[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:04]: Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevää podcastia. Podcast on toteutettu osana hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä. Hanke on rahoitettu OKM:n liikunnan kehittämishankkeisiin suunnatulla erityisavustuksella. Tässä podcastissa puhutaan siitä, mitä tarkoittaa, kun urheiluseura tekee elinkeinotoimintaa. Keskustelijoina podcastissa ovat Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kortesalmi, eli minä. Moi, Anna.

Puhuja 2 [00:00:42]: Moikka, Heli. Näistä yleishyödyllisistä yhdistyksistä. Monet urheiluseurathan ovat näitä yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Nyt me puhutaan tietysti elinkeinotoiminnasta, mutta mistä minä tiedän, että onko minun urheiluseurani yleishyödyllinen vai ei. Mitä se tarkoittaa?

Puhuja 1 [00:01:00]: Pääsääntöisesti yleishyödyllisyys tarkoittaa, että yhdistyksen toiminnan tavoitteena on yhteinen hyvä – ei yksityinen voitto. Yleishyödyllisyys edellyttää myös, että toiminta palvelee laajaa joukkoa, eikä esimerkiksi vain pientä sisäpiiriä, kuten perhettä, tai kaveripiiriä. Jos yhdistys ei ole yleishyödyllinen, sen täytyy maksaa veroa kaikista tuloistaan. Mukaan lukien tulovero ja arvonlisävero.

Puhuja 2 [00:01:30]: Mitkä sitten voisivat olla sellaisia tekijöitä, että yleishyödyllisyys nyt sitten menetettäisiin, tai ei pystyttäisi nauttimaan näistä eduista, mitä se tuo tullessaan?

Puhuja 1 [00:01:42]: Jos se yhdistyksen tai seuran toiminta alkaa muistuttaa yritystoimintaa, eli toimii kilpailuilla markkinoilla, tai pyörittää laajaa ammattiurheilua, jossa vaikka tavoiteltaisiin jopa taloudellista voittoa, niin tällöin tämä yleishyödyllisyys voisi vaarantua. Tällainen toiminta voi vaikka olla ison golfkentän ylläpito, yrityskisojen järjestäminen, tai sitten vaikka pysyvien mainosten sijoittaminen seuran alueelle. Tai sitten voi olla vaan, että myy kioskissa tuotteita, kun vieressäkin on joku oikea kioski, joka on yritys. Silloin toimitaan jo kilpailuilla markkinoilla ja silloin tämä seurankin kioski on liiketoimintaa.

Puhuja 2 [00:02:33]: Aika mielenkiintoista. Monet noista, mitä tuossa sanoitkin, niin ovat oikeastaan vähän sellaisia, mitä yleishyödylliset yhdistykset voivat muutenkin tehdä. Olisiko sulla jotain ihan sellaisia konkreettisia esimerkkejä kuulijoille antaa, että mikä sitten olisi elinkeinotoimintaa?

Puhuja 1 [00:02:50]: Esimerkiksi tuo kahvila. Jos seuralla olisi pysyvästi kahvila paikassa, jossa on myös muita kahviloita, niin silloin tämä seuran, tai yhdistyksen kahvila voidaan tulkita liiketoiminnaksi. Varsinkin, jos se kahvila on auki ympäri vuoden, siellä on palkattua henkilökuntaa, niin silloin todennäköisesti tämmöinen kahvila on elinkeinotoimintaa. Sitten toinen esimerkki voisi olla, että yhdistyksellä, vaikka urheiluseuralla, on omat olosuhteet – joku kiinteistö. Ja sitten se vuokraa tätä kiinteistöä tai urheiluhallia yrityksille käyttöön, tai yksityisiin tilaisuuksiin. Tällöin pääsääntöisesti tulot ovat verotettavia. Tosin on tapauksia, että tämmöiselle toiminnalle voisi mahdollisesti saada verovapauksia. Ja muutama vuosi sitten luin lehtiartikkelin urheiluseurasta, joka oli tehnyt tosi paljon erilaista myyntiä. Vaikka se oli varainkeruuta… Ne olivat myyneet sukkia, vessapaperia, raketteja, niin tämä myyntimäärä oli niin suuri, että se oli tulkittu jo melkein kaupaksi. Ja verottaja oli takautuvasti määrännyt tämän kaiken veronalaiseksi. Se on ollut tosi kurja yllätys sille seuralle jälkikäteen sitten ruveta miettimään, että mistä ne rahat siihen veroon saadaan. Ihan täysin vahingossa varmasti tullut, tämä tilaisuus.

Puhuja 2 [00:04:17]: Niin. Ja tuollaistahan voi itse asiassa tapahtua, jos on tulossa vaikka jotain kisamatkoja, leirejä tai jotain muuta, niin niihinhän aika paljon järjestetään monenlaisia kampanjoita. Tuohan on kurja yllätys sitten, jos noin käy. Ja niiltä jäseniltähän se tietysti varmaan sitten maksetaan, että sen sijaan että ne olisivat saaneetkin varainhankinnasta tuottoa, niin ovatkin joutuneet sitten maksamaan verot.

Puhuja 1 [00:04:45]: Ihan totta. Täytyy olla tarkkana siinä, että mihin ne varainhankinnan tulot sitten menevät. Menevätkö ne verottajalle, vai urheilijoille?

Puhuja 2 [00:04:48]: Kyllä, just näin. Mitä sitten, jos on tällaista elinkeinotoimintaa, niin mitä sitten pitää ottaa siinä huomioon esimerkiksi verotuksen kannalta?

Puhuja 1 [00:04:58]: Ensinnäkin, jos tästä tulisi tällaista ylijäämää, eli ne elinkeinotoiminnan tuotot ja siihen liittyvät kulut, niin siitä tulisi voittoa, tai tällaista ylijäämää, niin elinkeinotoiminnan tulovero on 20 prosenttia tästä voitosta. Ja sitten, jos on paljon tällaista myyntiä… Jos vuosittaiset myynnit ovat yli 15 000 euroa, niin silloin tässä tapauksessa tästä pitäisi alkaa perimään arvonlisäveroa. Sitten näihin myyntihintoihin lisätään vaikka tuotemyynnissä 25,5 prosenttia päälle, mikä on Suomen tämänhetkinen arvonlisäverokanta. Ja sitten tämä vero pitää tilittää valtiolle. Siinä on myös tällaista byrokraattista tekemistä. Ja jos nyt seurassa on yleishyödyllistä toimintaa, ja sitten ihan tietoisesti tällaista liiketoimintaa, niin tärkeää on kirjanpidossa selkeästi erottaa elinkeinotoiminta. Voi myös mahdollisesti pyytää ennakkopäätöstä Verohallinnolta, että miten tämä tulkitaan.

Puhuja 2 [00:06:04]: Sehän voi olla ihan hyvä tosiaan, jos niitä on paljon, niin pyytää ihan siihen sitä ennakkopäätöstä. Joissain yhdistyksissä tai urheiluseuroissa tiedän, että on tehty sellaista, että vaikkapa jos on joukkueita tai ryhmiä, jotka sitten tekevät omissaan niitä varainhankintoja, niin sitten pyydetään sinne seuratasolle jonkinlaista yhteenvetoa, että mitä kaikkea on tehty ja kuinka paljon. Sitä pystytään sitten vähän seuraamaan, että minkä suuruista se on, ja mitä kaikkea siellä sitten tehdään. Osittainhan sillä tietysti pyritään varmaan siihenkin, että ei myydä sitten päällekkäin kaikki sukkia siellä, mutta myös sitten ihan tämän kirjanpidon takia tärkeetä.

Puhuja 1 [00:06:51]: Joo.

Puhuja 2 [00:06:52]: Mitä sitten? Viittasit vähän siihen, että voisi olla mahdollista saada jotain verohelpotuksia, tai verohuojennuksia. Kerrotko vähän niistä?

Puhuja 1 [00:06:57]: Joo, tämä on tosi hyvä vinkki, joka tuli mullekin aika uutena tietona. Tosiaan yleishyödyllisillä yhteisöillä, tai juurikin näillä urheiluseuroilla voi olla oikeus verohuojennuksiin. Esimerkiksi kuntoliikunta tai junioritoiminta, jolla ei ole kilpailullista haittaa muille toimijoille, niin tällaiset. Juniorijaostot esimerkiksi voivat saada helpotuksia elinkeinotulon verotuksesta. Ja olen kuullut esimerkiksi seurojen hallimainoksien myynnistä, että myydään mainoksia vaikka jäähalliin, ja ne ovat pysyvästi siellä jäähallissa… Ja vaikka siellä käyvät muutkin, kuin vain nämä juniorit urheilemassa, niin on Verohallinnolta saatu tämmöinen verohuojennus. Sitten ei tarvitse maksaa veroa siitä mainostulosta. Mutta huojennusta täytyy erikseen hakea Verohallinnolta. Ja se hieman maksaa, sen hakeminen, mutta se oli jotain alle tuhat euroa. Jos tällaista toimintaa, vaikka mainosmyyntiä on, niin se maksaa kyllä itsensä takaisin, että kannattaa ehdottomasti se hoitaa. Olen suunnitellut, että meillä olisi ihan oma podcast tästä aiheesta. Puhutaan sitten siellä lisää. Mutta tämä on ihan superhyvä vinkki, joka tuntuu jääneen aika pienelle huomiolle urheiluseuroille.

