[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:04]

Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevää podcastia. Podcast on toteutettu osana OKMn liikunnan kehityshankkeisiin suunnatulla erityisavustuksella rahoitettua hanketta Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä. Tässä podcastissa puhutaan brändin merkityksestä urheiluseuralle, sekä siitä, miten brändiä voisi hyödyntää esimerkiksi varainhankinnan tukena. Keskustelijoina podcastissa on Haaga-Helian laskentatoimen lehtori Heli Kortesalmi, eli minä, ja Julius Jousi Askel Sportsilta. Tervetuloa Julius!

Puhuja 2 [00:00:42]

Kiitos oikein paljon.

Puhuja 1 [00:00:43]

Voisitko, Julius, kertoa lyhyesti itsestäsi, ja tästä Askel Sports yrityksestäsi?

Puhuja 2 [00:00:50]

Joo. Eli tosiaan niin kuin tuossa ilmi tuli, niin Julius Jousi on nimi, ja 35 vuotta mittarissa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolmevuotias poika. Ja mä olen koulutukseltani liikuntatieteiden maisteri, liikunnan yhteiskuntatieteistä. Ja sitten siinä sen ohessa markkinointi ollut tärkeässä roolissa opintoja. Sosiologia myös, ja viestintä. Niin kuin sellaisena pakettina. Ja hyvä sanoa tässä yhteydessä aina myös tämä, että urheilu ollut iso osa elämää pienestä pitäen. Ja sitä kautta tietysti, paitsi oma harrastaminen tuli, ja pelasin tavoitteellisesti salibandya kolmekymppiseksi saakka, ja näin ollut se puoli mukana aina. Mutta sitten myös tämmöiset urheilun ilmiöt, ja penkkiurheilu toki, että monissa muodoissaan tullut kulutettua toki. Että sikäli oli luontevaa, että se urheilu päätyi sitten lopulta sinne opiskeluhommiin, ja myös työelämään sitten lopulta mukaan.

Puhuja 1 [00:02:02]

Ihan mahtavaa että urheilija saa jatkaa urheilun parissa työtä.

Puhuja 2 [00:02:06]

No joo, kieltämättä, kyllähän se on ollut jonkinlainen ehkä sitten tavoite, sitten ainakin jossain vaiheessa siitä tuli sellainen. Ja sitten tosiaan se johti siihen, että tuossa 2020 perustettiin Askel Sports -niminen yritys, ja ollaan toimittu urheiluorganisaatioiden apuna monenlaisissa hommissa, markkinointiin, viestintään, hallinnollisiin hommiin ja vähän tapahtumiinkin liittyen. Meidän asiakkaita on ollut etupäässä nimenomaan urheiluseurat, ja myös lajiliitot. Ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Puhuja 1 [00:02:43]

Okei. No, tänään me jutellaan brändistä, niin mikä on saanut sinut kiinnostumaan erityisesti brändien kanssa työskentelemisestä?

Puhuja 2 [00:02:51]

No, mua on aina kyllä, niin kauan kuin on vähänkään ymmärtänyt mitä brändi sinänsä voisi tarkoittaa, niin on kiehtonut se ja kiinnostanut. Että se on ollut mielenkiintoinen kenttä. Ja varsinkin sitten tietysti urheilubrändit, ehkä se että miten ne syntyy ja miten ne muokkautuu, miksi toiset herättää niin paljon tunteita, ja miksi sitten taas toiset ei. Ja mitä kaikkea siihen vaikuttaa, niin se on mielenkiintoista. Ja sitten tietyllä tapaa se kiinnostus lisääntyi sitten vielä myöhemmin, just opintojen kautta, markkinoinnissa varsinkin. Ja lopulta sitten päädyin itse asiassa tekemään gradua mun salibandyaikojen kasvattajaseuralle toimeksiantoja. Ja siinä he nimenomaan toivoivat, että siitä gradusta voisi saada aineksia brändinrakennukseen. Sikäli sitten tuli ehkä vielä sellainen lisäsysäys. Ja tottakai siitä sitten myöhemmin kun vielä yrittäjyyteen lähti, niin ei se nyt ainakaan ole vähentänyt sitä. Ja päässyt asiakkaidenkin kanssa näitä brändiasioita jonkin verran pohtimaan, niin se on ollut sellainen polku.

Puhuja 1 [00:03:54]

Okei. No, nyt kun tässä koulun podcastia tehdään, niin tietysti käsitteitä pitää vähän määritellä, niin miten sä määrittelisit brändin?

Puhuja 2 [00:04:03]

No joo. Mulle brändi merkitsee tavallaan sellaista assosiaatioiden yhdistelmää ja kokonaisuutta, jossa yhdistyy tiettyyn toimijaan mielessä liitettävät merkitykset, kuten esimerkiksi mielikuvat, tunteet, tarinat, kokemukset, arvot, ja monet muut sellaiset tavallaan leimalliset ominaisuudet. Ja ehkä tässä yhteydessä mä haluan sanoa, että brändi on myös jatkuvasti liikkeessä oleva juttu. Se rakentuu ja muokkautuu jatkuvasti nimenomaan ihmisten mielissä. Ja siihen vaikuttaa karrikoiden kaikki kohtaamiset ja vuorovaikutus ihmisten ja brändin välillä. Eli toisin kuin ehkä joskus ajatellaan, niin brändi ei ole valmis silloin kun se suunnittelupöydällä tuntuu että nyt tässä on meidän brändi, vaan siitä oikeastaan alkaa vasta se työ brändin jalkauttamiseksi tai viemiseksi sinne ihmisten mieliin.

Puhuja 1 [00:05:04]

Okei. No, mitäs se brändi sitten merkitsee urheilun ja liiketoiminnan kontekstissa?

Puhuja 2 [00:05:11]

No, se on iso kysymys. Siihen voisi vastata vähän pidemmälläkin esitelmällä, mutta nyt varmaan parempi yrittää se jotenkin tiivistää. Merkitys on tosiaan varsin suuri ja laaja. Liiketoiminnan näkökulmassa ehkä voisi sanoa että brändi edustaa tietyllä tapaa kaikkea sitä, mitä tuote, palvelu tai yritys ostajalleen merkitsee. Se vaikuttaa hirveästi. Brändiin liittyy vahvasti tällainen laatuvaikutelma. Ja luotettavuus, houkuttelevuus ja uskottavuus. Eli sillä on isot kytkökset nimenomaan sitoutumiseen, uskollisuuteen ja ostokäyttäytymiseen muun muassa, ja sellaiseen yleiseen kiinnostavuuteen. Jos nyt vaikka miettii noita ostopäätöksiä, niin suurin osa niistä on meillä tiedostamattomia. Tai iso osa. Ja se on ehkä yksi hyvä esimerkki siitä semmoisesta alueesta, missä brändillä nimenomaan on aika tärkeä merkitys sitten että mitä me vaikka jossain kaupan hyllyllä, mimmoisia päätöksiä me sitten lopulta tehdään. Mä ehkä tiivistäisin sen niin, että onko tuotteella tai palvelulla ylipäätään vähän niin kuin se ydinhyödyt ylittävää merkitystä. Niin se on myös sitten ehkä jonkinlainen mittari siihen, että millaisesta brändin vahvuudesta on kyse. No, sitten kun mennään urheiluun, niin siellä korostuu ehkä erityisen paljon tämä tunnepuoli. Urheilu on niin tunnerikasta toimintaa. Tietynlainen elämyksellisyys myös. Ja ehkä seurojen kannalta nyt kun ajattelee, niin siellä on tietyllä tapaa niitä samoja juttuja, mitä liiketoiminnan näkökulmasta voidaan ajatella. Eli jos miettii vaikka jäsenten sitouttamista ja jäsenten hankintaa, vaikka kumppanihankintaa, tarkoitan siis niin kuin sponsoreita, ja sitten tämmöistä seuratunteen luomista, niin siellä on hirveästi. Siis tavallaan samanlaiset psykologiset mekanismit on läsnä kuin siellä liiketoiminnan puolella kun brändistä puhutaan. Ehkä siinä haluan sanoa, että yleisesti on tärkeää että kun me ihmiset tupataan rakentamaan meidän omia identiteettejä brändien kautta, ja tehdään sitä nimenomaan tiedostetusti tai tiedostamatta. Ja me halutaan siinä työssä ikään kuin liittää tietyn brändin ominaisuuksia itseemme. Sikäli sitten niin kuin esimerkiksi seuran tapauksessa sitten yhtälailla seura voi merkitä aika paljon sitten ihmisen identiteetin kannalta, niin kuin tiedetään. Jos miettii vaikka sitä fanien uskollisuutta, niin siinä päästään jo hyvin vahvaan identiteetin palaseen sitten vielä mitä urheiluseura voi merkitä. Mutta että sitten ihan tavalliselle jäsenellekin niin samalla tavalla. Ja siellä sitten se seurabrändi on läsnä, ja vaikka seuran arvot ja vastaavuus sitten ihmisten omiin arvoihin.

