Arpiainen
Moikka. Mä oon Iida. Mä oon tänään täällä Jenni Briskin ja Hanna Tattarin kanssa keskustelemassa vähän brändäyksestä ja tarinallistamisesta. Hanna, kerropa vähän itsestäsi.
Tattari
Joo mä oon Hanna Tattari ja toimin opettajana Haaga-Heliassa ja myöskin valmentajana, eli mä opetan viestintää ja markkinointia ja meillä on täällä Haaga-Heliassa semmoinen oma luova toimisto Krea, jossa me valmennetaan meidän opiskelijoita. Se tarkoittaa sitä, että me simuloidaan työelämää ja ollaan luova toimisto, eli tehdään asiakkaille projekteja ja opetetaan meidän meidän tyyppejä siihen, että miten alalla toimitaan.
Arpiainen
No niin kuulostaa tosi hyvältä ja ihan pätevältä henkilöltä tähän keskusteluun mukaan. Mitäs sä Jenni? Mitä sä teet täällä on Haaga-Heliassa?
Brisk
Joo moikka! Mä oon myös täällä markkinoinnin lehtorina ja siellä Haaga-Helian Luova toimisto Krea-valkkuna ja itse asiassa vedän sitä nykyään myös, eli se on mun semmoinen lempilapsi täällä Haaga-Heliassa. Sen lisäksi mä toimin yrittäjänä Brisk Branding eli oon tällainen brändäyksen sanansaattaja, eli todella innostunut brändäyksestä ja toivon, että moni muukin on tän meidän podijakson jälkeen.
Arpiainen
Niin mäkin! No hypätään sitten heti asiaan. Mitäs, mikä on tälleen ihan alkupuheeksi, mikä on brändäys ja miten sitä tehdään? Miksi sitä kannattaa tehdä? Että olisiko tällaisia saatesanoja tähän?
Brisk
Joo no jos lähtisi määrittelemään että mitä se brändäys on, niin brändäyshan on aina lisäarvon tuottamista. Se on mielikuvien rakentamista. Se on sen oman semmoisen identiteetin ja tarinan hahmottamista ja sanoittamista, ja niiden avulla sitten pystyy kertoa siitä omasta palvelusta tai tuotteesta kiinnostavalla tavalla. Se houkuttelee ja jää paremmin mieleen.
Tattari
Joo ja se auttaa siihen, että pystyy erottautumaan siellä sen kohderyhmän kohderyhmän ajatuksissa. Eli jos vaikka haluaa tiettyjä kuluttajaryhmiä tavoitella, niin silloin he saa paremman käsityksen, että miksi pitäisi just valita se tietty tuote tai tai tietty palvelu, mutta se brändi ei ole mitään kummoisempaa että sitä ei tarvitse… Ajatellaan, että se on jotain sellaista tosi ylevää tai vaikeata tai sellaista, mutta brändäys on loppupeleissä aika helppoa. Se vaatii vähän ajatusta ja vähän keskittymistä, mutta kuka tahansa pystyy siitä toteuttamaan. Ja me Jennin kanssa ollaan sellaisia brändäyksen ja tarinallistamisen kuten Jenni sanoo sanansaattajia, niin me kyllä mielellään myöskin jaetaan tietoa ja autetaan ihmisiä. Kannustetaan ihmisiä siihen, että osaisi ja haluaisi brändätä omia hyviä juttuja, joita tekee.
Brisk
Joo brändäyksen ei kannata suhtautua liian pelokkaasti, että se olisi jotain liian ihmeellistä, mutta kuitenkin tietyllä vakavuudella, koska mä ainakin koen, että jokaisella yrityksellä täytyy olla ymmärrys siitä, mikä on brändi ja miten lähdetään brändäämään, koska se on oikeastaan nykypäivänä se menestyksen tae jollain tavalla. Et sä oikein pysty menestyä ellet sä ymmärrä sitä brändin merkitystä sen liiketoiminnan lisääjänä.
