Verkostot ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat tehokkaan tiedonvaihdon ja yhteistyön eri sidosryhmien välillä. Yrityksille verkostot tarjoavat mahdollisuuden liiketoiminnan laajentamiseen, asiakassuhteiden vahvistamiseen ja verkostokehittämiseen. Verkostossa toimiminen voi tarjota muuan muassa mahdollisuuden luoda ammatillisia- ja henkilökohtaisia suhteita ja se voi tukea tilaisuudessa opitun reflektointia.

Verkoston luonti kokeiluna

Tässä artikkelissa esimerkkinä käytetty verkosto luotiin kokeiluna osana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -hanketta, jonka tavoitteena oli tukea mikro- ja pk-yrityksiä muutostilanteissa osaamista vahvistamalla. Hankkeessa verkostoituminen ja ekosysteemiverkoston kehittäminen olivat tapoja tukea yritysten muutoskyvykkyyttä.

Verkoston tavoitteena oli luoda erilaisten yritysten, organisaatioiden ja korkeakoulujen edustajien kohtaamispaikka, jossa jäsenillä on mahdollisuus kaksisuuntaiseen tiedonjakoon, vaivattomaan keskusteluun ja yhteistyöhön. Verkostossa oli enimmillään vajaa 90 jäsentä. Sen alustaksi valittiin pikaviestintäohjelma Slack, jolla ajankohtaista tietoa jaettiin hankkeen teemoihin ja palveluihin liittyen hankkeen edustajien toimesta. Jäsenistä moni esitteli itsensä liittyessään alustalle, mutta alustalle ei syntynyt aktiivista keskustelua.

Näkökulmia toimivan verkoston luomiseen

Hankkeelle luodun verkoston kehittämisestä meille syntyi oppeja tilanteisiin, joissa pohditaan uuden verkoston perustamista erityisesti yritysten ja organisaatioiden edustajille. Uutta verkostoa luodessa on tärkeää määrittää verkostolle tavoite ja se, mitä tarkoitusta verkoston halutaan palvelevan. Myös seuraavia näkökulmia on kokemuksemme mukaan hyvä pohtia uutta verkostoa perustettaessa.

Teema

Verkostolla on hyvä olla selkeä teema, johon verkoston toiminta keskittyy. Tämä voi lisätä ihmisten motivaatiota ja kiinnostusta keskustelemaan aktiivisesti teemaan liittyvissä asioissa. Hankkeen verkoston teemoina olivat hankkeen pääteemat: vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio. Teemaksi olisi voitu valita teemoista vain yksi, esimerkiksi muutoskyvykkyys.

Kohderyhmä

Verkoston kohderyhmän voi rajata esimerkiksi alueellisesti, toimialoittain tai tehtäväkuvauksittain. Vaihtoehtoisesti ryhmä voi olla avoin kaikille kiinnostuneille. Mitä suurempi ja inklusiivisempi ryhmä on, voi syntyä riski siitä, että verkoston jäsenet ovat sivustaseuraajina mukana, eivätkä aktiivisesti osallistu verkoston toimintaan. Hankkeen verkoston kohderyhminä olivat kaikki hankkeen teemoista kiinnostuneet, kaiken kokoisten yritysten ja organisaatioiden edustajat, sekä ammattikorkeakoulujen edustajat. Verkosto oli avoin kaikille. Kohderyhmää olisi esimerkiksi voitu supistaa niihin, jotka ovat kiinnostuneita verkostokehittämisestä ja etsivät kumppaneita tai verkostoja olisi voitu perustaa toimialakohtaisesti.

Keskusteluaktiivisuus

Verkostoa perustettaessa on hyvä pohtia, halutaanko verkostosta aidosti kaksisuuntainen kanava keskustelulle ja yhteistyölle, vai enemmänkin yksisuuntainen kanava, jossa pääsääntöisenä tavoitteena on jakaa tietoa. Tiedonjakoon ei välttämättä kannata luoda verkostoa, vaan perustaa ennemminkin tiedonjakokanava kuten verkkosivu tai sosiaalisen median tili. Hankkeessa verkoston toivottiin olevan keskusteleva, jonka lisäksi tiedonjakoon perustettiin LinkedIn-sivu.

Tarveperusteisuus

Erilaisia verkostoja löytyy moniin erilaisiin tarpeisiin. Verkostoa luodessa on hyvä pohtia, onko uudelle verkostolle tarvetta vai voitaisiinko enemmin tehdä yhteistyötä jonkin toisen verkoston kanssa. Hankkeessa verkostoituminen oli keskiössä, ja siksi sen ympärille haluttiin kokeiluna perustaa verkosto. Yhteistyötä tehtiin myös muiden verkostojen kanssa.

Tarkoituksenmukainen alusta

Alustan käyttöön liittyvät seikat vaikuttavat verkoston toimivuuteen. Erilaisia alustoja on valittavina maksullisina, maksuttomina ja jotain siltä väliltä. Alustalta vaadittavat ominaisuudet tulee kartoittaa ennen alustan valintaa, sillä alustan vaihto on hankalaa. Alustan helppokäyttöisyys tukee siihen liittymistä ja siellä toimimista. Jos ryhmä perustetaan sellaiselle alustalle, joka on jo käytössä monilla, voi kynnys verkostoon liittymiseen pienentyä. Hankkeen verkostoksi valittiin Slack, koska se oli peruskäytössä maksuton ja sen oletettiin olevan monilla käytössä. Hankkeen aikana kuitenkin todettiin, että Slack ei ollut entuudestaan käytössä suurimmalla osalla verkostoon liittyneistä.

Sitouttaminen

Kun edellä mainittuja aiheita on pohdittu huolellisesti, on hyvä todennäköisyys, että osallistujat saadaan sitoutettua verkoston toimintaan. Tärkeää on se, miten osallistuja kokee hyötyvänsä verkostoon kuulumisesta. Erilaisia tapoja pohtia osallistujien sitouttamista on kuitenkin hyvä miettiä. Esimerkiksi verkoston tapaamiset alustan ulkopuolella voivat tukea verkoston aktiivista toimintaa, tai käänteisesti virtuaalisella alustalla toimiva verkosto voi tukea sen ulkopuolella tapaavaa ryhmää. Hankkeessa tapahtumat tukivat verkoston toimintaa.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock