Itsensä työllistäminen, kevytyrittäjyys tai osuuskuntamuotoinen toiminta houkuttelevat monia luovien alojen toimijoita, mutta oman osaamisen tuotteistaminen mielletään edelleen vaikeaksi. Kun puhe siirtyy sen tunnistamiseen ja hinnoitteluun, niin tehtävä muuttuu lähes mahdottomaksi.

Tilanne on erikoinen, jos ottaa huomioon, että luovan talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta (BKT) on suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, paperiteollisuuden tai ravintola- ja majoitustoiminnan. Puhumattakaan alan huomattavan korkeasta työllistävästä vaikutuksesta.

Tätä nykyä luovien alojen parissa työskentelee jopa yli 100 000 suomalaista, ja niiden työllistävä yhteisvaikutus on enemmän kuin esimerkiksi metsä- ja kemianteollisuuden yhteenlaskettu työllistämisvaikutus.

Kaikesta huolimatta kurottavaa on silti paljon. Luova talous muodostaa edelleen alle 4 % Suomen BKT:stä, joka on selvästi muita Pohjoismaita vähemmän ja noin kolme prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon. Suomen hallituksen yksi kärkitavoitteista onkin nostaa luovien alojen osuus BKT:stä verrokkimaiden tasolle (Valtioneuvosto 2019, 172).

Luovan talouden keskiössä ovat luovat yksilöt, joiden toiminta synnyttää erilaisia innovaatioita, kuten esimerkiksi uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, sisältöjä, uusia tuotteita, palveluja ja brändejä. Suomessa yhdeksi keskeisimmäksi luovan talouden tulpaksi on tunnistettu yritysneuvonta (Tarjanne 2020. 10).

Moninaisen ansaintalogiikan haasteet

Yritysneuvonnan laatu luovien alojen yritystoiminnan tukemiseen on havaittu kirjavaksi, eikä apua aina löydetä tai osata etsiä. Lisäksi kynnys työllistyä heti valmistumisen jälkeen on korkea, koska tarjolla on vain vähän palkkatyötä (mt. 18). Sen tähden yrityksen perustaminen voi olla monelle ainoa keino työllistyä.

Luovat toimijat kokevat alansa taloudellisiksi kestävyyden haasteiksi tekijöitä, kuten esimerkiksi työskentelyn ja ansainnan sirpaleisuus, yhteistoiminnan ja jakamisen puutteen, historiattomuuden ja luovien alojen mieltämisen yhteiskunnalliseksi erillissaarekkeeksi (Pekkarinen et al. 2022, 24).

Pandemia toi mukanaan myös kokemuksia arvostuksen puutteesta sekä epäoikeudenmukaisuudesta (mt. 34). Alalla toimiminen voi vaatia kyvykkyyttä moninaisiin ansaintalogiikoihin, joiden toteuttaminen voi edellyttää ryhtymistä yrittäjäksi. Yrityksen perustaminen ei kuitenkaan ole mitään leijan lennättämistä, vaan siihen liittyy lukuisia sudenkuoppia, joiden ylittäminen voi vaatia luovan alan toimijalta yritysneuvojan apua.

Perustamisessa tulee huomioida toimenpiteitä aina liikeidean määrittelystä liiketoimintasuunnitelmaan, markkinatutkimukseen ja palvelulupauksen muotoiluun. Moni näistä ei välttämättä kerro luovan alan toimijalle paljoakaan, ellei hän ole entuudestaan vihkiytynyt asialle. Ennen yrityksen perustamista on muun muassa tiedettävä, keitä asiakkaat ovat, missä he ovat ja miksi he ostaisivat luovan toimijan palveluita.

Yhteiskehittämistä ja kohtauttamisia

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on mukana reilu vuosi sitten käynnistyneessä 3AMK:n ELOSSA! – Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeessa, joka pyrkii tuomaan iloa ja eloa hoivakotien arkeen sekä palvelemaan luovia aloja avaamalla niille uudenlaisia työmahdollisuuksia hoivakodeissa.

Haaga-Helian osaavien yritysvalmentajien tehtävä on sparrata luovia toimijoita palvelunmuotoilussa, jotta tuotteista tulisi sellaisia, että asiakaskin ymmärtää niiden sisällön. Yhdessä luovien toimijoiden kanssa he pohtivat, mitä tuote pitää sisällään, mihin tarkoitukseen se on tehty, kenelle se on suunnattu, paljonko aikaa sitä varten on varattava ja mihin hintaan sitä tarjotaan.

Etenkin oman osaamisen markkinointi sekä hinnoitteluosaaminen olivat monelle erityisen haastavia tehtäviä. Tässä onneksi auttoi kohtauttaminen muiden luovien toimijoiden kesken muun muassa parityöskentelyn sekä vertaisoppimisen kautta. Toimijat tutustutettiin myös liiketoiminnan kehittämisen työkaluihin, jotka saivat heidät palautteen mukaan pohtimaan liiketoimintaansa entistä yksityiskohtaisemmin ja purkamaan sen osiksi.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi yhteistyömalli hoivakotien ja luovien alojen uudenlaiseen yhteistyöhön, joka vahvistaa eri toimijoiden välistä osallisuutta ja merkityksellisyyttä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hankkeen aikana on järjestetty myös useita nopean kokeilun työpajoja, joissa seniorit, hoivahenkilökunta ja luovien alojen toimijat ovat päässeet yhdessä kehittämään uutta yhteistyömallia.

Samaan aikaan Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian asiantuntijat ovat tehneet kattavia havaintoja ja syvällisiä haastatteluita, joiden perusteella on pyritty kartoittamaan yhteistyömallin seuraavia kehityskohteita. Pilotin kautta osallistujat ovat alkaneet myös hahmottamaan, kuinka yhteinen käsitys onnistuneesta lopputuloksesta synnyttää myös täysin uudenlaista osaamista, josta hyötyvät kaikki osapuolet.

Lähteet

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Valtioneuvosto. Helsinki.

Pekkarinen, J. & Siltanen, K. 2022. Taidealan jälleenrakennus. Polkuja alan kestävään tulevaisuuteen. Toim. Virkala, M. Taideyliopisto. Helsinki.

Tarjanne, P. 2020. Luovan talouden tiekartta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:48. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki.