Naisyrittäjissä on kasvava voimavara, ja heidän äänensä on siksi tärkeä tulla kuulluksi. Olemme haastatelleet sekä suomalaisia että venäläisiä naisyrittäjiä, jotka toimivat startup-ekosysteemeissä. Ekosysteemit ovat joustavia yhteenliittymiä, joissa eri toimijat toimivat tehokkaasti yhdessä.

Haastateltavien mukaan Suomessa arvostetaan ennen kaikkea asiantuntijuutta ja yhä useammat nuoret naiset ryhtyvät yrittäjiksi. Tilastotietojen mukaan (Härkin, 2018) Suomessa kuitenkin vain noin kolmannes yrittäjistä on naisia.

Suomalaiset naisyrittäjät totesivat, että Suomessa voisi olla enemmän naisia bisnesenkeleinä, jotka edistäisivät naisten asiaa, toimisivat roolimalleina ja rahoittaisivat naisten vetämiä yrityksiä. Heidän mielestään suomalainen kulttuuri antaa kuitenkin naisille tilaa kehittyä ja kehittää.

Haastattelujen perusteella Venäjällä perinteiset sukupuoliroolit ovat vahvemmat. Venäläiset naisyrittäjät kertoivat, että äitiys vaikeuttaa yrittäjyyttä ja jopa estää sen. Kulttuuri on maskuliininen, ja miesten asema on dominoiva. Venäjällä asioidaan mieluiten miesten kanssa, ja he verkostotuvat työn ulkopuolellakin. Myönteistä kuitenkin on, että tilastojen perusteella (Blaklanov 2015) nuoret naiset ovat alkaneet opiskella perinteisiä miesten aloja, kuten tekniikkaa.

Naisten yrittäjyys ekosysteemeissä on selkeässä kasvussa Venäjällä, sanovat haastateltavat. Venäläiset naisyrittäjät sanovat tuovansa startup-ekosysteemeihin tunteita ja sosiaalista pääomaa. He myös pitävät huolta työntekijöistään.

Kun haastattelujen perusteella vertaillaan suomalaista ja venäläistä naisyrittäjyyttä ekosysteemeissä, voidaan todeta, että molemmissa maissa naisyrittäjät kuuluvat vähemmistöön. Suomessa naisilla on vähemmän yrittäjyyden esteitä, koska suomalainen kulttuuri on feminiinisempi ja siten tasa-arvoisempi. Naisilla on hyvä koulutus, ja he voivat opiskella myös miesvaltaisia aloja toisten kummeksumatta. Suomalaiset isät osallistuvat perheenhoitoon. Äitiys koetaan jopa voimavarana, josta opitaan sosiaalisia taitoja myös työtä varten.

Venäjällä taas on maskuliinisen kulttuurin takia perinteiset sukupuoliroolit, mikä rasittaa uraa tekeviä yrittäjänaisia: on hoidettava sekä koti että yritys. Naisten yritysideat noudattavat perinteisiä naisten palvelu- ja hoiva-aloja. Tosin venäläiset naisetkin ovat vähitellen heränneet valitsemaan perinteisiä miesten aloja, kuten teknologia (Hofstede 2013).

KTT Reija Anckar on Anckar Stamina Oy:n yrittäjä ja Senior Specialist Haaga-Helia StartUp Schoolissa.
KTT Dinara Orlova on talousteorian professori Moskovan finanssiyliopistossa.

Lähteet

• Anckar, R. & Orlova, D. 2020. Women entrepreneurship in startup ecosystems. A literature overview with a special practical Finnish and Russian perspective. Conference paper. Haaga-Helia Business Innovation Conference November, 17, 2020.
• Blaklanov, M. 2015. Technologichesky startup: ne xhenskoye delo? Skolkovo 1.
• Hofstede 2013. The Hofstede Center. Cultural Insights. Luettu 1.6.2020.
• Härkin, N. 2018. Naisyrittäjyydestä ja sen visiointia. Suomen Yrittäjänaiset. Luettu 16.12.2020