Tattari
Ja jos vääntää ihan rautalangasta. Mä käytän tätä välillä opetuksessakin. Jos mä menen kauppaan ja mun kauppalistalla lukee, että tarvitaan vessapaperia. Menen hyllyn eteen, siellä on suht samannäköisiä paketteja hylly täynnä. Ne paketit vähän eroaa visuaalisesti toisistaan ja tuotteetkin pikkaisen, mutta periaatteessa ainakin käyttötarkoituksessa on aina sama. Niin tota joku mielikuva mulla on eri vaihtoehdoista siellä hyllyllä. Joku mielikuva, että onko tää millainen. Onko se pehmeä ja hyvältä tuntuva tää paperin laatu vai onko tää se joka säästää suomen luontoa ja niin edespäin. Ja näiden mielikuvien perusteella mä teen sen valinnan ja silloin on kyse just siitä brändistä ja brändin luomista mielikuvista. Ihan samalla tavalla että jos jos mä oon vaikka joku Pirjo Kempeleeltä ja mulla on joku kahvila tai vaikka kasvisravintola, niin mä voin miettiä ihan vastaavasti, että mitkä on ne jutut, jotka nimenomaan tekee siitä mun ravintolasta erityisen ja sitten lähtee niitä tuomaan esiin ja miettimään, että mikä merkitys niillä on ihmisille ja miksi se haluaisi sinne tulla?
Arpiainen
Tää sivuaa tätä tarinallistamista aika hyvin. Niin mites te selittäisitte että miten tarinallistaminen on tälleen viestintään ja markkinointiin ja brändäykseen suhteessa?
Brisk
Joo no jokaisella yrityksellä on tarina että vaikka olisi joku ihan startup tai vaikka olisi kuinka pieni tai sitten joku tosi pitkä historia, niin kaikilla on se jonkinlainen tarina siellä taustalla siitä, että miksi se on syntynyt ja mitä siinä matkan varrella on tapahtunut ja mitä erityistä siinä brändissä on. Ja se tarinallistaminen on oikeastaan sitä, että sen tarinan avulla kerrotaan sen yrityksen niistä arvoista ja niistä ehkä sen tuotteen tuotteen ominaisuuksista tai palvelun eli se, että mehän muistetaan paljon paremmin tarinoiden avulla, että jos lähdetään kertomaan asioita faktapohjaisesti, niin ne menee aika nopeaa ohi. Mutta se, että me halutaan kuulla tarinoita, ja ne kiinnostaa meitä. Niihin saa mukaan tunteita, erilaisia juonenkäänteitä ja voi olla vähän draaman kaarta ja epäonnistumista ja onnistumista ja tällaisia. Se että me me eletään tarinoiden maailmassa ja me ollaan oikeastaan opittu meidän historiakin tarinoiden kautta. Eli siinä on yks syy tarinoille.
Tattari
Tarinat muistetaan, mutta niihin on myöskin helppo samaistua, eli niissä on jotain semmoista inhimillistä ja hyvässä tarinassa vähän semmoista rouheutta ja sellaista… että se ei ole hirveän välttämättä semmoinen täydellinen menestystarina. Se tuntuu aidolta ja jotenkin että ihminen ajattelee että tähän tarinaan mä haluan jotenkin liittyä tai tai tai tarinaa mä haluan tukea.
Brisk
Mutta ainahan se ei ole helppoa, että vaikka ikään kuin tietäisi, että mikä tää mun tuote tai palvelu on, että sen osaa sanottaa ja sen osaa vielä kertoa kiinnostavasti, niin siinähän se haaste usein onkin. Niin ja usein sitä on liian sokea sille omalle tarinalle, että no eihän mulla nyt tässä mitään ihmeempiä ole, että minä nyt vaan oon tämmöisen firman laittanut pystyyn.
Mutta se, että kaikesta löytää mielenkiintoisen tarinan ja tarinan käänteet kun vaan että jos ei itse nyt ole se tarinankertoja niin sitten käyttää siinä ammattilaiseen apuna että löytää ja tavallaan sanoittaa ne omat vahvuudet ja varsinkin se arvomaailman ja semmoisen aitouden siihen tarinaan. Niin siitä pystyy sitten ammentaa siihen markkinointiin tosi paljon.
Tattari
Perinteisestihän sanotaan, että me suomalaiset ollaan hyvää tämmöistä insinöörikansaa, että me keksitään juttuja ja ideoidaan. Mutta sitten että ruotsalaiset osaa sitten markkinoinnin ja myynnin niin en nyt ota kantaa, onko se, onko se näin vai ei, mutta me suomalaiset ollaan vähän vaatimattomia siinä, että mitä me ollaan saatu aikaan tai mitä me tarjotaan. Me vähän kainostelellaan. Jos me tuodaan meidän osaamista ja jotain vaikka elämyksiä esille niin se on jotenkin semmoista että “paukutetaan henkseleitä”, mutta eihän se vastaanottaja tiedä kaikesta, mitä sulla on tarjota, jos et sä kerro sitä.
Arpiainen
Joo toi oli hyvä pointti Jenni tosta, että ei välttämättä itse näe sitä, mikä on se merkityksellinen osa siellä. Mulla on hyvä esimerkki tästä. Mä oon itse maalta kotoisin ja mulle on ihan arkipäivää, että käydään hakemaan kesällä perunat omasta pellosta. Se ei ole mulle enää mitenkään erityistä, mut mun kaverit oli käymässä mun luona ja mä olin järjestänyt niille kaikkea kivaa tekemistä, että käydään kalastamassa ja kaikkea muuta, mutta niitten reissun kohokohta oli se, että iskä pyysi, että Iida, käy hakemassa perunoita. Ja mä lähdin ulos, ja ne oli ihan ihmeissään että mitä, me mennään pellolle? Niin se oli se hetki, kun ne otti kuvia; se oli se hetki, mistä postattiin someen, että nyt ollaan siellä omalla perunapellolla ja mä olin ihan että okei, et ei tää oo mitään erityistä, mutta kun se ei välttämättä ole sulle, sille yrittäjälle itsellekään, mutta se voi olla niille asiakkaille.
Brisk
Niin ja tuossa joo tosi hyvä esimerkki. Tossa sä toit jo senkin, että he otti kuvia someen ja näin, eli silloin myös tämmöinen tarina, mikä vetoaa, niin silloin myös nää kuluttajat, asiakkaat osallistuu siihen tarinaan ja haluaa jakaa sitä, eli silloin myös siitä tulee heidän tarina.
Tattari
Mm. Se on vähän semmoista ansaittua. Puhutaan markkinointikielellä ansaittua mediaa eli että on jotakin semmoista materiaalia tai sisältöä joita muut haluaa jakaa koska se on niin… Ne on ne itse innostuneita siitä tai se on niin visuaalista tai elämyksellistä, että se ja sitä jaetaan sitten eteenpäin ja sehän on ihan loistava markkinointiväylä, koska silloin se ei ole sitä, että itse kerrot mitä sä tarjoat, vaan asiakkaat tai elämyksenkokijat kertoo, että millaista se on ollut.
Brisk
Ja tuohon vielä voisin lisätä, että me ollaan vähän sellaisia, että me uskotaan herkemmin sitä, mitä meistä puhutaan, kuin mitä se brändi suoraan itsestään väittää. Eli tuossa tullaan taas siihen, että mitä enemmän sä pystyt osallistamaan niitä sun asiakkaita kertomaan sitä sun tarinaa, niin sitä vahvempi se on se tarinan uskottavuus ja ehkä siihen tulee sitten niitä vivahteita myös mukaan, jokaisen henkilökohtaisia kokemuksia, jolloin se tuntuu myös enemmän autenttiselta.
Tattari
Mut jos on niin, että ei välttämättä itse näe sitä, että just kun sä kerroit tuon loistavan esimerkin tuosta perunan nostosta, että se on itselle arkea ja muille se on vau-elämys. Myös siitä omasta bisneksestä tai sitten tuotteesta tai palvelusta, kannattaa myös kysyä ulkopuolisilta, että “hei, mikä tässä on sun mielestä se hieno juttu?” tai “mistä sä vaikutuit?” tai “miksi sä ostit tätä uudestaan jotain vaikka luonnontuotetta mitä mä valmistan?” tai niin edespäin. Eli se, että puhutaan niistä asioista ääneen, niin se auttaa myöskin siinä sanoittamisessa. Kannattaa sitten kirjata ylös, että millä tavalla joku just sanoi niitä, koska ne saattaa olla sitten semmoisia keinoja puhua asioista, jotka vetoaa sitten niihin mahdollisiin tuleviin asiakkaisiin.
Arpiainen
Joo se voi olla välillä vaikeata itse hypätä niihin kohderyhmän saappaisiin. Just kun tulee sokeaksi noille asioille, niin kysyminen on kyllä tosi tärkeätä.