Puhuja 2 [00:08:20]: Joo, ihan mahtava vinkki. Hyvä, jos palataan siihen. Sitten jotkut urheiluseurathan ovat lähteneet siihen, että ne ovat osakeyhtiöitä, tai ne ovat yhtiöittäneet osan siitä toiminnasta. Milloin tämmöinen sun mielestä kannattaisi tehdä, tämmöinen yhtiöittäminen?

Puhuja 1 [00:08:41]: Jos yhdistyksellä on jotain ihan laajaa liiketoimintaa, niin saattaa olla tosiaan järkevää perustaa erillinen osakeyhtiö. Silloin kaikkien veroilmoitusten ja muiden velvollisuuksien hoitaminen selkeytyy. Tämä myös pitää sitten sen yleishyödyllisen yhdistyksen toiminnan erossa tästä liiketoiminnasta, ja yleishyödyllisyys ei siten vaarannu. Yhtiöiden kannalta mielestäni järkevin ratkaisu on osakeyhtiö, yhtiömuodoista. Useilla suurilla urheiluseuroilla on perustettu tosiaan näitä erillisiä yhtiöitä, joilla ne hoitavat liiketoimintaa. Se selkeyttää. Mitäs sä tiedät? Minkälaisia urheiluseuroja sä tunnet, joilla on erilaisia yhtiöitä, Anna?

Puhuja 2 [00:09:32]: Ainakin sellaisia mitä tulee mieleen, niin tämmöisistä isoista lajeista ehkä jalkapallo ja jääkiekko. Siellähän on aika paljon sellaista ammattilaistoimintaa yhtiöitetty. Sen kautta on sitten helpompi hoitaa niitä ammattiurheiluun liittyviä velvoitteita ja toimintoja. Lipunmyyntejä, sponsorointeja ja muuta. Se antaa siihen enemmän mahdollisuuksia. Esimerkiksi HJK ja HJK:n naiset ovat yhtiöittäneet sen edustustoimintansa ihan erilliseksi. Se sitä kautta sitten pyöritetään. Samoin, kuin sitten FC Interillä on tämän tyyppinen.

Puhuja 1 [00:10:14]: Kyllä. Mulle tuli just mieleen tuo ammattiurheilutoiminta, että urheilijat saavat palkkaa siitä urheilemisesta, niin sehän jo alkaa vaikuttamaan sellaiselta yritystoiminnalta. Ja sitten tietysti on mainosmyyntejä, sponsorointeja ja muita. Ja rahat ovat isoja. Ja tämä on ihan erilaista, kuin junioritoiminta.

Puhuja 2 [00:10:36]: Kyllä. Ja jos ajatellaan, että yleishyödyllisyyden sellainen yksi tunnusmerkkihän on se, että siitä ei kukaan osallistuja saa varsinaisesti… No, voi saada palkkaa, mutta ei mitään kohtuullista suurempaa palkkaa, niin se sitten ehkä vähän rajoittaa sitä, että mitä pystytään siellä yhdistyksen puolella tekemään. Sitten ehkä suurempia mahdollisuuksia ja vapauksia on siinä osakeyhtiön puolella, mikä saattaa ammattilaisurheilussa olla ihan hyvä, mietittävä asia.

Puhuja 1 [00:11:03]: Niin. Ja jos tämmöinen ammattiurheilujoukkue vaikka tekisi voittoakin, niin en tiedä onko niillä se voitontavoittelu nyt se tärkein asia, mutta kuitenkin. Mutta tuo palkkahomma ja että maksetaan koville urheilijoille korkeita palkkoja, niin se mahdollistuu tuota kautta.