Puhuja 1 [00:08:15]

Niin, eli se on kyllä tärkeä osatekijä urheiluseuran toiminnassa, jos puhutaan just tämmöisestä uskollisuudesta, seurauskollisuudesta ja…

Puhuja 2 [00:08:23]

Kyllä. Tosi tärkeä. Että kyllä sillä on paljon merkitystä.

Puhuja 1 [00:08:29]

No, mites tämä talouspuoli? Raha tietysti aina laskentatoimen lehtoria kiinnostaa. Niin minkäslaisia taloudellisia hyötyjä brändäyksellä voisi sitten saavuttaa, nimenomaan just tämmöisessä urheiluseuratoiminnassa?

Puhuja 2 [00:08:42]

No, siellä on just tää mainittu jäsenten pitäminen ja uusien hankkiminen. On ehkä semmoinen ilmeisin. Että jos sulla on vahva seurabrändi, niin se helpottaa monia asioita verrattuna siihen, että jos seurasta ei tietyllä tavalla saa kiinni etukäteen. Että sulla ei ole vahvaa käsitystä siitä etukäteen, tai se on jollain tavalla hajanainen, versus sitten se, että sillä on selkeät piirteet ja merkitys joka tunnetaan, niin se vaikuttaa siellä puolella. Just vaikka jäsenistöön, tai sitten kumppanihankintaan vaikka. Että jos yritysten kiinnostusta pitää herättää, niin tottakai vahvemmalla seurabrändillä on kyky sitten herättää sitä innostusta ehkä tiettyihin yhteistöihin sitten helpommin. Niin tuota se. Ja kyllä sitten asia liittyy myös tiettyihin mahdollisuuksiin, ihan vaikka kun rakennetaan jotain muita tulovirtoja. Esimerkiksi vaikka joidenkin seuratuotteiden kautta, ja vaikka verkkokauppa ja tämmöiset asiat. Niin kyllähän sitten luonnollisesti saattaa kassa kilahtaa vähän ahkerammin, jos se seurabrändi on sillä tavalla kohdillaan ja merkityksellinen osa sitten lähimmille sidosryhmille. Onhan siellä sitten, siihen vaikuttaa varmasti moni muukin asia, niin kuin ihan toiminnan laadun kautta ja muuten. Mutta että sitten. Mahdollisuutta miettiä, näkyä sitten vaikka ihan korkeammissa jäsenmaksuissa ja toimintamaksuissa sitten se, että jos. Että nämä ei ole sillä tavalla irrallaan toisistaan nämä asiat, kun puhutaan sitten vaikka laadusta ja houkuttelevuudesta ja monesta muusta asiasta seuratoimintaan liittyen. Että sikäli siellä on paljon sellaisia vaikuttimia.

Puhuja 1 [00:10:52]

Joo, kyllä varmasti yhteistyökumppaneiden haku ja jäsenten motivaatio maksaa noita korkeampia maksuja on… Seurat tarvitsee aina rahoja ja varoja. Mutta tämmöinen brändi. Jos urheiluseura haluaa aloittaa tällaisen brändin rakentamisen, niin mitä sen kannattaisi ottaa huomioon sitten?

Puhuja 2 [00:11:17]

Siellä on kyllä kanssa paljon asioita, mitä pitäisi ottaa huomioon. Ehkä ihan ekana sanoisin, että sellainen ymmärrys brändin kokonaisvaltaisuudesta on tärkeä ottaa huomioon. Ja just se, että ei miellä sitä tavallaan vaan sellaisen ulkoisen viestinnän jatkeeksi, vaan että kaikki kohtaamiset ja kosketuspinnat seuran ja ihmisten välillä on merkityksellisiä siinä brändin rakennuksessa. Ja sikäli se on sellainen lähtökohta, mikä on hyvä ymmärtää. Että tottakai, joku vaikka nettisivut ja somen ilme ja sisällöt on tosi tärkeä juttu, mutta myös vaikka sitten se, että miten valmentajat käyttäytyy jossain, miten seuraa edustetaan vaikka pelireissuilla tai kilpailumatkoilla, lajista riippumatta. Ja sen takia se brändi on tärkeä ymmärtää todella laaja-alaisena ilmiönä. Ja sitten sanoisin myös se sellainen pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys. Eli ei voi kyllä ajatella pikavoittoja odottavansa brändin rakennuksella. Eli että vaikka kuinka laittaisi paukkuja siihen, ei voi ajatella, että heti seuraavan puolen vuoden aikana tuplaisi jäsenmääriä. Tai tietysti aina jos tosi pienestä lähdetään, niin aina on mahdollista nopeastikin saada asioita aikaiseksi ja näin. Mutta että hyvä muistaa että tässä ollaan tällaisen kärsivällisyyttä ja systemaattista työtä vaativan asian äärellä.

Puhuja 1 [00:12:45]

Niin, jos nämä on ihmisten mielikuvia, niin varmasti siinä kestää aikansa, kun ne vahvistuu.

Puhuja 2 [00:12:51]

Kyllä. Ja mitä edelleen pitää ottaa huomioon, niin se semmoinen perusta on hyvä olla siellä kunnossa. Mä tykkään puhua myös tämmöisestä asiasta kuin seuraidentiteetti. Eli se, että siellä seurayhteisön sisäisesti olisi ymmärrys siitä, että mitä tämä meidän seura meille merkitsee. Ja se, että kun brändiä lähdetään rakentamaan, niin on aika tärkeätä se, että se brändi-identiteetti, jota halutaan lähteä ajamaan, olisi aika yhteneväinen sen kanssa, että mitä jäsenistö vaikka ajattelee seurasta. Koska muuten siinä tulee hirveän helposti ristiriitoja ja hämmennystä, jos yritetään päälleliimata jotain siihen seurabrändiin, mutta sitten oikeasti se seuran identiteetti onkin sitten vähän erilainen. Ja sen takia mä olen itse sitä mieltä, että usein erinomaisen pohjan brändityölle seurassa antaa se, että tehdään tällainen seurayhteisökartoitus siitä, että mitä tämä meidän seura oikeasti merkkaa. Koska tavallaan hirveän usein ehkä myös luullaan, että tiedetään se, mitä sisäisesti ajatellaan, mistä tässä on kyse. Ja monesti varmasti tiedetäänkin. Mutta se, että on sellainen ajantasainen tieto siitä, että mitä pidetään tärkeänä ja arvokkaana juuri tässä meidän seurassa? Mikä erottaa meidät muista? Mitä vahvuuksia meillä on? Mitä tarinoita, historiaa ja henkilöitä, jotka liittyy vahvasti tähän identiteettiin? Ja sieltä löytyy hirveän hyvin brändityöhön sitten myöskin, brändinrakentamiseen niitä aineksia.

Puhuja 1 [00:14:37]

Okei. Mitäs jos on tämmöinen ihan niin kuin seura, jossa on paljon juniori- ja lapsiurheilijoita, ehkä vähän aikuisurheilijoitakin, tai senioreita. Voiko lapsillekin lähettää tällaisen kyselyn, että minkälainen mielikuva sulla on seurasta?

Puhuja 2 [00:14:51]

No, lasten kanssa toimiessa pitää olla toki tarkkana, että millä tavalla se kysely toteutetaan. Ei mennä siihen tämän aikaraamin puitteissa. Mutta on siihenkin onneksi keinoja ja mahdollisuuksia. Mutta tottakai, että vähintäänkin aika iso otanta siihen on mahdollista saada joka tapauksessa. Mutta se on tietysti seurasta kiinni, että miten laajalle sen haluaa ulottaa.

Puhuja 1 [00:15:25]

No, mites, sä tässä mainitsitkin jotain toimenpiteitä, että miten tätä brändin rakennusta voisi aloittaa. Mutta mitkä sun mielestä on tärkeimmät toimenpiteet, että urheiluseura voisi lisätä tunnettuuttaan, ja lisätä sitä omaa vahvaa brändiä?

Puhuja 2 [00:15:42]

No joo. Ehkä nyt sitten näiden päälle, mitä on jo mainittu, niin kun se perusta on kunnossa, ja tavallaan tiedetään, mikä se meidän brändi-identiteetti voisi olla, niin sitten oikeasti käydään läpi ne kaikki seuran tärkeimmät kosketuspinnat kauttaaltaan, että missä kaikkialla me luodaan ihmisille kuvaa meidän seurasta. Mitä se meidän brändi, joka toivottavasti myös joskus on ihmisten mielissä sitten vahvana, niin mitä sen pitää niissä eri tilanteissa olla, miten sitä pitää tuoda esiin. Ja just sitten vaikka tällainen ilmeinen asia, kuin aktiivinen viestintä valituissa kanavissa, niin se, että ei ajattele viestintää vaikka vaan jonkun somen kautta, vaan myös että seuraviestinnän muut prosessit siellä sisäisesti että ne olisi kunnossa ja henkisi myös niitä brändille tärkeitä asioita. Niin sekä se, että se ulkoinen ulottuvuus että sisäinen ulottuvuus, että ne on kunnossa, niin se on tosi tärkeää. Toki nyt nettisivut tai some käyntikorttina on aina hirmu tärkeitä, niitä ei pidä millään muotoa väheksyä, ja ne on oltava kunnossa. Mutta että ehkä just se, että ei unohdu myös ne tietyt muut asiat, jotka sitten tekee siitä tavallaan yhtenäisen siitä brändin preesensistä. Että jos sitä pystytään ulottamaan niin laajasti, niin se varmasti myös helpottaa sitä vahvistumista. Ehkä voisi tiivistää sellaisen yleisen linjakkuuden kautta, että kun se oma brändi-identiteetti on selvillä, tiedetään että millaisia ominaisuuksia siihen haluttaisiin sisällyttää, niin sitten oikeasti mietitään, että miten pystyttäisiin pitämään eri tilanteissa kiinni nimenomaan linjakkaasti.

Puhuja 1 [00:17:38]

Joo. No, tommonen hyvä viestintä ja kommunikointi ei välttämättä edes kauheasti maksa, jos siihen kiinnittää huomiota. Mutta yleisesti mulle tulee mieleen brändin rakentamisesta markkinointikampanjat ja tällaiset, niin minkäslaisia kustannuksia tämmöinen brändin rakentaminen tuo oikeasti mukanaan, ja miten näitä kuluja voisi huomioida seuratoiminnassa?

Puhuja 2 [00:18:03]

No joo. No, tähän vaikuttaa hirveästi se seuran lähtötilanne, että mikä on se lähtötaso, mitä on jo tehty ja mitä pitää tehdä ihan alusta asti. Ja tavallaan se, että millainen se sisäisen osaamisen ja resurssien taso on. Ja mahdollisuus toteuttaa pitkäjänteisesti näitä asioita. Noi mitä mainitsit, niin ehdottomasti tärkeitä asioita ja putoaa just sinne viestinnän puolelle. Ja myös sitten tottakai tällaiset ilmeiset asiat, niin kuin seuran visuaalinen identiteetti, ja muut, mihin usein seuran brändi liitetäänkin usein tosi vahvasti. Ja ehkä usein vähän liian simppelistikin tällaisiin visuaalisiin elementteihin. Nekin on oltava, ja ne kuuluu osana siihen brändi-identiteettiin. Mutta ehkä siksi haluaa puhua aina tuosta laajemmasta kokonaisuudesta, jotta tietyllä tapaa se ymmärrys siitä olisi sellaista kokonaisvaltaista. Kustannukset on nimenomaan hyvin kontekstisidonnaista. Että kyllähän sitten, jos sisäisesti pystytään tekemään, niin suht pienillä summilla voi päästä alkuun sitten jo. Että jos selvitetään, mitä halutaan ylipäätään lähteä tekemään ja lähdetään rakentamaan sitä seuran omaa brändi-identiteettiä, niin on se mahdollista. Tietenkin sitten, että millä tasolla sitä halutaan tehdä. Että tämä on myös sitten sellainen alue, mihin pystyy laittamaan paukkuja paljon. Ja silloin tietysti voi helpommin saada niitä tuloksia aikaiseksi. Mutta onneksi nykyään on keinoja selviytyä pienemmälläkin budjetilla, ja tehdä silti oikeinkin hyvää brändityötä niillä omilla resursseilla. Ja sen takia nimenomaan perusasioiden hoitaminen hyvin riittää jo aika pitkälle. Ja nyt nykyään esimerkiksi tekoälyn tuomat mahdollisuudet on yksi, mikä näissä kustannuskysymyksissä kannattaa ehkä huomioida, että sieltäkin voi tulla jatkossa myös hyvin apuja tämmöisiin brändinrakennushommiin.

Puhuja 1 [00:20:25]

Kiva kuulla, koska se voi olla aika isokin investointi urheiluseuralle. Seuralle muutama tuhat euroakin on iso raha. Pystyykö tätä brändin rakentamisen kannattavuutta jotenkin suunnitella tai arvioida sun mielestä? Jos ajattelee sen investointina?

Puhuja 2 [00:20:44]

No tota siis. Tottakai sitä kannattaa arvioida. Mutta ehkä realismi on se, että se on sikäli haastava tehtävä, kun brändin rakennus on nimenomaan pitkäjänteinen homma, ja ne siihen laitettavat rahat ja muut resurssit tavallaan takaisinpäin sieltä tulee aika pidemmälläkin viiveellä. Mutta ehkä mä lähtisin miettimään tuota ylipäätään seuran tavoitteiden kautta. Kasvutavoitteiden, onko siellä kuinka paljon sellaista aitoa kasvuhalua, ja potentiaalia, niin se on ehkä yksi tapa miettiä asiaa. Toisaalta sitten, että missä tavallaan isoimmat haasteet tai toiveet on. Että kyllähän sillä brändillä voi olla iso arvo sille seuralle, vaikka se ei sitten tarkoittaisi että se seura jatkossa kasvaa älyttömästi. Se voi tehdä toiminnasta huomattavasti laadukkaampaa ja merkityksellisempää. Mutta hankala niin kuin tarkasti mitata, sanotaanko näin.

Puhuja 1 [00:21:55]

No näinhän sen voi sanoa. Että eihän mainoskampanjankaan tulosta voi koskaan sanoa, että se on mitenkään varma. No, miten seuratoiminnassa, lähtisitkö sä brändäämään urheilijaa, seuraa, vai molempia?

Puhuja 2 [00:22:09]

No tota, ehdottomasti siis huippujen hyödyntäminen on sellainen, mitä suosittelen. Ja tavallaan urheilijat pitää siinä mukana. Ja henkilöt. Ja myös tavallaan seuran taustalla olevia henkilöitä mahdollisesti. Mutta silti musta tärkeä muistaa, että yksittäinen urheilija ei saisi tietyssä mielessä olla seuran ajatuksissa seuraa isompi. Että kyllä kannustaisin ehkä miettimään sitä siltä kannalta, että on hyvä rakentaa sille seuran brändille sellainen pohja, että se ei ole tietyllä tapaa riippuvainen yksittäisistä urheilijoista. Koska siellä kuitenkin on vaihtuvuutta sen osalta. Ja sen takia on hyvinkin hieno juttu, jos seura itsessään merkitsee jo sen verran paljon, että…

Puhuja 1 [00:23:02]

Niin että se ei ole yhdestä urheilijasta kiinni, tai muutamasta. No, mites seurat voi sun mielestä erottautua muista, ja luoda kilpailuetua? Jos olisi vaikka saman lajin seura, niin miten ne erottautuu toisistaan?

Puhuja 2 [00:23:17]

Kyllä mun mielestä sitten palataan vähän tähän seuraidentiteettiasiaan. Eli tietyllä tapaa löytää sieltä seuran ytimestä sellaisia aidosti merkityksellisiä kiinnityspisteitä. Ja että uskalletaan olla niistä ylpeitä. Pakko sanoa yksi esimerkki, että tämä mun kasvattajaseura. Sieltä esimerkiksi löytyi tällaisia. Sanotaanko, että kyseinen seura on ollut tietyllä tapaa tunnettu sellaisesta kotikutoisuudesta, ja että toiminta on esimerkiksi sijoittunut bussivarikolle. Ja vuosien saatossa se oli ehkä sitten sellainen, mistä vastustajaseurat on saattanut vähän naljailla. Että se on ollut sellainen, mistä ei ole osattu olla sillä tavalla niin kuin superisti ylpeä. Mutta sitten kun tätä tutkittiin tätä asiaan, niin päästiinkin määrittämään, että siinä seuran identiteetissä on itse asiassa aika tärkeällä sijalla ollut vaikka se tietynlainen kotikutoisuus, joka on tuonut sellaista omanlaista leimaa siihen. Niin kuin hyvällä tavalla. Ja että se bussivarikko on pirun tärkeä osa sitä seuran identiteettiä, ja siitä voidaan olla ylpeitä. Ja myöhemmin tää seura otti sen aika vahvasti käyttöönsä. Ja se on kyllä auttanut aika paljon nähdäkseni myös sitä seuran markkinointia ja brändin rakennusta, se että ollaan oltu aidosti ylpeitä niistä omista tietyistä piirteistä. Nämä on nyt yksittäisiä, mitä mainitsin, mutta että niitä voi löytyä semmoisia omaleimaisia asioita, mitä ei ehkä ajattelisi, että tämä on nyt se, mitä meidän kannattaa jatkossa nostaa. Että siksi siinä pitää olla aika eri tavalla avoin.

