Menestyäkseen yrityksellä tulee olla selkeä suunta, tavoite tai ajatus olemassaolon taustalla. Yrityksen johdolta tämä edellyttää tekemisen ja tavoitteiden jatkuvaa selkeyttämistä.

Ponnistelu kohti tavoitteita voi kuitenkin kuohua yli ja seurauksena on uupuminen, stressi tai jopa loppuunpalaminen. Kun kukaan ei ole rajoittamassa, tunnollisuus, velvollisuus tai kunnianhimo vievät jaksamisen äärirajoille. Samat asiat, jotka innostavat ja tuovat onnistumisen kokemuksia, saattavat yli mennessään myös polttaa loppuun.

Yleisesti on tiedossa, että pohjan hyvinvoinnille luovat oikeanlainen ravinto, riittävä lepo sekä sopiva palauttava liikunta. Näiden hyvinvoinnin perusteiden ollessa kunnossa jää aikaa huolehtia myös psykologisesta hyvinvoinnista.

Haasteena ei välttämättä ole kiire tai liiallinen työmäärä vaan yrittäjän voimavarat suhteessa yrityksen johtamisen asettamiin vaatimuksiin. Nopeatahtinenkin työ voi tuntua nautittavalta, jos omat voimavarat ja työn vaatimukset kohtaavat. Voimavarat voivat olla henkilöön itseensä liittyviä, kuten kykyä sietää stressiä tai riittävä osaaminen vaadittaviin tehtäviin. Voimavarat voivat tulla ympäristöstä, kuten hyvästä ulkopuolisesta tukijasta, verkostosta tai toimintaympäristöstä.

Kun voimavaroja vahvistavat ja heikentävät seikat ovat vähintään tasapainossa, yrityksen johtamisessa voi jopa tuntea työn imua; sitä, että tekemiseen uppoutuu, saattaa asioita eteenpäin tarmokkaasti ja kokee omistajuutta tekemisestään.

Hyvinvointi tulisi kuitenkin ottaa vakavasti.

Yrittäjä joutuu tekemään päätöksiä jatkuvalla syötöllä. Se, millaisiin havaintoihin ympäristöstä päätökset perustuvat, ja se, miten havaintoja tulkitaan, ohjaa luonnollisesti myös sitä, millaisiin toimiin yrittäjä ryhtyy. Päätökset ohjaavat yrityksen toimintaa – olivat ne tiedostettuja tai tiedostamattomia.

Hyvinvoinnin ollessa vaakalaudalla ihmisen tapahtumahorisontti tulevaisuuden suhteen kapenee – havaitsemme tuttuja asioita ja keskitymme nykyhetkeen. Havaitsemme asioita liian myöhään ja pyrimme tekemään entistä enemmän töitä pysyäksemme esimerkiksi yrityksen toimialan kehityksessä mukana. Syntyy negatiivinen kierre, jonka päässä pahimmassa tapauksessa on yrittäjän uupuminen ja yrityksen toiminnan heikkeneminen.

Hyvinvointiin panostamista tukee myös tutkimus: tuore Harvard Business Review’n tutkimusartikkeli nostaa esiin hyvin nukuttujen yöunien ja päätöksenteon välisen yhteyden. Hyvin nukkuneet yrittäjät tunnistivat paremmin potentiaalisia liikeideoita suhteessa huonommin nukkuneisiin.

Mitä sitten asialle voi tehdä?

Hyvinvointi tulee tunnistaa yleisellä tasolla merkittäväksi yrityksen menestystekijäksi. Tämä edellyttää yrittäjältä asian tarkastelemista omalta kohdalta, ja sen vaikutusten arviointia omaan yritystoiminnan johtamiseen.

Jos ja kun hyvinvointi näyttäytyy tärkeänä myös itselle, sen käytäntöön saattaminen edellyttää tämän asian aktiivista johtamista. Oman hyvinvoinnin johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllisen kuntosaliajan varaamista tai keskustelua ulkopuolisen sparrajaan kanssa. Oli tekeminen mitä tahansa, on pääasia, että se luo itselle voimavaroja selvitä eteenpäin.

Hyvinvoiva yrittäjä näkee kauas – kenties pidemmälle kuin muut toimialalla!

---

KTT Timo-Pekka Uotila on väitellyt yritysjohdon ajattelusta. Hän on kiinnostunut yrityksen menestymisen inhimillisestä puolesta – siitä, kuinka näin tekoälyn aikakaudellakin kovilla mittareilla mitattavan menestyksen takana on aina ihminen ja inhimillinen päätöksenteko. Hän toimii Haaga-Helian StartUp Schoolissa yhteyspäällikkönä, vastaten tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä kumppanuuksista.

Linkki artikkeliin