Siirry sisältöön
Yrittäjyys
Korkeakoulujen rooli yrittäjämäisen ajattelun vahvistajana: kognitionäkökulma

Oletko koskaan miettinyt, miten tapasi ajatella vaikuttaa toimintaasi?

Julkaistu : 17.12.2020

Kognitionäkökulma yrittäjyyteen nostaa ajattelun tarkastelun keskiöön ja tutkii tätä kysymystä. Yrittäjyyden kontekstissa kognitio voi liittyä hyvin laajalla skaalalla yrittäjyyteen, yrittäjänä toimimiseen tai yritystoiminnan eri vaiheisiin. Kognitionäkökulma yrittäjyyteen tarjoaa lähestymistavan ymmärtää yrittäjäksi aikovien ja yrittäjien ajattelua, sekä edelleen toimintaa.

Ympäristön havainnointi, tulkinnat, asioiden kategorisointi ja jäsentäminen, muistiin tallentaminen ja muistaminen sekä erilaiset päätöksentekoon liittyvät tekijät kuuluvat kognitioon. Kognitio yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä mielen viitekehystä, jonka kautta maailmaa tarkastelemme; toisaalta kognitio viittaa myös siihen prosessiin, jonka kuluessa ympäristöä havainnoidaan, tulkitaan, annetaan merkityksiä ja lopulta toimitaan näiden havaintojen pohjalta.

Ajattelun tarkastelu on huomionarvoista, sillä aloittavan yrittäjän kokemukset, historia, koulutus ja näkemys tulevaisuudesta vaikuttavat siihen, miten ja millaisen viitekehyksen läpi tulkintoja tehdään, mitä asioita pidetään merkityksellisinä ja kuinka ne ohjaavat toimintaa. Omat menneisyyden kokemukset, nykyhetken tapahtumat sekä kuviteltu tulevaisuus saavat erilaisia merkityksiä, jotka ohjaavat havaintoja, tulkintoja ja toimintaa nykyhetkessä.

Jos pidämme vastuullisuutta tärkeänä asiana, luultavasti tunnistamme tähän liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia huomattavasti paremmin kuin jotain itsellemme vähemmän tärkeitä asioita. Sama pätee olemassa oleviin ja uusiin teknologioihin tai muuttuviin asiakastarpeisiin; niiden arvo tulee ymmärtää, jotta niitä tulisi sovelletuksi oman yrityksen kehittämisessä.

Näkökulmia yrittäjän ajattelun ymmärtämiseen

Yrittäjän ajattelua on lähestytty eri näkökulmista. Heuristiikat ohjaavat ajatteluamme. Epävarmuuden vallitessa teemme päätöksiä heuristiikkoihin nojaten. Tämä näkyy siinä, että perustamme päätöksemme saatavilla olevaan tietoon ja arvioimme jonkin asian todennäköisyyden esimerkiksi siitä kertovien lehtijuttujen määrän perusteella, ankkuroimme päätöksemme menneisiin kokemuksiimme, vaikka sillä ei olisi oikeasti merkitystä todennäköisyyksiin, tai erehdymme helposti kuvittelemaan samankaltaisten tilanteiden edustavan toisiaan.

Tiedämme myös, että kokeneet yrittäjät soveltavat omanlaistaan päätöksenteon logiikkaa, joka painottaa omien resurssien ja verkostojen hyödyntämistä ja liikeideoiden aktiivista kokeilemista. Lisäksi tunteet ja motivaatiot vaikuttavat liiketoimintapäätöksiin kaventaen tai laajentaen ajattelua. Toisaalta asioiden kategorisointi helpottaa omaa ajattelua. Sosiaalinen ympäristö ja käytetty kieli auttavat hahmottamaan uusia mahdollisuuksia.

Viimeaikaisin näkökulma liittyy kognition sosiaaliseen ja tilannekohtaiseen ulottuvuuteen. Tällöin kognition katsotaan olevan kytköksissä toimintaan, siinä huomioidaan myös kognition kehollinen ulottuvuus sekä tilanteen vaikutus. Kognitio nähdään olevan myös jaettua paikassa, ajassa ja sosiaalisesti. Suurin anti tälle näkökulmalle on sen sosiaalisen ympäristön vaikutuksen korostaminen.

Korkeakoulut yrittäjämäisen ajattelun vahvistajina

Korkeakouluilla on merkittävä rooli yrittäjämäisen ajattelun kehittäjinä. Ajattelua voidaan kehittää opintojaksojen sisällä kuvittelemalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja sanoittamalla niihin johtavia kehityskulkuja ääneen. Kun joudumme pitchaamaan omaa liikeideaa muille, tulemme samalla jäsentäneeksi omaa ajatteluammekin. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö herättää ajattelua uudella tavalla – yritysten tiloissa ulkoisille asiantuntijoille toteutettavat pitchit nostavat valmiustilaa. Yhteiset intensiiviset toteutukset synnyttävät jaettua ymmärrystä ja jäsennystä tietystä aihepiiristä. Erityisen hedelmällistä on erilaisten ajattelutapojen törmääminen ja oivallukset. Digitaaliset alustat mahdollistavat tiedon jäsentelyn ja ryhmäytymisen aivan uudella tavalla.

Yrittäjämäisessä kognitiossa fokus on yrittäjyyteen liitetyissä toiminnoissa: mahdollisuuksien havaitsemisessa, niiden tunnistamisessa ja edelleen toimintaan saattamisessa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet laajemmat ja tuoreemmat näkökulmat yrittäjyydestä, esimerkiksi sosiaaliseen yrittäjyyteen liittyen. Tällöin kognition kontekstina voivat olla esimerkiksi arvon luontiin liittyvät tekijät yhdessä asiakkaan kanssa, mutta myös yleisemmin yhteiskunnalle tuotettavan arvon näkökulmasta.

Ajattelun kehittämistä voidaan opettaa kiinnittämällä siihen huomiota ja tarjoamalla uusia alustoja, fasilitoituja konsepteja ja verkostoja. Tähän vain täytyy kiinnittää huomiota.