Tattari
Joo ja toki myös se, että miettii sitten että kuka on se mun kohdepersoona tai ketkä on niitä kohderyhmään kuuluvia ihmisiä, että mitä paremmin osaa hypätä sitten kuitenkin sinne saappaisiin ja ajatellaan ainakin, että minkälaisessa maailmassa ne elää ja mitä se mun tuote tai palvelu siihen maailmaan tuo mukanaan, niin sen helpompi on sitten lähteä niillä kärjillä viemään sitä viestiä, koska silloin se täyttää siellä kohdehenkilön mielessä jonkun semmoisen aidon tai oikean tarpeen joka hänellä on, ja josta hän ei välttämättä edes ole tietoinen. Mutta jos mä vaikka kaipaisin rauhoittumista, ja joku tarjoaisi mulle sellaista elämystä, että mä pääsisin vaikka jonnekin riippumattoon ottamaan päikkärit jossain ihanassa metsätssä ja siihen liittyisi jotain muuta ja se olisi mulle ihan vierasta. Niin se varmaan sitten olisi semmoinen, että se iskisi aidosti siihen ihmiseen ja se ajattelisi, että “no en mä tullut tommoista miettineeksi, mutta että toihan voisi olla mulle ihan tosi hyvä juttu” tai “annanpa lahjaksi tämmöisen elämyksen toiselle” tai jotain vastaavaa.
Arpiainen
Mites sitten tota, puhuit tuosta tuotekehitysnäkökulmasta, että kohderyhmän tuntemalla voi luoda just tuon tuotteen, mikä iskisi niihin niin mites sitten, miten saisi sen hyödynnettyä tai yhdistettyä siihen brändin näkökulmaan, että se kaikki tukisi, että vaikka sä teet tuotteen mikä houkuttelee niitä, mutta sen pitäisi näyttää myös sulta itseltäsi ja tukea niitä sun muita tuotteita ja palveluita.
Brisk
No tohon mulla on tulossa esimerkiksi, vaikka jos sulla vaikka on joku maatilamatkailufirma niin tota tossa mä esimerkiksi lähtisin sen tilan historiasta. Kaikesta, mitä siellä tilalla on ollut ominaista ja onko siellä jotain henkilöhahmoja, jotain, ja luomaan tavallaan sitä kautta sitä tarinaa ja mielikuvaa että tulet osaksi tätä tarinaa tulemalla tänne meidän maatilamatkailuun ja sitä kohderyhmää sittenhän pystyy miettimään, että ketä ne olisi ne eri kohderyhmät. Halutaanko me tänne lapsiperheitä, niin silloin me sitten kerrotaan heidän kielellään ja heihin vetoavilla palveluilla. Tai sitten jos se on vaikka tämmöinen Hannan kuvaama joku keski-ikäinen nainen, kuka haluaa tulla tulla tänne joogailemaan ja riippumattoihin, niin sitten taas sitä nostetaan, sen tyyppistä viestintää. Eli se, että siellä on se tarina, mutta siitä nostetaan eri asioita eri kohderyhmille.
Tattari
Joo toi on tärkeä, just se että on eri tarinat eri kohderyhmille. Ei tietenkään kokonaan vaan siellä pitää olla tietysti se aito ja oikea brändi ja puhutaan identiteetistä mutta sitten se, että mitä kärkiä sieltä nostaa eri kohderyhmille niin se on hyvää pohdintaa ja sitä kannattaa tehdä koska eri ihmisiin vetoaa erilaiset asiat.
Brisk
Nyt mulla lähti jo sellainen fiilis, että joo siellä maatilalla, siellä on ollut semmoinen emäntä joka aina meni sitten lepäilemään tonne tiettyyn metsään ja sen nimi oli joku, niin sitten siitä tulisi semmoinen joku “Amandan lepohetki” tyyliin. Että tavallaan ne lähtee tuollaisista. Mä huomaan lähtee mielikuvitus laukkaamaan tässä ja mä oon suunnittelemassa sitä maatilaa selvästi.
Tattari
Joo ja mä lähdin miettimään, miten siellä voi nukkua heinäladossa yön jos ei haluakaan nukkua tavallisessa pedissä. Ja jotenkin että mitä se kaupunkilainen vaikka kaipaa, kun se menee, että mikä on sellaista mitä se ehkä osaa odottaa ja mitä pystyy tarjoamaan. Niitä tarpeita on olemassa, mutta niitä tarpeita pystyy myöskin luomaan tai että kun on sopivia ideoita niin voi olla, että sitten ihmiset innostuukin niistä, vaikkei ne alun perin ajatellut, että mä nyt vaikka tämmöistä tekisin.
Arpiainen
Miten sä pääsisit tavoittelemaan tuota, että mitkä olisi ne ensimmäiset askeleet mitä pitäisi ottaa?
