Suomessa RE/MAXilla on noin 200 toimistoa ja 25 000 välittäjää. Aktiivisia kohteita on noin 200 000, joista uusia yli 20 000. Kiinteistönvälitys on ala, jossa usein työskennellään yrittäjänä yrityksen alla.

Kipinä yrittäjyyteen roihahti nuorena

Kiinteistönvälittäjä Anton Swanljung on yksi yrittäjähenkisimmistä ihmisistä, joita olen tavannut. Hän esittelee itsensä seuraavasti:

– Toimin laillistettuna kiinteistönvälittäjänä (LKV) eli hoidan asuntojen ja kiinteistöjen myynti-, vuokraus- sekä ostotoimeksiantoja. Lisäksi toimin myös oman välitysliikkeeni Swantrade Oy:n toimitusjohtajana sekä ainoana osakkaana. Olen toiminut itsenäisenä välittäjäyrittäjänä RE/MAX-brändin alla nyt 7,5 vuotta.

Swanljungin kipinä yrittäjyyteen roihahti jo varhain.

– Olin toiminut rahoitusalalla ja päätin silloisen työsuhteeni yrityksen jouduttua taloudellisiin hankaluuksiin. Minun piti miettiä seuraavaa askelta työuralla. Hyvä ystäväni oli jo jonkun aikaa toiminut kiinteistönvälittäjänä RE/MAXilla ja saanut hyviä tuloksia aikaiseksi.

– RE/MAXilla kaikki välittäjät toimivat silloin itsenäisinä yrittäjinä, vaikka nykyään on myös eri vaihtoehtoja. Päätös oli sinänsä helppo, koska olin jo aikoinaan 18-vuotiaana aloittanut oman yrittäjäuran omalla toiminimellä. Alku oli haastava, kuten kenelle tahansa alalle pyrkivälle, mutta nyt voin todeta tehneeni onnistuneen valinnan, Swanljung iloitsee.

Yrittäjänä yrityksessä

Yrittäjänä yrityksessä voi kuulostaa monen mielestä haastavalta ymmärtää. Miksi olla yrittäjä, kun vaihtoehtona on turvallinen työsuhde ja varma ansiotulo? Yrittäjänä toimiminen on kuitenkin kiinteistöalalla normaali käytäntö.

– Tällä alalla myös palkansaajat toimivat lähes yrittäjämäisesti, koska pohjapalkkoja ei monessa yrityksessä makseta. Rahaa tulee silloin, kun kauppa käy, ja joskus saattaakin tulla niin sanottuja tyhjiä kuukausia, jolloin palkkaa ei makseta lainkaan, Swanljung sanoo.

Palkansaajan ja yrittäjän ero liittyykin ehkä enemmän velvoitteisiin.

– Yrittäjän on itse huolehdittava oman yrityksensä hallinnollisista asioista kaiken muun työn ohessa. Toki korvaus on yrittäjälle parempi, koska vastuu on laajempi. Yrittäjällä ei välttämättä ole myöskään samanlaista sosiaaliturvaa kuin palkansaajalla, Swanljung toteaa.

Koronan vaikutukset kiinteistöalaan

Millaisena Swanljung näkee tilanteensa kolmen vuoden kuluttua? Onko korona niin läsnä kiinteistöalalla kuin esimerkiksi ravintola-alalla?

– Puhun nyt lähinnä pääkaupunkiseudun markkinasta, koska toimin täällä. Asuntomarkkina on selvästi kaksijakoinen, kun vertaa pääkaupunkiseutua muuhun Suomeen. Toki myös pääkaupunkiseudulla on lähiöitä, jotka eivät vedä yhtä hyvin. Yleensä syynä ovat tulossa olevat suuret peruskorjaukset tietyn ikäisiin taloyhtiöihin. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun markkina on kuitenkin tällä hetkellä hyvä. Markkinaa tukee edelleen lainojen alhainen korkotaso. Näenkin, että varsinkin kantakaupungin hintakehitys pysyy positiivisena seuraavan kolmen vuoden ajan, mutta hieman maltillisemmin kuin aikaisempina vuosina, Swanljung pohtii.

– Koronan vaikutus asuntokauppaan oli selkeä maalis–toukokuussa, jolloin kauppojen määrä verrattuna viime vuoteen oli merkittävästi alhaisempi. Mielenkiintoista tosin oli se, että samaan aikaan hinnat hieman nousivat tietyillä asuinalueilla, koska tarjontaa ei ollut kysyntään nähden.
Näenkin, että koronan aiheuttama talouskriisi tulee vaikuttamaan eniten sellaisilla alueilla, joilla ei ole tarjolla riittävästi työpaikkoja ihmisille irtisanomisista ja edelleen jatkuvista lomautuksista johtuen. Markkina tulee siis jatkamaan kaksijakoisuutta, mutta entistä kovemmin. Pääkaupunkiseudun ja suurien kasvukeskusten hinnat pysyvät vähintään samana ja pitkällä aikavälillä jatkavat nousemistaan, kun taas muun Suomen asuntojen hinnat tulevat vielä rajummin alas.

Kirjoittaja Linda Ivanoff on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija.