Speaker 1
Tervetuloa kuuntelemaan podcastia ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön liittyen. Olen Eija Honkanen ja toimin yliopettajana Haaga-Heliassa ja mun kanssa on täällä keskustelemassa tänään…
Speaker 2
Sonja Haaksluoto, lehtori ja mulla on myös ammatillisen erityisopettajan pätevyys.
Speaker 1
Opinnäytetyön ohjaus korkeakoulussa on muutoksessa ja opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarvehan on lisääntynyt. Sonja, sulla on pitkä kokemus opetuksesta ja opinnäytetyön ohjauksesta. Käytännössähän tietysti opiskelijat ja opettajat puhuu paljon oppaista ja mekin käytetään tässä osin sitä käsitettä. Niin kerrotko nyt vähän näistä sun omista kokemuksista?
Speaker 2
Joo no opiskelijat on kyllä muuttunut noin 10 vuodessa jotka mä oon ohjannut ja opettanut. Tullaan yhä enemmän erilaisista lähtökohdista ja taustoista ja erilaisella pohjakoulutuksen. Hieno asia sinänsä on, että opiskelijat on nykyisin avoimempia myös tuomaan omia oppimiseen liittyviä haasteita. Eli voi osin tuntua myös sille, että määrä on lisääntynyt, vaikka kyse voi olla vaan myös siitä, että haasteet tunnistetaan paremmin. Me kerrotaan aika näkyvästikin meidän erilaisista tukimuodoista, opiskeluihin ja opinnäytetyöhön liittyen. Tällaisia tukimuotoja opiskelijoille Haaga-Heliassa on esimerkiksi erityisopettajat, opinto- ohjaajat, opintovalmentajat, opintopsykologi ja kirjoittamisen pajat. Yhtenä asiana voisin mainita vielä kansainväliset opiskelijat, joilla kielitaito saattaa haastaa opparin tekemistä englannin tai suomen kielellä.
Speaker 1
Tukimuotoja on siis aika paljon saatavilla ja erilaisia mietin sitä, että kansainvälisten opiskelijoiden osalta kyseessä voi olla myös aiemmin opitut oppimisen tavat omassa maassa. Tai kulttuurit taustalla, jotka ohjaa sitten sitä tekemistä opiskelun aikana ja se voi olla hyvinkin erilaista mitä meillä on tapana ja tietenkin joillakin opiskelijoilla saattaa taustalla olla myös toki sitä oppimisen vaikeutta, jota ei ole aiemmassa koulutuksessa havaittu. Oppimisen vaikeus voi tulla senkin takia esille, että kun täällä opiskellaan vieraalla kielellä, niin se oppimisvaikeus voi korostua, vaikka se aikaisemmin ei ole niin näkynytkään. Kun opiskelussa tapahtuu muutoksia esimerkiksi just oppimisympäristö vaihtuu tai eri kieli tai opiskelutapa hyvin erilaiseksi, niin silloin se oppimisen vaikeus voi korostua ja tulla näkyväksi.
Speaker 2
Kyllä, ja sitten on vielä tää lisääntynyt etäopiskelu ja ohjauksen määrä ihan kasvotusten tapaamisella on kyllä vaikutusta esimerkiksi kommunikointiin ja siihen viestin perille menoon verrattuna johonkin Teams-tapaamiseen, mutta summaten väittäisin siis, että tuen tarvitsijoiden määrä on kasvussa ja lisääntynyt. Tää näkyy niin mun opetuksessa opintojaksoilla, kuin näissä oppariohjauksissa. Tuen tarvetta ottaa sekä opiskelijat itse puheeksi enemmän ja sitten näitä omia havaintoja on tehnyt enemmän.
