Polku yrittäjäksi voi olla vaivalloinen ja kivinen kenelle tahansa liiketoimintaa aloittelevalle yrittäjätulokkaalle. Erityisen hankalaa se voi olla, mikäli haaveilet yritystoiminnasta itselle vieraassa kulttuurissa, kenties huonon kielitaidon varassa, vailla tukiverkostoa tai kontakteja, ja sinulla on kaiken kruunuksi vierasperäinen nimi.

Laurean ja Haaga-Helian yhteistyöhanke Tulevaisuuden polku on pilottivuotensa aikana pyrkinyt järjestämään yhteistyömahdollisuuksia irakilaisille turvapaikanhakijoille ja suomalaisille kansainvälisestä kaupasta kiinnostuneille pk-yrityksille. Osana hanketta järjestettiin yrittäjyyskoulutuksia, joihin osallistuneet turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat haastateltiin henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Ohjaukset maahanmuuttajien kanssa ovat avartavia, joskin myös turhauttavia kokemuksia. Niin paljon osaamista, intoa ja motivaatiota valuu hukkaan byrokratian rattaissa: odotellessa turvapaikkaa, työ- tai opiskelupaikkaa, vastauksia sähköpostiin, tietoa tahosta, josta saisi apua ja neuvoja. Kontakteja ei ole, vaikka kielitaitoa  ja korkeakoulututkintokin olisi. Niillä, joilla on jo turvapaikka, kansalaisuus sekä tiedollinen, taidollinen ja taloudellinen valmius yrityksen perustamiseen Suomessa, voi olla hyväkin bisnesidea, mutta suomalainen yrityskulttuuri yrityksen perustamisen vaiheineen on vieras. Usein haastateltujen toiveissa oli vienti tai maahantuontiyritys, mutta kokemus kansainvälisestä kaupasta puuttuu.

Yrittäjäksi ei Suomessa voi ryhtyä ilman vakinaista asuinpaikkaa EU- tai ETA-maassa. Palkkatyötä voi tehdä työnteko-oikeudella, joka on riippuvainen Suomessa oleskelun laillisuudesta. Käytännössä turvapaikanhakijalla on mahdollisuus tehdä palkkatyötä, jos töitä saa. Yrittäjyys Suomessa on mahdollista sitten, kun turvapaikka on myönnetty.

Maahanmuuttajat suhtautuvat kantaväestöä myönteisemmin yrittäjyyteen, ja tosiasiassa työllistyäkseen Suomessa heidän on usein pakko alkaa yrittäjäksi (Sutela 2015, 85, Forsander & Ekholm 2001, 74–78).  Ohjaustapaamisissa ja haastatteluissa moni vakaassa työssä oleva totesi, että yrittäjyys sopisi hänelle paremmin. Yrittäjyyshenkisyys voi johtua myös syrjinnästä tai siitä, että maahanmuuttajataustaisten koulutusta ja kokemusta ei arvosteta suomalaisessa työelämässä (Karttinen, 2018, 19).

Sen sijaan turvapaikanhakijoista tai juuri turvapaikan saaneiden mielestä yrittäjyys ei vaikuttanut sopivalta haastattelun aikaisessa tilanteessa. Tämä on ymmärrettävää, jos tavoitteena on turvapaikka ja kotoutuminen. Jos turvapaikanhakija palaa vapaaehtoisesti lähtömaahansa, yrityksen perustaminen siellä on kuitenkin realistinen vaihtoehto. Irakin tapauksessa se on myös vapaaehtoisen paluun ainoa vaihtoehto, sillä maata vaivaa syvä työttömyys.

Haastatellut kertoivat runsaasti hyviä ideoita ja näkemyksiä liiketoimintamahdollisuuksista Irakissa. Heillä oli myös valmiita yrityskontakteja Irakissa tai jopa omia yrityksiä ulkomailla.  Moni ohjattavista oli yrittänyt kontaktoida liikeideansa tiimoilta suomalaisia  yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja keskisuuria yrityksiä, mutta vastaus yhteydenottoihin oli tyly tai epämääräisen ympäripyöreä. Kyseessä voi olla kysyjän nimeen liittyvä syrjintä, kuten romanien työllisyyttä tutkineen Nevo Tiija-hankkeen Työnimi-kampanja taannoin paljasti.

Suomalainen yritysmaailma näyttäytyy maahanmuuttajille kuplana, jonka pintaa on vaikea puhkaista. Tulevaisuuden polku-hankkeen tukitoimet ja törmäyttäminen hankkeeseen sitoutuneiden suomalaisten yritysten kanssa koettiin haastatteluissa tärkeänä. Erityisen olennaisia nämä toimet ovat silloin, jos odotetaan turvapaikanhakijoiden palaavan vapaaehtoisesti kotimaahansa ja ryhtyvän siellä yrittäjiksi. Yrityksen perustamista voi valmistella Suomessa ja siihen on pilotoitu jopa hyödyketukea, mutta moni tarvitsisi joko yrityskumppanin, mentorin tai valmiin liikeidean tai tuotteen, jota myydä Irakissa.

Lähteet:

Forsander, Annika & Ekholm, Elina 2001. Maahanmuuttajat ja työ. Teoksessa Forsander, Annika & Ekholm, Elina & Hautaniemi, Petri, et al. 2001. Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia-kustannus, 57–82.

Karttunen, Anu. 2018. Kotouttamisen palveluita rakentamassa. Projektit maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen välineinä. Pro gradu- tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Saatavana:

Maahanmuuttajien Yrittäjyyshanke. 2014. Aikuiskoulutuskeskus Kouvola. Hankkeen loppuraportti.

Sutela, Hanna 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa Hannula, Ulla & Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, 83–110.

Tulevaisuuden polku -hankkeen kotisivut.