Edes maailman johtavat asiantuntijat eivät pystyneet ennustamaan, miten radikaalisti työmme, liiketoimintaympäristömme ja arkemme muuttuisi vuoden 2020 aikana Covid-pandemian seurauksena. Siten yrittäjät, jotka tuntevat nyt epäonnistuneensa ja jopa kamppailevat yritystoimintansa elinkelpoisuudesta, eivät pystyneet ennakoimaan näitä muutoksia. Kukaan meistä ei osannut.

Toivoa kuitenkin on. Historia on osoittanut, että juuri vaikeimpina aikoina ja yhteiskunnan muutostilanteissa syntyy usein suuria innovaatioita. Isot haasteet sisältävät uuden ratkaisun avaimet. Epäonnistumiseen ja virheisiin kannattaa pyrkiä suhtautumaan suurella mielenkiinnolla, sillä epäonnistumiset on rakennettu uusien innovatiivisten yritysten DNA:han. Skaalattavaa liiketoimintaa hakevien yritysten tulee löytää markkinoilta aito ongelma ja testata ketterästi hypoteesejä ongelman ratkaisemiseksi. Tehtävänä on nopeasti selvittää, onko ongelma merkittävä ja voiko sen ratkaisemisesta rakentaa skaalattavaa liiketoimintaa kannattavasti. Tähän prosessiin kuuluu luontevasti oppiminen pilotoimalla sekä testaamalla yrityksen ja erehdyksen kautta.

Huti on lahja

Uudessa normaalissa markkina ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat niin nopeasti, että innovatiivista palvelua ei voi luoda riittävän tehokkaasti analysoimalla sitä omalta mukavuusalueelta. Uutta edistyksellistä palvelua ei voida kehittää takahuoneessa työpajalla, muutenhan se ei olisi uraauurtava. StartUpien teesi ”Try fast, fail fast, learn fast and succeed” kuvaa sitä, miten tärkeää on kehittää palvelua ketterästi yrityksen ja erehdyksen kautta asiakkaiden kanssa ja verkostoissa. Epäonnistuminen on myös usein aivan välttämätön tapa pois sulkea valintoja, oppia ja siten saada jatkokehitysideoita. On tärkeä vahvistaa asennetta, jossa epäonnistuminen kuuluu luontevana osana innovatiivisten organisaatioiden tuote- ja palvelunkehitysprosessiin.

StartUp School -ympäristö tarjoaa korkeakoulussa alustan, joka ohjaa ketteriin käytännön kokeiluihin. Kun turvallisessa ympäristössä on sallittua epäonnistua, vahvistuu samalla oppijan toimijuus, rohkeus ja yrittäjämäinen asenne viedä innovatiivisia hankkeita käytäntöön. Työelämä vaatii työntekijöiltä valtavasti resilienssiä eli joustavuutta, soveltamista, sitkeyttä ja kykyä ennakoida. Onneksi resilienssiä voi itse opetella. Ihmiskunnan historiassa parhaiten eivät ole pärjänneet älykkäimmät vaan sitkeimmät, ne jotka ovat pystyneet sopeutumaan muutokseen ketterästi. Epäonnistumista kannattaa siis harjoitella, sillä rohkeus karttuu kokemuksen kautta.

On myös hyvä pohtia, mitä epäonnistuminen tarkoittaa sinulle ja miten sen määrittelet? Jos teet yrittäjänä työksesi sitä mitä rakastat ja arvostat voitko edes epäonnistua? Silloin olet jo voittanut, kun olet rohkeasti uskaltanut ja yrittänyt. Itse matka ponnistella ja edetä kohti merkityksellistä tavoitetta on itsessään palkinto. Onnellista elämää elävät kertovat elämän olevan heidän itsensä näköistä. Uran valintoja ohjaavat omat kiinnostuksen kohteet ja prioriteetit ja mahdollisuus luoda omaan elämään sopiva työn portfolio.

Pohdin pitkän palkkatyöuran jälkeen vuosia sitten, uskallanko lähteä yrittäjäksi. Päätöksen auttoi tekemään yksi kysymys, jonka kysyin itseltäni: Kun eläkkeellä katson työuraani taaksepäin, mahdanko olla tyytyväisempi siihen, että valitsin turvallisen, tutun vaihtoehdon, vai siihen, että tartuin innostavaan yrittäjyysvaihtoehtoon, otin riskin ja työskentelin minulle merkityksellisten asioiden parissa. Lähdin päätoimiseksi yrittäjäksi viideksi vuodeksi, ja se oli yksi työelämäni parhaista ja voimaannuttavimmista päätöksistä.

Kirjoittaja Hannele Mennala, KTM, Certified Business Coach ja ammatillinen opettaja, on Haaga-Helian yrityshautomon StartUp Schoolin vetäjä. Hän johtaa myös työelämä- ja yrittäjyystyöryhmää Metropolia, Laurea ja Haaga-Helian strategisessa liittoumassa tukien työelämävalmiuksia 34 000 opiskelijan kohderyhmässä. Mennalalla on pitkä kokemus kansainvälisistä tehtävistä isoissa organisaatioissa sekä startup-yrittäjänä liiketoiminnan kehittämisen, digitaalisten palveluiden, markkinoinnin sekä HR:n suorituksen johtamisen aloilla. Hannele on aktiivinen valmentavan esimiestyön, innovatiivisen yrityskulttuurin, yrittäjyyden sekä jatkuvan oppimisen puolestapuhuja.