Innovatiiviset opiskelijat ovat riskinottokykyisempiä ja heillä on tilastollisesti suurempi todennäköisyys aloittaa yrittäjinä kuin muilla opiskelijoilla.

Tämä käy ilmi kansainvälisestä vertailututkimuksesta, jota olemme tehneet yhteensä viidessätoista maassa. Aineistona on vastaukset lähes tuhannelta korkeakouluopiskelijalta, joilta on kysytty yrittäjyydestä, innovatiivisuudesta ja yrittäjyyttä edistävistä tekijöistä.

Aikaisempien tutkimusten (esim. Stewart et al., 1999; Macko & Tyszka, 2009) mukaan yrittäjät ovat muita ihmisiä luovempia ja innovatiivisempia, ja myös sisäistä yrittäjyyttä pidetään työelämässä menestymisen ehtona. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen kannustaminen olisikin opiskelijoille tärkeää työelämätaitojen näkökulmasta.

Meidän tutkimuksessamme innovatiivisuus käsitteli ajattelutapaa, jossa aktiivisesti etsitään uutta tietoa ja kehitetään uusia tulokulmia työhön tai opiskelutehtäviin. Innovatiivisuus sisältää myös proaktiivisuuden eli aktiivisen toiminnan muiden ihmisten innostamiseen mukaan uuteen toimintaan tai ideaan.

Yksi kiinnostava tähänastinen tutkimustulos on, että kansainvälistä kokemusta hankkineet opiskelijat ovat innovatiivisempia kuin muut. Ehkä ulkomaille sopeutuminen vaihto-oppilaaksi vaatii samoja ominaisuuksia kuin yrittäjyys: itsenäisyyttä, rohkeutta ja uusia toimintatapoja. Voi myös olla, että innovatiiviset opiskelijat hakeutuvat aktiivisemmin ulkomaille, mutta on myös todennäköistä, että kansainvälistyminen laajentaa ajattelumaailmaa ja näin myös innovatiivisuutta.

Millainen on suomalainen yrittäjä muihin verrattuna?

Yrittäjyyden osaamistarpeiden suhteen kulttuuriset eroavaisuudet ovat kiinnostavia. Suomalaiset opiskelijat kokevat, että heillä on muita enemmän tietoa yrittäjyydestä lähes kaikilla osa-alueilla. Suomalainen yhteiskunta ja koulutus tarjoaa muihin maihin verrattuna laajasti kaiken tiedon, mitä yrittäjyydessä tarvitaan.

Asennepuolella suomalaiset ovat selvästi yksintyöskentelijöitä verrattuna muihin. Suomalaiset vastaajat eivät kokeneet tarvitsevansa mentoria tai tiimiä yrittäjäksi ryhtyäkseen. Esimerkiksi kiinalaiset ja japanilaiset pitävät tiimiä huomattavan tärkeänä edellytyksenä, että he lähtisivät perustamaan yritystä. Kiina ja Japani ovat kollektiivisen kulttuurin maita, jolloin edellytykset yrittäjyyteen lähtevät yhteistyöstä, ryhmistä ja tiimeistä.

Suomalaiset kokevat tarvitsevansa yrittäjyyteen erityisesti hyvän liikeidean ja rohkeutta, kun muissa maissa nämä eivät painottuneet niin paljon suhteessa muihin tarpeisiin.

Muihin verrattuna suomalaiset vastaajat eivät kokeneet tarvitsevansa sinnikkyyttä tai päättäväisyyttä yrittäjäksi ryhtymisessä. Tämä voi johtua sisusta: suomalaiset voivat ajatella, että se vie vaikeidenkin aikojen yli.

On hyvä tarkastella yrittäjyyteen liittyviä kulttuurisia eroja, jotta voidaan kiinnittää huomiota yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta yleisiin taipumuksiin. Lisäksi voidaan ottaa huomioon kansalliset piirteet, jotka voivat toimia kaasuna tai jarruna yrittäjyyden uralla.