Speaker 1
Joo on hyvä että opiskelijat ottaa niitä esille, koska silloinhan he saavat tukea niinku pitääkin. Ja mä ajattelen että tää ilmiö mistä sä nyt puhut on laajemminkin nähtävillä ja tuntuu että korkeakoulut ja yliopistot tiedostaa tän. Ja se tuen tarve näkyy ohjauksen tarpeen lisääntymisenä ja sitten toisaalta tehtävien tekemisessä sekä niiden aloittamisessa ja loppuun saattamisessa. Mutta toisaalta sitten on hyvä muistaa tässä rinnalla, että opiskelijoilla on monenlaisia vahvuuksia, joille rakennetaan sitä osaamista ja joita voi hyödyntää opintojen aikana. Näitä voi olla esimerkiksi luonteen vahvuuksista, rohkeus tehdä ystävällisyys, yhteistyötaidot tai jotain muuta vastaavaa, joita voi nimenomaan sitten hyödyntää opintojen aikana opiskelussa. Tai sitten esimerkiksi tässä sopparissa.
Speaker 2
Kyllä.
Speaker 1
No meillähän on kunnianhimoisena tavoitteena korkeakoulututkinto saada noin puolelle nuorten aikuisten ikäluokasta vuonna vuoteen2030 mennessä ja ajattelin, että mikäli toivotaan että tää toteutuu, me tarvitaan näitä tukitoimien kehittämistä ja aika moni korkeakoulu miettiikin miten osaamista pitäisi tunnistaa. Miten oppimista voisi tukea ja edistää sekä millaista millaisia tehtäviä pitäisi olla, että opiskelijat oppivat ja toisaalta saavat semmoisen työelämäosaamisen? Mitä he tarvitsee?
Tuen tarpeet on laajentuneet ja ne heijastuu myös opparin tekemiseen ja tää oppari on kuitenkin sille opiskelijalle tosi tärkeä, koska se on niinku ammattiosaamisen näyttö, jonka avulla voi saada esimerkiksi työtä tai työllistyy vakituisesti. Ja nyt kun puhutaan opparista, niin minkälaisia erilaisia opparimuotoja meillä Haaga-Heliassa on käytössä?
Speaker 2
No niitähän löytyy hyvinkin erilaisia ja erilaisille tekijöille sopivia. Alemman amk:n puolella on tutkimustyyppisiä ja toiminnallisia ja näistä toiminnallisista. Usein puhutaan myös produkti- taikka projektioppareina, kielenkäyttö vähän vaihtelee eri koulutusohjelmissa. Tää produkti tai projekti tarkoittaa tarkemmin sitä, että siinä tutkimuksellisuus on vähän pienemmässä roolissa ja tehdään ihan kirjaimellisesti joku tuotos, vaikka markkinointisuunnitelma, liiketoimintasuunnitelma, perehdytysopas. Tai tehdään prosessikuvauksia, teknisempiä ratkaisuja, tai kuvataan vaikka uusi palvelu. On myös suunniteltu ja tuotettu videoita tai järjestetty jotain tapahtumaa, tapahtumia – tän tyyppisiä toiminnallisia oppareita meillä.
Speaker 1
On tehty joo kuulostaa tosi kivalta.
Speaker 2
No sitten on vielä päiväkirjatyyppistä ja portfoliotyyppistä opparia. Ja tässä päiväkirjan tyyppisessä oppaissa tekijälle usein sopii se, että se tekeminen on siellä strukturoitua. Joka viikko tulee kirjoittaa raporttia omista kokemuksistaan työpaikalla ja sitten peilata sitä teorioihin ja lähteisiin. Eli työpaikka tarvitaan tähän päiväkirjatyyppiseen opparin. Portfolio tyyppisessä taas sitten esitellään ja pohditaan sitä omaa osaamista ja sen kehittymistä jo aiemmin tehtyjen sisältöjen tai vaikka oppimistehtävien raporttien projektien. Tuotoksia tämmöisenä yhtenä suunniteltuna ja jäsenneltynä kokonaisuutena. Siinä on toi oma analyysi ja pohdinta keskeisemmässä roolissa kuin uuden tuottaminen ja oma kehittyminen.
Speaker 1
Joo.
Speaker 2
Ja sanoisin yleisesti, että ei voi lokeroida, että esimerkiksi se produkti sopii tän tai tän tyyppiselle opparin tekijälle. Toisinaan joku kuitenkin valitsee sen produktin muodokseen sen takia, että se raportin minimipituus on lyhyempi kuin vaikka tutkimustyyppisen opparin. Jos vaikka sen kirjoittamisen suhteen enemmän haasteita. Mut toki aina pitäisi lähteä siitä, että mikä sitä opiskelijaa kiinnostaa ja mitä hän haluaa tutkia tai kehittää tai kuvata. Ja sitten sen mukaan valita sitä opparin muotoa.
Speaker 1
Joo, se opiskelija on siinä joka tekee sen valinnan, mutta mietin tätä että tää produktio niinku sopii opiskelijalle joka haluaa tehdä toiminnallisempaa opparia. Päiväkirja taas sopii semmoiselle opiskelijalle, että se on niinku 8 viikkoa tämmöinen strukturoidusti etenevä. Omaa työpaikkaan peilaava ja tutkimustyyppinen taas sitten semmoinen, että se tuo esille niitä tutkimuksen teon taitoja.
Speaker 2
Joo, kyllä näin voisi summata. Ja kaikki muodot kyllä sitten vaatii jonkin verran niitä akateemisen kirjoittamisen taitoja.
Speaker 1
Joo koska kyseessä on tietysti korkeakoulu. Joo no se, että opiskelija voi valita opparin muodon. Se on tärkeätä kuten todettiin ja että hän voi vaikuttaa siihen mitä hän tekee ja miten tekee niin. Se on myöskin sitten tärkeä sille opiskelijalle, koska sehän voi lisätä huomattavasti motivaatiota sitä opparin tekemistä kohtaan, että se oma valinta tuo aina merkityksellisyyden tunnetta ja se vaikuttaa tietysti siihen miten sitoutuu siihen opparin tekemisen. No opiskelijoilla tää valintaperustehan voi vaihdella suurestikin. Joku voi valita opparin muodon siksi, että se sujuu häneltä helpommin tai joku siksi, että se nimenomaan hän haluaa tulla sen tekemisen muodon osaajaksi. Vaikka esimerkiksi nyt tutkimuksen tekijäksi. No Sonja, mitkä on ne yleisimmät vaikeudet tai yleisimmin tarvittu tuki opparin tekijöille? Mikä kokemus sulla on?
Speaker 2
No mun ohjauksessa eniten näkyy oikeastaan lähteistä kirjoittamisen ja tekstin tuottamisen haasteet. Toki keskittymisen haasteet voi tuoda tähän omat juttunsa, mutta tekstin tuottamiseen liittyy usein myöskin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia.
Speaker 1
Ja se vaikuttaa tietysti sitten siihen tekstin ymmärtämiseen. Ja kirjoittamisen haasteet. Mistä sä puhuit, niin on hyvin tyypillisiä vaikeuksia nimenomaan korkeakoulussa. Ja kun korkeakoulussa pitää näyttää sitä akateemisen ajattelun ja kirjoittamisen taitoa, niin kun opparissa, niin jos opiskelija ei harjoittele sitä koulutuksen aikana pitkin matkaa koko ajan, niin se taitohan ei tietenkään tupsahda yhtäkkiä osaamiseksi, vaan se vaatii aikaa, ajattelemista, kirjoittamista ja sen kirjoittamistatavan ja ajattelutavan. Sisäistämistä. Opiskelija näyttää siis sen ammatillista osaamista akateemisella, kirjoittamisella, ajattelun päättelyn ja tutkimuksen osalta ja lisäksi oppariprosessi on aika tiivis vaiheopinnoissa, että se on tosi lyhyt se (aika) kun vertaa koko opintoihin.
Speaker 2
Ja sitten se pitäisi tehdä vielä tietyn aikarajan sisällä. Mistä ehkä sitten voitaisiin jatkaa vielä tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteisiin. Esimerkiksi ADHD näkyy melko usein ja ylipäänsä neurokirjo. Jolloinka ihminen voi hahmottaa ymmärtää asioita eri tavoin tai tekee eri tavalla. Mut ehdottomasti näitähän kannattaisi toki hyödyntää sitten vahvuuksina siinä opparin tekemisessä, eikä ajatella haasteena. Ja toiminnanohjaukseen liittyviä pulmia näkyy myös vaikka siinä, että ei oikein hahmoteta että mitä pitäisi tehdä, missä järjestyksessä, mitenkä. Itse en opeta esimerkiksi lasketatointa, joten en pysty sanomaan missä määrin matemaattisia oppimisvaikeuksia esiintyy, kun sillä puolella ei yleensä olla näissä mun oppariohjauksissa.
Speaker 1
Joo no matematiikkavaikeudet on myös yleisiä ja tämmöisiä tyypillisiä ja nehän näkyy numeroissa matemaattisissa tehtävissä, suuruuksissa, määrissä ja laskujärjestys voi olla haasteellista. Excelin käyttö voi takkuilla. Siihen tarvitaan ohjausta. Toisaalta ne matematiikan vaikeudet heijastuu hyvin moneen käytännön asiaan, jopa ajan hahmottamiseen joillakin. Eli se ajan hahmottaminen, voi olla haasteellista tulla ajoissa. Tehdä tiettynä aikana se voi vaikuttaa tekemisen määrän ja aikataulujen ennakointiin, mutta niitä matematiikan vaikeuksiakin voidaan tukea erilaisilla harjoitustehtäviä ja konkreettisesti vaihe vaiheelta neuvomalla ja erityisopettajat tyypillisesti auttaa näissä.
Speaker 2
Kyllä vaan, sitten on vielä erilaisia jaksamiseen liittyviä haasteita. Mitäs Eija sanot näistä.
Speaker 1
No joo, korkeakouluopiskelijoiden parissa on paljon puhuttu opiskelijoiden, mielenterveyden ja jaksamisen haasteista, että ne näkyy opiskelussa siinä, että todellakin yleisesti siinä jaksamisessa on haasteita, joka vaikuttaa tietysti opintojen etenemiseen tehtävien tekemiseen. Mutta sitten toisaalta opiskelijoille suunnattuja mielenterveyspalveluja ja itsehoitoohjelmia on lisätty koko ajan, mutta silti tuntuu että tää tarve on kasvanut edelleen ja jo sanotaan jopa että jopa joka kolmas opiskelija kokee mielenterveyden ongelmia. Mutta tietenkin täytyy muistaa toisaalta, että ne on tuettavissa ja yleinen ongelma on myöskin tämmöinen riittämättömyyden tunne opintojen aikana opiskelijalle ja sehän heijastuu sitten arkeen ja opintoihin monin tavoin ja vaikuttaa nimenomaan sitten siihen jaksamiseen. Ja sitten kun se opiskelija oma jaksaminen ei riitä, ne pienetkin jokapäiväiset asiat voi tuntua vaikeilta. Ja opiskeluun tulee sitten entistä haastavammaksi ja voi tuntua jopa ylitsepääsemättömältä. Sitten opiskelijan voi ruveta miettimään jopa keskeyttämistä. Miten Sonja, näkyykö nää sun ohjauksissa?
Speaker 2
No juu näkyyhän ne aika paljonkin, mut esimerkiksi nää mielenterveyden pulmat onkin semmoinen puoli, jossa yleensä on parempi ohjata muiden meidän tukimuotojen pariin, kuten mitä jo aikaisemmin mainitsin. Erityisopettajat, opintoohjaajat, opintovalmentajat, opintopsykologi ja sitten YTHS. Oma asiantuntemus ei näissä aina tietenkään riitäkään.
Speaker 1
Joo ja eikä tarvitsekaan, että sitä vartenhan on just nää tukipalvelut joita sä nyt tässä mainitsit. No sitten eräs voimavara korkeakoulussa, mikä monta kertaa sitten voi unohtuakin niin on tää vertaistuki eli miten opiskelijat voi tukea toisiaan? Ja vertaisten tapaaminen esimerkiksi oppariprosessissa voi olla hyvinkin tärkeätä sille opiskelijalle, että saa keskusteltua niin sitä tekemisen sujumisesta ja haasteista ja jakaa vähän niitä omia kokemuksia ja tunteita. Tai sitten voi olla, että esittelee omaa teemaa ja siitä on muille paljon hyötyä. Toisaalta itsekin saa näkökulmaa ja palautetta toisilta ja opiskelijat vaihtaa kokemuksiaan. Ja sitten toisaalta voi kokea hyvinkin lohduttavana ne toisten kertomukset siitä jaksamisesta ja miten sitten on päässyt siitä eteenpäin. Sen tuntee, että jakaminen on tosi tärkeätä, että kun huomaa että muutkin painii näiden samojen ongelmien kanssa. Ja sitten tietenkin kuulla, että nää on niitä ratkaisuja mitä millä muut on saanut tehtyä niitä ja vietyä eteenpäin.
Speaker 2
Niinpä.
Speaker 1
No oppariohjauksissa tarvitaan monenlaista ohjausta. Opiskelijat hyötyy niistä ja vertaistuki on todettu, että se parhaiten toimii pienemmissä ryhmissä, jolloin se toisen opiskelijan aito kuuntelu ja siihen oppariprosessiin ja niihin tarinoihin voi sitten keskittyä. Ainahan tuohon ohjaukseen ei tarvitse varata kerralla pitkää aikaa, vaan että tämmöinen pienikin ohjaustuokio niin moni hyötyy opiskelija hyötyy niistä nimenomaan lyhyemmistä ohjaustapaamisista, joissa tulee rajatummin ohjausta. Rajatusti tietoa, rajatusti sitä miten mennään eteenpäin. Ja kun tapaamisia on useampia, niin monelle opiskelijalle on se etu, että se vie sitä prosessia eteenpäin. Kaikki ne ohjaustapaamiset, kun niitä tulee pitkin matkaa ja se kuljettaakin sitten sitä opparin tekemistä eteenpäin kivalla tavalla.
Speaker 2
Just näin. Tuli mieleen vielä, että mulla on oikeastaan ollut vaan yksilöohjauksia näissä oppareissa, mutta meillä tehdään paljon ryhmäohjaustakin ja tää yleensä menee silleen, että yhden ohjaajan vetämänä aloitetaan pienryhmä, jossa on oppareiden pitäisi edistyä sitten samaa tahtia ja näissä justiin näkyy se vertaistuen voima ihan konkreettisesti kun saa tukea muiltakin opparin tekijöiltä, jotka on siinä ihan samassa tilanteessa.
Speaker 1
Joo kyllä. Ja monille opiskelijoille tää oppari nostaa jo sinänsä kynnystä sen tekemiseen, koska se on monelle opiskelijalle ihan ensimmäinen oppari, jota hän tekee. Elikkä se on ihan uutta ja lisäksi kun se oppari vielä julkaistaan, niin se voi olla myöskin sitten sellainen, että siihen liittyy semmoinen kynnys ja ajattelua, että tästä tulee julkinen. Ja sitten tietenkin kun se on näyttö siitä ammatillisesta osaamisesta. Mitä sä Sonja ajattelet tästä?
Speaker 2
No joo, kyllä se näin varmaan on, mutta kyllä mun mielestä vähän niin kuin turhaakin peikkoa tässä toisinaan tehdään asiasta. Että on hyvä muistaa kuitenkin, että kyse on vain 15 opintopisteen kokonaisuudesta tässä opparissa. Kun sama opiskelija on saattanut helposti tehdä vaikka 9 opintopisteen kurssitehtävän vähän aikaa sitten.
Ja opiskelijallehan se on ensimmäinen kerta yleensä tosiaan kun opparia hän tekee ja ei tiedä vielä kaikkea, että mitä siihen liittyy, se saattaa tuntua haastavalla. Ja aikaahan voi jotkut käyttää opparin jopa satojakin tunteja, mutta muutamassa viikossakin on tehty monta valmistunutta opparia. Hyvääkin opparia. Että kyllä on saatu paljon maaliin vaikeista lähtökohdistakin alkaneita opparinohjauksia!