Puhuja 2 [00:11:19]: Kyllä. Ja tavallaan se ehkä suojaa myös sitä junioritoimintaa. Jos se olisi se ammattilaisurheilu siellä samassa, ja sitten menetettäisiin vaikka se yleishyödyllinen status tämän takia, niin se olis taas sille junioritoiminnalle huono. Koska siellähän ei nyt sellaisia rahoja ehkä sillä tavalla liiku. Se on enemmänkin tosiaan lasten ja nuorten liikuttamista. Tai voihan se olla aikuistenkin harrastustoimintaa, mitä sitten siellä yhdistyksessä muuten tehdään.

Puhuja 1 [00:11:50]: Joo. Mulle tulisi mieleen nämä jääkiekkoseurat ihan vastaavasti, kuin mainitsit tuossa jalkapalloseuroja. Siellähän usein joukkue, tämä ammattiurheilujoukkue on omassa yhtiössään. Lipputulot, fanituotemyynti ja sopimukset hallitaan tehokkaasti. Mutta sittenhän voi olla ihan joku semmoinen oikea liiketoiminta siinä rinnalla.

Puhuja 2 [00:12:15]: Kyllä, joo. Tästä esimerkkinä nyt voisi sanoa tuolta jääkiekon puolelta vaikka Rauman Lukon, joka on mukana tällaisessa ihan jääkiekon ulkopuolisessa liiketoiminnassa. He ovat mukana tällaisessa RTK Henkilöstöpalvelussa. Sieltä sitten saavat liiketoiminnan tuloja sitä kautta, ja voivat niitä hyödyntää siellä urheilutoiminnassa. Vaikka se on ihan täysin erillinen siitä urheilusta, mutta sitä liiketoimintaa pyöritetään. Ovat siinä mukana ja voivat sitä kautta saada tuottoja siihen urheilutoiminnan rahoittamiseen.

Puhuja 1 [00:13:00]: Joo. Mitenköhän tätä yhtiöittämistä ja näitä muita tulovirtoja saataisiin muihinkin urheilulajeihin?

Puhuja 2 [00:13:07]: Tässä on varmaan sellainen, että jos ajatellaan nyt tällaisia esimerkkejä… No, ajatellaan nyt vaikka tätä Rauman Lukon esimerkkiä. Siinä varmaan joku on saanut idean. Eli tavallaan ehkä semmoinen, että ajatellaan vähän sen boksin ulkopuolelta ja lähdetään miettimään, että mitä voitaisiin tehdä ja kokeillaan. Se on varmaan ehkä sellainen, mitä ehkä voisi enemmänkin olla.

Puhuja 1 [00:13:32]: Niin. Ja tulee ihan tässä mieleen, että tuollainen henkilöstövuokraus, niin kyllähän yleishyödylliset yhdistykset voivat tehdä sitä talkootoimintana. Mutta jos se alkaa laajenemaan, niin… En tunne Rauman Lukon tai tämän RTK:n taustaa, mutta olisiko se sitten laajentunut se talkootoiminta, että perustettiinkin yritys, että lainaa täältä ihmisiä teille töihin.

Puhuja 2 [00:13:59]: Niin.

Puhuja 1 [00:14:00]: Mutta joo, pitäisi varmaan rohkeasti lähteä näitä kokeilemaan, mutta kyllä se vaatii sitten osaamista – se yritystoiminta.

Puhuja 2 [00:14:02]: Joo, se on ihan totta. Ja sitten tietysti on sellaisia, missä tavallaan ehkä siinä toiminnan kylkeen… Toi oli sillä tavalla siitä aika erillinen, mutta sitten on tietysti tämmöisiäkin urheilulajeja, missä ehkä siihen toiminnan kylkeen muodostuu aika luontevasti myös sitä liiketoimintaa. Jos ajatellaan jotain golf-seuraa, niin siellä voi hyvinkin olla, että se harrastustoiminta on erikseen. Ja sitten on ne golf-kentän ylläpitämiseen liittyvät asiat yhtiöitetty omakseen siellä.

Puhuja 1 [00:14:36]: Joo. Tosiaan se golf-kenttäyhtiö sitten vastaisi kentän kunnossapidosta ja ehkä niistä tapahtumien järjestämisistä ja näistä. Ja seura sitten junioreita ja muita golf-urheilijoita kouluttaa, kurssittaa ja järjestää heille toimintaa.

Puhuja 2 [00:14:56]: Kyllä. Ja tätähän on myös tätä yhtiöittämistä… Ei vain sellaisissa yhden lajin toimijoissa, vaan tosiaan monilajiseurat, kuten vaikka Helsingin IFK, millä on siinä oman sateenvarjonsa alla useampia urheilulajeja, niin heilläkin on sitten esimerkiksi se edustusjääkiekkojoukkue, joka liigassa pelaa, niin on yhtiöitetty erikseen muusta toiminnasta, niin se on helpompi sitten keskittyä ehkä myös siihen muun urheilutoiminnan järjestämiseen. Ei tarvitse koko ajan pitää vähän mielessä, että mitä siellä liigajoukkueen puolella tapahtuu.

Puhuja 1 [00:15:38]: Ihan totta. Tämä on tätä samaa, että pidetään ne ammattiurheilun tulot ja menot erillisenä. Ja niin kuin mainitsitkin, turvataan se junioriurheilu siellä yleishyödyllisessä toiminnassa.

Puhuja 2 [00:15:56]: Kyllä. Nyt kun tässä ollaan jonkin verran pyöritetty tätä, että mitä hyötyä on yhtiöittämisestä ja siitä, että ollaan sitten, tai erotetaan sieltä ehkä sitä liiketoimintaa, niin jos tästä nyt tekisit jonkun summauksen, että minkä takia tällainen yhtiöittäminen sitten kannattaisi.

Puhuja 1 [00:16:12]: Tämä yhteyttäminen vähentää sitä riskiä, että koko seuran toiminta katsottaisiin verotettavaksi elinkeinotuloksi, eli yhtiöiden kautta turvataan tämä yleishyödyllisyys. Ja tietysti siinä tapauksissa, että tällaista liiketoimintaa alkaa olla enemmän. Jos on vähäistä varainhankintaa, jotain pientä toimintaa, niin silloinhan kannattaa ehkä vaan jatkaa yleishyödyllisenä ja olla tarkkana, että pysyy siellä yleishyödyllisyyden sisällä.

Puhuja 2 [00:16:43]: Kyllä. Mutta sitten toisaalta, että jos sellaista elinkeinotoimintaa luontevasti siihen tulisi, niin sitäkään ei kannata sillä tavalla pelätä. Sitten käsittelee sen elinkeinotoimintana ja ottaa siihen vaikka jonkun kirjanpitäjän avuksi, pyörittämään sitä elinkeinotoimintapuolta siinä. Ja toki aina muistaa, että hakee sitten niitä ennakkopäätöksiä ja neuvoja. Ja on tarkkana, kun sitä hommaa tekee.

Puhuja 1 [00:17:14]: Joo, mä oon ihan samaa mieltä. Elinkeinotoiminta kuitenkin, jos se tuo seuralle niitä rahoja, niin kyllä se kannattaa tietenkin tehdä.

Puhuja 2 [00:17:23]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:17:24]: Ja sitten maksaa sen 20 prosenttia, tai kerää arvonlisäveroa. Jos se tulo on enemmän, niin tietysti.

Puhuja 2 [00:17:32]: Kyllä, ehdottomasti.

Puhuja 1 [00:17:31]: [?? 00:17:31] sitä arvioida. Ja sitten ehkä vähän rohkeamminkin alkaa miettimään, että voisiko siihen seuran kylkeen saada jonkun liiketoiminnan, että tulisi enemmän varoja. Koko ajan vaikeampaa ja vaikeampaa on seuroilla toimia. Sitä rahaa tarvitaan ja avustukset pienenevät. Ja talkootyöntekijöidenkin määrä heikkenee. Ehkä nämä alkavat nämä seurat vähitellen olemaan sellaisia liiketoimintaakin harjoittavia yksiköitä.

Puhuja 2 [00:17:55]: Kyllä, ehdottomasti. Kiitos, Heli, keskustelusta. Tämä oli tosi hyvää keskustelua. Tuli monta sellaista ajatusta just tästä, että mitä se elinkeinotoiminta nyt sitten voisi olla, ja mitä hyötyä siitä voidaan saada.

Puhuja 1 [00:18:10]: Kiitos, Anna, sullekin. Toivottavasti näistä tiedoista ja meidän ajatuksista on hyötyä kaikille kuuntelijoille ja urheiluseuroille.

[äänite päättyy]