelijalähtöinen.

A: Meillä on erilaisia oppijapersoonia omilla opintojaksoillamme. Miten siis voimme huomioida paremmin eri oppijapersoonia opintojaksoillamme ja näin muotoilla opintojaksojamme opiskelijalähtöisemmiksi?

M: Tosiaan, jos joskus on ajateltu, että toimimme tietyn ryhmän opettajina, niin meidän tulisikin ehkä ajatella, että ajattelemme yksilöitä, kun toimimme ryhmän opettajina. Nykyään puhutaan paljon oppijakeskeisyydestä, niin se tarkoittaa käytännössä siirtymistä ryhmästä yksilöön. Juuri tällaisessa oppija- tai opiskelijakeskeisessä opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset pohjatiedot, kiinnostukset ja tarpeet sekä erilaiset oppimistyylit.

A: Eli pitää siis muistaa, että me emme suunnittele opintojaksoa ja opintojakson tehtäviä ryhmälle, vaan meidän tulee nähdä opiskelijat yksilöinä, joilla on oma lähtötasonsa, odotuksena, kykynsä ja tavoitteensa. Miten olet huomioinut tämän, Marketta?

M: Olen laatinut eritasoista ja -tyyppistä materiaalia, jotta opiskelija voi toteutuksella tehdä valintoja tasonsa ja myös halunsa mukaan. Toteutuksella voi olla mukana esimerkiksi helpompia selkokielisiä tehtäviä ja myös vaativampaa ammatillista sanastoa sisältäviä tekstejä. Mukana voi olla tekstejä, videoita tai pelejä eli erityyppistä materiaalia. Toteutus on opiskelijalähtöisempi, jos toteutuksen tekemisiä voi yksilöllistää. Tuli myös mieleen, että monesti painotetaan ryhmätyötä ja yhdessä oppimista, mutta kaikki eivät halua tehdä ryhmätyötä. Tämä on hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. On myös yhä opiskelijoita, jotka haluavat opiskella paperin ja kynän kanssa, ja tätä tulee tukea. Kynän ja paperin kanssa opiskelu on tehokasta.

A: Kyllä. Allekirjoitan ajatuksen opiskelijalähtöisyyden tärkeydestä. Opiskelijalähtöistä ei kuitenkaan ole se, että antaa liian vapaat kädet opiskelijalle. Opiskelija ei monestikaan tunnista, mikä on hänelle hyvä tapa oppia. Opiskelija saattaa pitää sellaisesta, mikä ei ole kovin vaativaa ja aikaa vievää, eikä oppimista tällöin tapahdu. Opiskelijalähtöistä on mielestäni se, että opettaja saisi tunnistettua sen, mikä on juuri tietylle opiskelijalle paras tapa oppia.

M: Niin, opettajan olisi tärkeää tunnistaa opiskelijan tarpeet, jotta opettaja voi ohjata opiskelijaa hänelle sopivaan tapaan oppia. Olen sitä mieltä, että opettajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on tiedostaa ja tunnistaa eri oppijapersoonat ja tarjota heille eri mahdollisuuksia oppimiseen. Eli opettaja tarjoaa opiskelijalle mahdollisimman sujuvan ja laadukkaan oppimisen polun, ja opiskelijan tehtävä on loppujen lopuksi tehdä se työ.

A: Juuri näin. Kiitos sulle tästä keskustelusta. On ollut mukavaa ja hyödyllistä pohtia näitä asioita. Toivottavasti myös te kuulijat olette saaneet uusia näkökulmia tästä keskustelusta.

M: Kiitos sinullekin. Ja kiitos kuulijoille.