Brisk
Joo no brändäyksessä on muutama tärkeä steppi. Eka täytyy tietenkin katsoa, että no kuka mä oon? Mikä tää meidän juttu on? Eli se identiteetin määritys, mistä Hanna jo mainitsikin. Eli oikeasti miettii että mikä tää meidän missio on? Miksi me tehdään tätä? Miksi? Miksi me ollaan olemassa? Ja sitten miettiä, että mitä me halutaan sanoa eli sellainen pääviesti. Koska varmasti kaikilla yrityksillä on paljon hyviä asioita sanottavana, mutta pitäisi pystyä määrittämään ja sanoittamaan se, että mikä on se meidän juttu, että mitä me halutaan, että meistä muistetaan ja ymmärretään, ja sitten myöskin miettiä tavoitteet, miettiä mielikuvatavoitteet. Että tällaisia asioita me haluttaisiin, että meihin liitetään. Ja jos miettii vaikka ravintolaa, niin se, että onko se sitten sitä, että “me ollaan erityisesti nyt sitä lähiruokaa” tai että “me ollaan niin kun vaikka isoäidin reseptit on se meidän kärki” eli jollain lailla tehdään ne ne valinnat koska kaikkea ei voi saada vaan löytää niitä omia erottavia tekijöitä.
Tattari
Ja se mistä kannattaa kanssa lähteä liikkeelle on se, että tutkii sitä toimialaa tai sitä kilpailukenttää, mitä ne tekee. Ne voi olla lähiseudun kilpailijat, mutta ne voi olla kauempaakin, vaikka jonkun tietyn samanlaisen palvelun tarjoajat. Niin mitä ne tarjoaa ja mihin ne on erikoistunut. Tutkii että miten ne on vaikka eri kanavissa; näkyykö niitä facebookissa? Ja jos, millä tavalla ne on siellä tai instagramissa?. Mitä kun mä menen nettisivuille, niin minkälaiset asiat sieltä ekana tulee esiin? Ja sitten miettii että OK että jos mä haluan nyt ihan samaa tarjota, niin miten mä voisin erilaistaa itseni ja sitä kautta hakee niitä semmoisia mistä Jenni just puhui, niitä pääviestejä. Kuka mä haluan olla. Että vaikka mä tarjoaisin just tosi hyvää ruokaa ja niin tarjoaa toi viereinenkin ravintola, niin mä voisin sitten olla vaikka just ne mummon reseptit, Jenni mainitsi, että se olisi se kantava teema.
Brisk
Joo, toi on tosi tärkeätä, että ei unohda, että mä en ole täällä yksin ja mä oon ainut joka tarjoaa näitä palveluita tai tuotteita. Että siellä on aina kilpailua, niin se, että löytää sen oman paikan sieltä ja sitä voi voi just miettiä, että OK, me ollaan vaikka hintatason suhteen että me me ollaan vähän kalliimpia ja me halutaankin olla ja silloin me myös rakennetaan sellaisia mielikuvia, ja silloin kaikki meidän valinnat täytyy tukea sitä hintamielikuvaa tai sitten että me ollaan vähän tällainen… Minkä mä nyt heittäisin jonkun toisen tyyppisen adjektiivin. Me ollaan vaikka vähän tämmöinen retro. Eli sitten me haetaan kaikki kaikki jutut nimenomaan semmoiseen ja vähän nostalgiaa ja näin tai sitten taas tosi moderni eli tavallaan ne on sitten aina valintoja, mutta ne täytyy ne päätökset tavallaan tehdä ensin ja aina siellä on tosiaan muitakin siellä, niin suhteessa muihin.
Arpiainen
Ja ei kannata ehkä ajatellut myöskään muita. Siellä on totta kai kilpailua, mutta sieltä voi tulla myös hyvää yhteistyötä.
Brisk
Ehdottamasti. Joo just näin. Joo siis yhteistyössä on voimaa. Varsinkin jos miettii pieniä paikkakuntia, niin se että mitä enemmän löytäisi semmoisia koko toimialaa hyödyttäviä yhteistöitä niin sen parempi.
Tattari
Niin ja vaikka että tervetuloa tänne tänne Pihtiputaalle, että meillä meillä vietät päiväsi näin, että ensin on tällainen elämys ja sitten pääset maistelemaan näitä tuotteita ja sitten voit kokeilla tätä palvelua, niin siinä on jo kokonainen paketti.