Puhuja 1 [00:25:02]

Mielenkiintoinen esimerkki. Mitä vinkkejä sä antaisit nyt seuralle, joka haluaa aloittaa tämän brändin rakentamisen?

Puhuja 2 [00:25:10]

Pohtikaa sitä teidän nykytilannetta, mikä teidän seurassa on merkityksellistä ja arvokasta. Se on tosi tärkeätä. Että saadaan se merkityksellinen ja arvokas asia esille. Ja näkyykö se siellä seuran arjessa millä tavalla yksittäiselle jäsenelle? Että kuinka hyvin voidaan se tuoda esille? Ja sitten, että onko juuri sellaista linjakkuutta? Voitaisiinko siitä brändistä huolehtia vielä kokonaisvaltaisemmin? Niin ehkä seuratoimijoita, tai vapaaehtoisia, kouluttamalla enemmän joihinkin asioihin liittyen. Ja ehkä mä myös vinkkinä sanoisin, että kannattaa seurata tiettyjä vahvoja urheiluseurabrändejä. Vaikka olisi ihan eri tilanteessa, niin niistä voi oppia hirveästi. Yhden esimerkin heitän, niin nyt vaikka Jokerit, joka tekee aika vahvaa comebackia suomalaiseen kiekkoon, niin siinä on aika vahva brändi kanssa, joka sitten ehkä tavallaan vaikeiden vuosien jälkeen näyttää niin sanotusti voimansa nyt just tällä hetkellä. Niin sieltä voi löytyä hyviä aineksia. Myös monista muista tottakai. Käyntikortit kuntoon – nettisivut, somepuoli tottakai. Nämä nyt on tämmöisiä ilmeisiä asioita. Mutta sieltä niitä löytää, jos niitä haluaa löytää.

Puhuja 1 [00:26:27]

Joo. Kiitos, Julius. Onko vielä jotain muuta, mitä sä haluaisit sanoa brändäyksen merkityksestä seurassa?

Puhuja 2 [00:26:34]

Ehkä sen voisi tiivistää vielä loppuun näin, että haluaako seura olla harrastuksen mahdollistaja, olla sillä tavalla välineellinen se suhde siihen jäseneen ja harrastajaan. Vai enemmän sitten, jos siellä janan toisessa päässä on tämmöinen henki ja elämä ja identiteetin jatke, niin. Ei sillä, että siihen tarvitsisi kaikkien pyrkiä välttämättä suoraan. Mutta että tavallaan mihin kohtaan siinä haluaisi? Millaista merkitystä seura voisi niille harrastajille, jäsenille ja muille sidosryhmille ehkä tarjota. Sillä voidaan päästä hienoihin asioihin vaikka sen seuratunteen, yhteisöllisyyden ja ylpeyden osalta. Brändin rakennus tarjoaa kyllä hienoja mahdollisuuksia, että jos vain kiinnostaa, niin uskaltakaa olla ennakkoluulottomia ja rohkeita ja kunnianhimoisia, niin siitä se sitten tulee. Tämä on niin laaja aihe tämä brändi, että tästä löytyisi paljon kyllä juteltavaa paljon pidemmäksikin aikaa, mutta…

Puhuja 1 [00:27:40]

Kiitos että tulit tänään juttelemaan. Ja siitä voi sitten jatkaa keskusteluja muualla. Kiitos!

Puhuja 2 [00:27:45]

Kyllä. Hei iso kiitos, että sain olla mukana!