Yrittäjyys yleisesti vaikuttaa kuitenkin olevan terveellistä. Yrittäjillä on havaittu olevan merkittävästi vähemmän terveyteen liittyviä ongelmia, kuten verenpaine- ja mielenterveysongelmia, ja heidän hyvinvointinsa on parempi verrattuna muihin työntekijöihin. Yrittäjäksi ryhtyminen voi siis olla jopa terveydelle eduksi. (Stephan & Roesler 2010, 728.)

Lisäksi yrittäjillä on korkeampi stressinsietokyky kuin muilla tai he eivät koe stressiä yhtä paljon kuin muut. Stressiä ehkäisee muun muassa se, että yrittäjillä on korkeampi psykologinen pääoma kuin muilla.  (Baron, Franklin & Hmieleski 2013.) Myös sosiaalinen tuki vaikuttaa stressin vähäisempään kokemiseen, ja erityisesti naisyrittäjillä sosiaalisen tuen tämä vaikutus on suuri (Semerci 2016). Stressillä voi olla jopa positiivinen vaikutus yrittäjien elämään (Cardon & Patelin 2015).

Saneerauksesta apua?

Nykytilanteessa moni hyvinvoiva yritys ja yrittäjä ovat kuitenkin suurissa vaikeuksissa. Yksi tapa selvitä taloudellisista vaikutuksista on yrityssaneeraus. Yrityssaneerauksen tavoitteena on, että taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan terveyttäminen tai sen edellytysten turvaaminen. Saneerauksessa järjestellään yrityksen velkojen määrää vastaamaan yrityksen tulevaisuuden maksukykyä. Saneerausohjelman kesto on yleensä 5 vuotta, mutta se voi olla myös lyhyempi tai pidempi ajanjakso.

Suomessa ongelmana usein on, ettei pienemmillä yrityksillä ole tosiasiallisesti mahdollisuutta hakeutua ja päästä yrityssaneeraukseen järjestelmän kankeuden ja kalleuden vuoksi. Yrityssaneerausprosessi maksaa vähintään 10 000 euroa, joka on suuri summa maksuvaikeuksiin ajautuneelle yritykselle. (Toivonen 2017.)

Suomessa konkurssien määrä on vuositasolla vakiintunut noin 2500 – 3000 hakemukseen ja saneeraukset 400 – 500 hakemukseen (Suomen virallinen tilasto, 2019; 2020), ja koronan myötä molemmat luvut valitettavasti nousevat.

Vahva ja hyvinvoivakin voi uupua

Olemme tutkineet saneerausyrittäjien jaksamista hankalissa tilanteissa sekä heidän näkemyksiään siitä ulospääsystä. Haastattelimme 25 eri alan saneerausyrittäjää ympäri Suomen. Tuolloin yritysten vaikeuksien taustalla ei ollut pandemia; monilla ei ollut mitään selkeää ulkoista tapahtumaa, joka ongelman olisi aiheuttanut, vaan heikko taloudellinen tilanne johtui useasta eri tekijästä ja tapahtumasta. (Hakola & Brandt 2012; Brandt & Hölsö 2012; Brandt 2017.)

Haastatteluissa tuli esiin, että osa yrittäjistä oli henkisesti todella heikossa kunnossa ja heidän mielenterveytensä oli alkanut järkkyä. Oli huolta perheestä ja työntekijöistä. Yksi kommentoi, että hankala tilanne on heikentänyt hänen mielenterveyttään ja se näkyi mm. siinä, että hän ei uskaltanut mennä postilaatikolle laskujen pelossa. Yksi sanoi, että pahinta oli, kun vanhat ystävät soittivat tappouhkauksia maksamattomia laskuja periessään; eräs sanoi, että olisipa joku, jolle puhua tästä tilanteesta, kun pienellä paikkakunnalla ei voi jakaa kokemuksiaan. Oli alkoholiongelmaa, parisuhteen järkkymistä, masennusta, väsymystä, työuupumusta ja unettomuutta. (Brandt & Hölsö 2012)

Positiivisiakin tarinoita oli. Parisuhde oli hitsaantunut yhteen ongelmien myötä, elämän tärkeiden asioiden merkityksellisyys oli korostunut ja vaikeuksien jälkeen onnistumiset tuntuivat entistä paremmilta. Yllättävää kyllä, osa yrittäjistä sanoi, että taloudelliset vaikeudet eivät millään tavalla olleet heikentäneet heidän hyvinvointiaan.  Pelastusrenkaana hankalassa tilanteessa yrittäjät pitivät asioiden suhteellistamista, hyvää parisuhdetta ja unilahjojaan. (Brandt & Hölsö 2012)

Koronan myötä useat tahot ovat lähteneet liikkeelle tukemaan yrittäjiä eri tavoin. Sosiaalisessa mediassa on perustettu useita erilaisia ryhmiä itse yrittäjille ja lisäksi yrittäjien tukemiseen.  Taloudellista tukea saa Business Finlandilta ja ely-keskuksilta koronan aiheuttamiin liiketoiminnan häiriöihin. Lisäksi esimerkiksi Suomen yrittäjillä on yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa ammattiapua puhelimitse tarjolla.

Lähteitä:

Baron, R.A., Franklin, R.J. & Hmieleski, K.M. 2013. Why entrepreneurs often experience low, not high levels of stress. Journal of Management, 42 (3), 742-768.

Brandt, T. (2017). Finnish enterprises and reasons for economic decline. Journal of Finnish Studies, 20 (2), 119-143.

Brandt, T. & Hölsö, S. (2012). Yrittäjien hyvinvointi taloudellisessa ahdingossa. Proceedings: Työelämän tutkimuspäivät, Finland 8.-9.11.2012.

Cardon, M.S. & Patel, P.C. 2015. Is stress worth it? Stress-related health and wealth trade-offs for entrepreneurs. Applied Psychology: An International Review, 64 (2), 379-420.

Hakola, M. & Brandt, T. (2012). Saneerausyritysten taloudellinen alamäki ja saneerausyrittäjien arvot. [The values and decline of entrepreneurs of reorganization process].  Finnish Journal of Business Economics, 1/12, 70-94

Laki yrityksen saneerauksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930047

Semerci, A.B. 2016. The effect of social support on job stress of entrepreneurs. Academy of Entrepreneurship Journal, 22 (1), 41-50.

Stephan, U. & Roesler, U. (2010) Health of entrepreneurs versus employees in a national representative sample. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 83: 717-738

Suomen virallinen tilasto (SVT): Konkurssit [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-4424. joulukuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.3.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/konk/2019/12/konk_2019_12_2020-01-22_tie_001_fi.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yrityssaneeraukset [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5781. 4. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.3.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ysan/2019/04/ysan_2019_04_2020-01-22_tie_001_fi.html