Brisk
Joo joo semmoista vähän vähän jonkun alueen kattobrändäystä. Tavallaan tulee semmoinenkin ajatus, että Pihtiputaalla— mikä siellä on spessua? Ja sitten tekee siitä semmoisen oman ja kaikki nää palveluntarjoajat sitten on mukana siinä.
Tattari
Ja sitten kun perhe miettii että lähdetäänkö ajamaan pihtiputaalle niin se ei ole vaan sen yksi kahvilan takia vaan kun siellä oli myös se toinen juttu ja sittenhän me voitaisiin iltapäivällä tehdä toi juttu, ja niin edespäin, niin on paljon enemmän syytä sitten jo valkata se.
Brisk
Kyllä! tästä tulee mieleen muuten Saimaan tekee aika hyvää tämmöistä aluebrändäystä. Oliko hyvä ettei hesarista tässä yks päivä taas koko sivun, eli tavallaan siinä on hyvä esimerkki siitä, eli silloin kiinnittyy tämmöiseen isompaan verkostoon ja siihen, että on mukana sitten siinä tuossa esimerkiksi nyt Saimaan palveluntarjoajana ja tuottajana niin.
Arpiainen
Joo, siel tehään kyllä tosi hyvää. Itse olen siellä päin kotoisin. Niin tiedän, tiedän siellä on tälleen 3 isoa toimijaa jotka on tehnyt jo vähän pidemmän aikaa yhteistyötä ja kaikki mainostaa ja markkinoi toisiaan, niin se auttaa kyllä tosi paljon heitä, mutta siellä on myös tosi paljon yhteistyötä just eri toimialojen kautta ja siellä tehdään tosi paljon yhteistyötä niin kun tuottajien kanssa. Sitten, että saadaan just niitä Saimaan muikkuja niin sitten pystytään käyttämään sitä siinä kärkenä ja siinä brändäyksessä, että meillä on nyt niitä. Saimaan Pikku Pertin itse omin kätösin kalastamia muikkuja niin siitä saa myös niitä mielikuvia luotua.
Tattari
Just näin ja korona-aika toi sen, että ihmiset käänsi enemmän katsetta kotimaahan ja siihen että arvostetaan semmoisia aitoja ja hyvältä tuntuvia asioita ja semmoisia. Halutaan tukea tuottajia ja niin edespäin ja muutenkin vaikka nyt esimerkiksi just ruokakulttuuri elää aika hyvää kukoistuskautta niin kaikkiin tämmöisiin tällaisiin asioihin kannattaa tai niitä niiden ne auttaa siinä että pystyy brändäämään itseään paremmin. Mutta sitten toinen myös on semmoinen että kannattaa seuraa sitä aikaa jossa eletään että puhutaan semmoisesta mahdollisuusviestinnästä, joka tarkoittaa sitä, että jos joku aihe on pinnalla, niin tarttuu hyvällä tavalla siihen ja hyödyntää sitä, että linkkaa sen oman tuotteen tai palvelun siihen keskusteluun jota yleisemmin jo käydään. Ja sitten voi ollakin, että ihmiset huomaa, että nyt tässä olikin tällainen tuote jota mä voisinkin tarvita, koska mä oon kiinnostunut siitä aiheesta yleisesti jo valmiiksi.
Brisk
Joo yleisesti ihmisethän ei ole kiinnostunut brändeistä, vaan ihmiset on kiinnostunut omasta elämästään johon brändit sitten liittyy.
Tattari
Ja siihen liittyy aika vahvasti hyötynäkökulma, että me mietitään, että mitä me saadaan sen tietyn brändin kautta. Mutta se ei ole vaan se, että saanko mä sen tavaran vai tuotteen, vaan se brändi muokkaa myöskin sitä mielikuvaa, miten muut näkee mut. Että jos nyt on vaikka tietynmerkkiset kengät jalassa, niin joku saattaa ajatella musta näin, tai jos mä ajan tietynmerkkistä autoa, niin joku saattaa haluta että se muokkaa mielikuvaa että millainen tyyppi mä oon. Eli meillä on paljon myöskin semmoisia, ehkä vähän piilossakin itseltämme olevia, semmoisia ehkä statustyypin tarpeita tai toiveita, joita brändit voi myöskin täyttää ja niitä me ei välttämättä osata ihan suoraan ajatella, mut siihen kun me valitaan joku brändi niin liittyy myöskin ne vähän piilossa olevat tarpeet tai toiveet. Ja mehän ei aina tehdä järjen mukaan valintoja ollenkaan vaikka moni haluaisi ajatella, että me ollaan kauhean fiksuja ja mennään aina järki edellä, niin ostopäätöksissä tunteella ja siihen liittyvillä asioilla on paljon isompi merkitys tai isompi osa sitä prosessia kun sillä järjellä.
