On entistä tärkeämpää, että yritys onnistuu vakuuttamaan asiakkaat eettisesti korkealaatuisesta toiminnastaan. Eettisesti kestävän toiminnan kehittäminen edellyttää monipuolista osaamista.

Perusolettamus on, että yrityksen toiminnan on oltava kannattavaa. Jo tämä on hyvä lähtökohta eettiselle yritystoiminnalle, sillä on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että yrityksen etiikka korreloi taloudellisen tuoton kanssa.

Taustalla ovat luonnollisesti yrittämistä ja työelämää säätelevät lait sekä alakohtaiset lait, asetukset ja määräykset, joiden noudattaminen määrittää eettisten vaatimusten minimitason. Näiden välttämättömien vaatimusten jälkeen yritysten on sanottu siirtyvän alueelle, jossa sen eettinen taso johtaa häviämiseen, selviytymiseen tai parhaimmillaan edelläkävijyyteen (Heiskanen & Salo 2007) .

Eettisyyttä voi olla vaikea mitata

Eettisestä näkökulmasta mikään yritys ei voi olla täydellinen. Tätä alleviivasi vastikään eräs yritys, joka lanseerasi sataprosenttisen vastuullisen vaatemalliston. Julkistamistilaisuudessa ilmeni, että mallistoa ei ollut olemassakaan, koska sellaista ei voi olla. Kestävään kehitykseen liittyvät asiat, kuten yleensä monet muutkin asiat, ovat luonteeltaan systeemisiä eli käytännössä koskevat yhteiskunnan lukuisia alueita. Kaikkia vaikutuksia on mahdoton mitata.

Vastuullisuudessa tasapainoillaan tuoton maksimoimisen ja yhteiskuntavastuun, CSR:n (Corporate Social Responsibility) välillä. CSR tarkoittaa laajaa yhteiskuntavastuuta, jossa toimet ylittävät lain ja talouden asettamat vaatimukset. Tällöin yritys haluaa vapaaehtoisesti toimia vastuullisella tavalla, joka ylittää määräysten tason.

CSR ei tarkoita hyväntekeväisyyttä tai esimerkiksi sponsorontia, vaan kokonaisvaltaista eettistä toimintaa ja johtamista. Kestävän kehityksen edistäminen on tästä valaiseva esimerkki, sillä siihen liittyvät toimet ovat kokonaisvaltaisia ja ulottuvat laajalle yhteiskuntaan ja pitkälle tulevaisuuteen.

Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset liittyvät toisiinsa

On ilmeistä, että kyse on erityisen viheliäisestä pulmasta. Tehtävät ratkaisut asettavat meidät välittömästi vakavien eettisten ongelmien eteen, teemme niin tai näin. Tämä näkökulma korostuu entisestään, kun lisäämme systeemistä näkökulmaa eli ymmärrämme osien merkityksen syntyvän suhteessa toisiinsa tietyssä tilanteessa ja lisäksi suhteessa toisiin systeemeihin. Tarkastelemme näin esimerkiksi ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä paitsi omina systeemeinään, myös suhteessa toisiinsa ja kokonaisuutena.

On selvää, että näin suurissa kokonaisuuksissa ei kenenkään asiantuntemus riitä arvioimaan kaikkia vaikutuksia, vaan vaaditaan yhteistyötä. Eri alojen asiantuntijoiden on kyettävä erityisen tarkoin soveltamaan eettistä näkökulmaa.

Eettistä kestävyysosaamista vaaditaan kaikissa systeemin osissa, kuluttajasta yrityksiin, kouluista kunnallishallintoon, valtionhallinnosta kansainväliseen kauppaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sosiaalisia ongelmanratkaisuprosesseja, moninäkökulmaisuutta, ns. tulevaisuustaitoja, dialogitaitoa, osallisuutta ja osallistamista.

Eettistä kestävyysosaamista pitää tutkia ja soveltaa – nyt

Eettisen kestävyysosaamisen tuomiseksi nopeasti (asialla on kiire!) ja syvällisesti olennaiseksi osaksi yhteiskunnan eri toimintoja tarvitaan filosofisen perustutkimuksen lisäksi tutkimusta sen soveltamisesta eri aloille ja ammatteihin sekä käytännön yhteistyöprojekteja yritysten kanssa. Kehittämistyössä on tärkeää osallistaa myös opiskelijoita.

Kyse on taidosta ja osaamisesta. Käytännön esimerkkinä on vastuullinen markkinointi. Markkinoinnissa käytetyt vastuullisuuteen ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät väittämät pitää pystyä näyttämään toteen.

Tämä ja muut kestävään kehitykseen liittyvät toimet edellyttävät monipuolista eettistä kestävyysosaamista, konkreettisista teoista yritysten strategioihin. Näiden kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän kanssa. Korkeakouluilla ja yrityksillä on olemassa erinomaiset verkostot, joille tämä yhteistyö voidaan rakentaa.

Tähän tehtävään Haaga-Helia on lähtenyt yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Arcada yrkeshögskolanin kanssa KESTO – Eettinen kestävyysosaaminen työelämä- ja korkeakoulukontekstissa -hankkeessa.

Lähteet:

• https://www.reutersevents.com/sustainability/business-strategy/ethical-indices-how-do-you-measure-ethics
• https://tem.fi/en/social-responsibility
• Heiskanen, E. & Salo, J. (2007). Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen. Talentum. Helsinki.