Yrittäjyyskasvatus tukee yksilön voimaantumisprosessia omien unelmien toteuttamiseksi sekä yksilön kasvua yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys Suomessa onkin kasvanut 1990-luvulta lähtien kaikilla koulutusaloilla. Korkeakoulusektorilla yrittäjyyttä opetetaan kuitenkin lähinnä liiketalouden ja tekniikan koulutusohjelmissa. Tässä blogissa pohdin liiketalouden näkökulmasta yrittäjyyden opetusta ja sen mahdollisia vaikutuksia yrittäjyyskasvatuksen käytäntöihin laajemmin korkeakoulusektorilla.

Viime vuosikymmeninä yrittäjyyden opetus liiketalouden koulutuksessa on varsin yksimenetelmällistä. Syynä tähän on, että yrittäjyys nähdään kapeasti yrityksen perustamisprosessina. Monelle yrittäjyyden opettajalle liiketoimintasuunnitelmaprojektit ovat olleet osa yrittäjyyden opetusta vuosien ajan. Keskeinen ongelma tässä opetusmenetelmässä on ollut opettajien keskittyminen teoriaopetukseen käytännön oppimisen sijaan. Menetelmä on viime vuosina antanut tilaa Piilaaksossa syntyneelle Lean startup-menetelmälle, joka perustuu iteratiiviseen, asiakaslähtöiseen ja ketterään tuotekehitykseen. Tämä menetelmä on suosittu yrittäjyyden opetuksessa, koska se on käytännönläheinen ja helppo tapa oppia sekä opettaa. Tässä menetelmässä teoriaopetus jää vähäiseksi toiminnan ollessa etusijalla.

Opetuksen perusperiaatteet, kuten osaamistavoitteiden ja kohderyhmän tarpeiden pohdinta jäävät vähäisiksi, jos opetuksen suunnittelu lähtee liikkeelle opetusmenetelmästä. Esimerkiksi kulttuuri- ja hoitoalalla yrittäjyysosaaminen koetaan erityisen tärkeänä, sillä moni nuori siirtyy yrittäjäksi opiskelun jälkeen. Näillä koulutusaloilla opiskelijat välttelevät yrittäjyysopintoja kaikin tavoin. Yhtenä syynä tähän voi olla, että yrittäjyys nähdään liiketaloudellisena ilmiönä ja siihen liitetään kovia arvoja. Arvot, kuten voiton maksimointi, taistelevat monilla aloilla vallitsevia humanistisia arvoja vastaan. Riittävätkö liiketaloudelliset arvot ohjaamaan yksilöä toimimaan vastuullisesti muuttuvassa maailmassa?

”Koen olevani vastuullinen vaikuttaja, enkä koskaan ole tehnyt tätä työtä rahankiilto silmissä”, Mmiisas pohtii (Palokangas 16.8.2019). Mmiisas kokee esimerkiksi rehellisyyden ja suvaitsevaisuuden sekä eläinten oikeuksien olevan hänelle tärkeitä arvoja (Palokangas 16.8.2019). Voisivatko näiden kaltaiset humanistiset arvot sekä niihin liittyvät tavoitteet, kuten inhimillisyys ja työnilo, tukea liiketalouden opiskelijoiden kasvua yrittäjyyteen?

Yrittäjyyskasvattajina meidän tulee pystyä dialogiin eri koulutusalojen kanssa, oppia toisiltamme sekä yhdessä rakentaa monimenetelmällistä ja -arvoista yrittäjyyden opetusta. Jos emme yrittäjyyskasvattajina tunnista emmekä kyseenalaista opetuksen taustalla olevia perusoletuksiamme yrittäjyydestä, tällä hetkellä vallalla olevat ketterät opetusmenetelmät sekä kovat arvot voivat lopulta koitua monipuolisen yrittäjyyskasvatuksen ja kehityksen hidasteeksi.

---

Lähteet:

Mikkonen, E. 22.5.2019. Media nimeltä mmiisas – henkilöbrändistä ammatti. Alma media. Helsinki. 

Palokangas, P. 16.8.2019. Suomen vaikuttavimmaksi valittu Mmiisas saa kosiskeluja myös puolueilta: ”Mieluummin vaikutan somessa kuin Arkadianmäellä.” M&M, Markkinointi ja Mainonta. Alma media Oyj. Helsinki.