Brisk
Joo me tehdään tosi paljon alitajuisia päätöksiä päivän aikana ja ostopäätökset on yks niistä.
Arpiainen
Joo ja siinäkin on se, että se brändi kanssa vaikuttaa siihen vahvasti, että jos se tuote ja palvelu, ne on kaikki voinut olla ihan täysin toimivia ja järkisyin kunnossa. Mutta sitten jos sieltä tulee vaikka yksi negatiivinen tunne, niin sitten se menee pilalle kokonaan se mielikuva ja jää negatiiviseksi, mut sitten jos sieltä tulee yks positiivinen sitten tulee hyvä mieli ja sitten se brändi jää mieleen ja sitten saattaa, just kun on seuraavan kerran siellä vaikka vessapaperihyllyllä, niin sitten saattaa kurottaa sinne, että näistä tuli ihan hyvä mieli silloin yhdessä vaiheessa ja näistä tuli paha mieli. Ne teki jonkun vaikka mokan jossain sosiaalisessa mediassa. Se on kyllä tosi pienestä kiinni
Brisk
Kyllä, ja tosta mieleen jäämisestä tuli nyt mieleeni vielä, kun puhutaan tästä brändin rakentamisesta ja niistä alkustepeistä, niinsen jälkeen kun on määritetty nää että mitä me halutaan olla ja nää meidän tavoitteet ja kohderyhmät, niin sitten täytyy myöskin miettiä se visuaalinen puoli, eli on tärkeätä pystyä rakentaa semmoinen omannäköinen visuaalinen ilme, joka kuvastaa just sitten niitä meidän valittuja arvoja ja vaikka sitä hintamielikuvaa ja näitä. Ja sitten johdonmukaisesti viestiä niillä samoilla väreillä valita se fontti ja tietenkin logo suunnitella ja tavallaan se semmoinen omannäköinen kuvamaailma. Ja varsinkin pienille yrittäjille vinkkinä, että vähempi on parempi, eli mieluummin tuottaa vähän tosi hyviä laadukkaita kuvia ja sitten toistaa niitä, kuin silleen että on paljon semmoisia kehnoja kuvia. Koska me muistetaan asioita paljon visuaalisesti, niin se ei tavallaan haittaa, vaikka se sama kuva toistuisi useasti. Jos kertoo sitä oikeata viestiä ja on meidän brändin näköinen.
Tattari
Ja sitten voi aina kokeilla, että tekee vähän erilaisia versioita ja katsoo että mikä saa eniten tykkäyksiä tai ylipäänsä suosiota, tai kysyy vaikka ravintolan asiakkailta, että “hei mä ajattelin nyt tällaista logoa, ja oon miettinyt vähän että mikä vetoaa suhun?” Eli että voi aloittaa ihan pienestä ja toi logon suunnittelu kuulostaa, varmaan voin kuvitella, monesta aika isolta, että ei siitä tarvitse aloittaa. Se voi tulla sitten joskus siellä perässä. No pienin askelin eteenpäin ja kokeillen ja testaten sitä, mikä toimi.
Brisk
Joo, välillä kyllä verkostoja kannattaa hyödyntää just tuossa kehitysvaiheessa. Mä kuulun esimerkiksi Facebookissa on tää Naisyrittäjät, niin siellä aika ajoin tulee tosi hyviä kysymyksiä, vaikka just että mulla on tässä 3 versiota logosta, ja sitten tyypit siellä äänestää ja kertoo kommentteja että kyllä! Että ei sitä tarvitse vakaalla pitää sitä kaikkea salaa siellä vaan sitä voi silleen vähän porukallaki. Että silloin se rikastuu siinä matkan varrella se brändi-ilme ja sitten se ei ole ainoastaan oma mielipide, koska ei aina asiat ei mene silleen että mistä mä tykkään.
