Siirry sisältöön
Yrittäjyys
Yritysten menestysreseptit kaipaavat päivittämistä – tunnistatko ajattelusi kapeikot?

Yrityksen menestys on monen tekijän summa. Oman ajattelun äärelle pysähtyminen on ensimmäinen askel uusien liiketoimintainnovaatioiden synnyttämiselle.

Julkaistu : 28.05.2020

Tulevaisuuden kehityskulkujen ennustaminen on vaativaa. Siitä huolimatta yrittäjät ja yritysjohtajat joutuvat tekemään tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Tämä edellyttää näkemystä yrityksen menestystekijöistä ja niiden kytköksellisyydestä toisiinsa.

Yritysjohdon käsityksiä yrityksen menestystekijöistä ja liiketoimintaympäristöstä on kuvattu ainakin johtamisviitekehyksiksi, skeemoiksi sekä mentaali- tai ajatusmalleiksi. Vivahde-eroista huolimatta nämä tarkoittavat sitä rajallista näkökulmaa, jonka pohjalta yritysjohtaja yritystään luotsaa – sitä, mitä asioita havainnoi, miten ne tulkitaan, ja kuinka nämä vaikuttavat päätöksiin ja toimintaan.

Koska informaation määrä on valtava ja aika rajallista, päätöksiä ja tulkintoja tehdään tiettyjen oletusten valossa – oletusten, jotka ovat syntyneet yritysjohtajan kokemusten kautta. Jokaisella on oma tapansa jäsentää, kategorisoida, havaita ja tulkita maailmaa. Yritysjohtamisen näkökulmasta kriittistä on se, miten nämä asiat johtavat yrityksen selviämiseen kriisitilanteista, sen kannattavana säilymiseen tai kasvun varmistamiseen.

Vaikka ketteryyden edellytyksenä on entistä useammin koko henkilöstön toiminta yrityksessä, on ylimmällä johdolla kuitenkin valta ja vastuu tehdä koko organisaatiota koskevia päätöksiä. Tämän johdosta omien oletusten yrityksen menestymisestä tulisi olla itselle kirkkaita.

Minkä takia ajattelua on haastavaa uudistaa?

Liiketaloudellisen tutkimuksen pohjalta tiedämme, että erityisesti pienemmissä yrityksissä syntyy jaettuja käsityksiä siitä, miten toimialalla menestytään ja keitä toimijat ja kilpailijat kentällä ovat. Tämä on tärkeä havainto, koska yritykset myös peilaavat omaa toimintaansa näihin tunnistettuihin toimijoihin – samalla kenties jättäen huomiotta nousevia tai hieman kaukaisempia kilpailijoita, jotka mahdollisesti voivat mullistaa koko toimialan.

Nousevia mahdollisuuksia esimerkiksi vastuullisuuteen tai digitaalisuuteen liittyen ei välttämättä tunnisteta, jos niiden hyötyä ei pystytä perustelemaan itselle. Myös muut liiketoimintaan häiriöitä aiheuttavat tekijät jäävät helposti päivittäisessä tekemisessä taka-alalle.

Ajattelun uudistuminen on hidasta, koska

  • toimialalla toimivien yritysten johdon tausta on usein samankaltainen. Karrikoidusti, insinöörit kiinnittävät erilaisiin asioihin huomiota kuin vaikkapa humanisti tai matkailu- ja ravintola-alan ammattilaiset.
  • toimialalla saattaa olla sääntelyä tai muita pakottavia tekijöitä, jotka ohjaavat ajattelua samansuuntaiseksi. Sertifikaatit ja standardit tai asiakasyritysten vaatimukset ohjaavat ajattelua samansuuntaiseksi.
  • on helpompaa matkia alan johtavaa yritystä sekä kopioida muita kuin kehittää itse uusia käytänteitä
  • ajattelu samankaltaistuu helposti koko toimialalla alihankkijoiden, toimittajien, yritysasiakkaiden ja loppukäyttäjien verkostossa.

Mitä ajattelun uudistamiseksi voisi tehdä?

Vallitsevaa totuutta vahvistavat myös vallitsevat trendit, joita sekä konsultit että media ylläpitävät. Usein myös menneiden vuosien menestys estää näkemään tarvetta uudelle ajattelulle.

Ajattelua kannattaa haastaa ja uudistamisen voi aloittaa seuraavilla toimenpiteillä

  • Yrittäjän, yritysjohtajan, yrityksen johtoryhmän ja hallituksen tulisi pysähtyä, tehdä yrityksen menestystekijöihin liittyvät omat oletuksensa näkyviksi ja keskustella niistä.
  • Skenaariotyö vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja kehityskuluista avaa ajattelua uusiin suuntiin.
  • Riskien analysointi tuo faktaa tulevaisuutta koskevien päätösten pohjalle.
  • Yhteistyö yli organisaatiorajojen avoimen innovaation hengessä auttaa löytämään uudet mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa.
  • Yhteistyö startup-yritysten kanssa voi luoda mahdollisuuksia sekä toisaalta auttaa omaksumaan uusia toimintatapoja, kuten ketteryyttä.
  • Uudenlainen yhteistyö korkeakoulujen ja muiden julkistenkin toimijoiden välillä voi auttaa tunnistamaan täysin uudenlaisia kehittymismahdollisuuksia, esimerkiksi kansainvälisten EU-rahoitteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta.

Yrityksen menestyminen on monen tekijän summa. Oman ajattelun äärelle pysähtyminen on kuitenkin ensimmäinen askel uusien liiketoimintainnovaatioiden synnyttämiselle. Siihen kannattaa varata aikaa jo nyt heti.

KTT Timo-Pekka Uotila on väitellyt yritysjohdon ajattelumalleista yrityksen menestymiseen liittyen. Hän on kiinnostunut yrityksen menestymisen inhimillisestä puolesta – siitä, kuinka näin tekoälyn aikakaudellakin kovilla mittareilla mitattavan menestyksen takana on aina ihminen ja inhimillinen päätöksenteko. Hän toimii Haaga-Helian StartUp Schoolissa yhteyspäällikkönä, vastaten tutkimus- kehittämis-, ja innovaatiohankkeista sekä kumppanuuksista.

 www.startupschool.fi