Siirry sisältöön
Yrittäjyys
Innovatiivisuus on yrityksissä elinehto

Koronan kaltaisia tilanteita voi tulla jatkossakin, jolloin valmiimpia ideoimaan uutta toimintaa ovat jatkuvan kehittämisen kulttuurin omaksuneet yritykset.

Kirjoittajat:

Tiina Brandt

yliopettaja / principal lecturer
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Minna-Maari Harmaala

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 25.05.2021

Paljon puhuttu yrittäjyyden riski kulminoitui monissa yrityksissä koronavuoden aikana. Haastattelimme yrittäjiä heidän ajatuksistaan siitä, miten tästä uskomattoman hankalasta tilanteesta voi selvitä.

Valikoimme aineistoksi satunnaisotannalla 16 pk-yrittäjää, jotka olivat saaneet Business Finlandilta 110 000 euroa tukea vuonna 2020 koronatilanteen myötä.

Yhteistä yrittäjien kommenteissa oli, että he kokivat innovatiivisuuden ja jatkuvan kehittämisen yritysten hengissä säilymisen edellytyksenä. Paikalleenjääminen ja ”ei muuteta mitään” -tyylinen toiminta on heidän näkökulmastaan suurta riskinottoa, jota he pitivät myös todennäköisenä kuoliniskuna toiminnalle.

Yhteistä yrittäjille oli myös se, että juuri alan innovatiivisuus ja jatkuva kehittäminen pitävät heidät innostuneena työstään. Myönnetyn rahoituksen avulla he saivat resursseja toiminnan kehittämiseen sekä vietyä jo aiemmin ideoituja ajatuksia käytäntöön.

Innovatiivisuus on systemaattista toimintaa

Osassa yrityksiä innovaatiotoiminta on systemaattista toimintaa. Päivittäisen jatkuvan kehittämisen lisäksi näissä yrityksissä pidetään innovaatiopajoja, jotka ovat ajoissa merkattuna kalentereihin.

Tällä toiminnalla yrityksissä halutaan varmistaa asian priorisointi ja se, että ihmiset ainakin alitajuisesti valmistautuvat pajaan ja ohjaavat ajatuksiaan kehittämisen suuntaan.

Vaikkakin aika on kallista, niin hyvin yrityksissä tiedostetaan että innovatiivisuus vaatii aikaa. Samoin se, ettei uudet ideat synny kiireen keskellä.

Asiakkaat innovoinnissa mukana

Asiakkaat toimivat usein innovaatioiden lähteinä ja he osallistuvat innokkaasti kehittämistoimintaan. Yrityksissä koettiin, että asiakkaat myös sitoutuvat yritykseen entistä vahvemmin, kun he ovat saaneet osallistua sen kehittämiseen.

Kehittämiskäytännöt vaihtelevat yritysten välillä. Osa yrittäjistä kehittelee ideaa tiettyyn pisteeseen ja sitten asiakkaat tulevat mukaan prosessiin. Toiset taas keksivät ideoita ja kehittämisajatuksia asiakkaiden kanssa ja vie kehittämisprosessia eteenpäin sisäisenä prosessina.

Innovatiivisuuden edellytykset – matala hierarkia ja aika

Yrittäjät ovat monesti luonteeltaan innovatiivisia ja hakeutuvatkin yrittäjiksi päästäkseen näin parhaiten toteuttamaan itseään.

Näissäkin haastatteluissa yrittäjien oma innostus kehittämiseen tuli selvästi ilmi. He kokevat tärkeäksi sen, etteivät toimi ”suljetun ajattelumaailman” kautta muihin nähden. Eräs yrittäjä huomioi, että hän voi itse yrityksen vanhimpina olla kehityksen jarru, ”tätä on kokeiltu jo” -tyyliin. Hän sanoi tiedostaneensa tämän ja pyrkii olemaan latistamatta muiden intoa.

Muiden innostaminen kehittämiseen edellyttää yrittäjien mukaan matalaa hierarkiaa, ja johtamistyyliä, joka tukee tätä. Osa yrityksistä on muuttanut toimintaansa nykyaikaiseen teal-toiminnan suuntaan, jossa päätöksenteko jaetaan kaikille ja hierarkiat minimoidaan.

Yritysten opit muillekin käyttöön

Korona loi tilanteen, jossa yritysten innovatiivisuuskapasiteetti oli otettava nopeasti käyttöön.

Vastaavia tilanteita voi tulla jatkossakin, jolloin jatkuvan kehittämisen kulttuurin omaksuneet yritykset ovat valmiimpia ideoimaan uutta toimintaa. Tätä edesauttaa nopean toiminnan mahdollistavat organisaatiorakenteet.

Jatkuvaa innovointia ja kehittämistä pitäisi korkeakouluissakin edesauttaa sekä opiskelijoiden ja henkilöstön osalta. Näin opiskelijat pystyisivät tuottamaan entistä arvokkaampia näkökulmia työelämään siirtyessään.