Tattari
Ja sitten voi miettiä myös sitä, että paljonko mä haluan vaikka itseäni pistää likoon, että meillä on sellaisia yrittäjiä, joilla se oma niin sanottu henkilöbrändi on aika vahva, koska henkilöt kiinnostaa ja henkilöihin on helppo samaistua, mut ei se ole mitenkään kaikille pakollista, mutta että vaikka just joku nyt jounin kauppa oli semmoinen aika yhden henkilön ympärille tai parin henkilön ympärille selkeästi rakennettu se brändi ja heillä se toimi. Mutta että mikä on se oma tapa tehdä. Mutta sen sanoisin vielä, että tärkeätä on se, että osaa määrittää sen, että mikä tää yritys on ja mitä mitä se tarjoaa. Puhutaan sellaisesta kuin hissipuhe. Se voi koskea henkilöä tai ihan yritystäkin, että pystyy muutamalla lauseella sanomaan sen, että tätä mä oon tai tätä me ollaan ja tätä me tarjotaan. Sen pitäisi tulla vähän apteekin hyllyltä, että jos mä nyt vaikka Jenni kysyisin, että kerro mulle kuka sä oot, niin se tulisi sieltä heti että “tadaa oon tämmöinen tyyppi”. Siihen kannattaa panostaa, että istuu hetkeksi alas ja miettii että mikä tää mun yritys on ja mitä mä haluan sitten kertoa ja just että mitkä asiat tekisi siitä semmoisen spesiaalin ja jollakin tavalla uniikin.
Brisk
Joo, tällaista brändin määritystä siitä voi tehdä vaikka toimiston seinälle semmoisen oman muistitaulun, että siihen laittaa nää tietyt jutut, niin sitten se helpottaa sitä arkea, kun aina voi vilkaista sinne, että OK mitäs me nyt haluttiinkaan sanoa ja mitä me luvataan ja että tavallaan se, että siinä arjessa se niin helposti unohtuu ja se ja siinä alkaa häsläämään ja vähän kaikkea viestiä sinne sun tänne. Mutta että esimerkkinä voi olla semmoinen bränditaulu omalla työpisteellä, että missä on nää kaikki pääasiat määritetty niin pysyy paketti kasassa.
Tattari
Ja pienillä yrittäjillä on ihan tosi luonnollista se, että keskitytään ekaksi siihen sen tuotteen tai palvelun rakentamiseen ja sitten siihen, että saadaan asiakkaita. Ja markkinointi ja viestintä tulee sitten vähän jälkijunassa siellä jossakin kohtaa ja se on ihan OK, mut että ottaa niitä vähän kerrallaan mukaan tai etsii semmoisen kumppanin joka pystyy auttamaan, että on vaikka joku vähän mallipohja johonkin että minkä mukaan tekee ja sitten vaan ottaa sellaisen vähän hyvällä tavalla välillä pakotetunkin positiivisen asenteen, että vaikka tää on mulle vieras alue ja mä en tunne tätä niin ei tää ole sen kummempi. Kyllä mä saan tän haltuun mä voin alkaa jostain ja jatkaa sitten sen mukaan miten mitä mä tässä matkan varrella opin ja tota kokeilla ja nauttia sitten myöskin niistä onnistumisista.
Brisk
Mulla tuli mieleen yks kirja mikä mulla on kurssikirjana ainakin täällä Haaga-Heliassa, tämmöinen Pekka Ruokolaisen brändikirja, niin se on tosi selkeä missä käydään nää stepit läpi ja se on jotenkin niin ihanan rautalangasta väännetty. Että tota siinä yks kirjavinkki että pääsee sitten vielä näitä brändäyksen vaiheita sieltä katsomaan, jos meni nyt ohi tässä meidän tarinassa.
Tattari
Youtubehan on pullollaan videoita siitä, että miten tehdä sitä tai tota että sieltäkin etsii niitä niitä aiheita joka itseään kiinnostaa ja josta haluaisi oppia.
Arpiainen
Mitkä olisi vielä tähän loppuun tälleen tiivistetysti ne 3 tärkeintä asiaa mikä pitäisi olla ainakin siellä muistitaululla tai ainakin jäädä mieleen tästä podcastista?
Tattari
Erottuvuus, aitous ja ylpeys. Hyvällä tavalla ylpeys.
Brisk
Ja niistä hyvä tarina sitten — nämä kaikki tarinaksi.
Tattari
Just näin. Siinä se on.
Arpiainen
Sitten ku osaa kertoa vielä näistä. Hei kiitos teille tosi paljon, oli ilo keskustella teidän kanssa tästä brändäyksestä ja miten moninainen tää maailma tässä on ympärillä ja miten monilla eri tavoilla sitä voi sitten tehdä ja lähteä tekemään.