”Kun me eletään tässä VUCA-maailmassa, niin päätösten täytyy tapahtua nopeasti. Ei voi jäädä suunnittelemaan.”

Johtaminen on aina ollut muutoksen sanoittamista ja sen kesyttämistä. Perinteinen yritysjohtamisen tematiikka on keskittynyt liiketoimintaympäristön analyysiin ja riskien optimointiin. Varsinkin pienemmissä yrityksissä analysointi on kuitenkin perustunut enemminkin intuitioon ja ympäristöstä saatavilla olevaan tietoon kuin systemaattiseen analyysiin.

Yritysjohto on nyt törmännyt tuoreeseen ongelmaan: muutoksen kasvaneeseen nopeuteen ja äkillisten muutosten voimakkuuteen. Teknologioiden ja markkinoiden muutosten lisäksi yrityksiä on koeteltu aivan uusilla muutostekijöillä. Poliittiset, yhteiskunnalliset ja viimeisimpänä pandemiaan liittyvät tekijät ovat yllättäneet kaikki. Yrityksiltä odotetaan vastausta näihin muutoksen ajureihin – myös vastaamattomuus nähdään kannanottona.

Johtajat ovat heränneet hakemaan tukea tulevaisuuden ennakoimiseksi.

Liiketoimintaympäristön muutosvauhtia on pyritty kuvaamaan hieman teennäiselläkin VUCA-termillä (volatile, uncertain, complex, ambiguous). Teennäisyydestään huolimatta se kuvaa toimintaympäristön muutosta riittävän hyvin. Tässä toimintaympäristössä selviäminen edellyttää yrityksiltä sopeutumiskykyä. Sopeutumiskyvyn edellytyksenä on riittävän suuria muutoksia vastaanottamaan viritetty iskunkestävä yritys.

Reseptiksi iskunkestävän yrityksen johtamiseksi on ehdotettu yrittäjämäistä johtamista. Yrittäjämäiset johtajat tunnistavat ja tarttuvat uusiin mahdollisuuksiin, he toimivat roolimalleina, varmistavat vaadittavat resurssit, jotta tilaisuuksiin pystytään tarttumaan, innostavat työntekijöitä, pystyvät luomaan vetoavan vision epävarmuuden keskelläkin – ja ennen kaikkea – antavat työntekijöille kokemuksen toimijuudesta, siitä, että juuri heidän roolinsa on merkityksellinen tulevaisuuden innovaatioiden ja menestyksen luomisessa.

Yrittäjämäisen johtamisen keskiössä on uusien mahdollisuuksien tunnistaminen markkinoiden imitoinnin sijaan ja näiden mahdollisuuksien onnistunut hyödyntäminen. Yrittäjämäinen johtaminen ei ole ainoastaan ylimmän johdon vastuulla; sen tulisi jakautua kaikkialle johtamiskäytäntöjen ja kulttuurin mukana. Iskunkestävyys edellyttää, että yrityksessä pystytään tekemään päätöksiä nopeasti ja juuri siellä, missä päätökseen vaadittava tieto on – usein asiakasrajapinnassa.

Mikään yksittäinen tekijä ei pelasta yritystä muutokselta. Yrittäjämäinen johtaminen tarjoaa kuitenkin johtamisen viitekehyksen sovellettavaksi omaan yrityskontekstiin. Pisimmälle viedyissä visioissa isot yritykset koostuvat tulevaisuudessa lähes itsenäisinä yrityksinä toimivista tiimeistä. Oli oma sovellus mikä tahansa, toimeenpano omassa yrityksessä edellyttää yrityksen johtamisfilosofian, tätä tukevien käytäntöjen ja kulttuurin tunnistamista ja päivittämistä.

Kuten alun kuvitteellisessa sitaatissa, muutokseen on jo herätty. Ketteryys on noussut yrityksissä arjen johtamiskeskusteluihin mukaan. Toimenpiteet ovat vuorossa seuraavaksi. Iskunkestävä yritys edellyttää koko yrityksen henkilöstöltä uudenlaista ajattelumallia. Tämän synnyttämiseksi on syytä varata aikaa.

Timo-Pekka Uotila on johtamisen asiantuntija, jonka tausta on yritysten ja organisaatioiden kanssa yhteistyössä tehtävässä kehittämistutkimuksessa. Hänen väitöstyönsä käsitteli toimitusjohtajien ajatusmalleja yrityksen menestymisestä.

Lähde:

Uotila, T.-P. (2020). Entrepreneurial leadership – theoretical foundations and practical implications. Haaga-Helia Business Innovation Conference 17.-18.11.2020, Helsinki, Finland.