Psykologisesta turvallisuudesta on vain vähän monimenetelmäistä tutkimusta, jossa tutkitaan ja kehitetään samanaikaisesti todellisten tiimien toimintaa. TIITU-hankkeessa tutkimme psykologisen, emotionaalisen ja fyysisen turvallisuuden rakentumista sekä niitä estäviä ja edistäviä tekijöitä sote- ja opetusalojen tiimeissä ja esihenkilötyössä.

Monimenetelmäistä aitojen tiimien tutkimusta ja kehittämistä

Hankkeeseen osallistui neljä opetus- ja sotealan organisaatiota ja 40 osallistujaa. Yhdistimme biometristä aitojen tiimikokousvideointien vuorovaikutustutkimusta eläytymismenetelmäiseen ja toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan.

Tutkimme tiimikokouksia ja osallistimme tiimit niitä koskevien tulosten reflektointiin. Tutkimme tiimikokousten aikana ilmeneviä tunnereaktioita ja vuorovaikutusta sekä osallistujien tunne,- tiimi-, ja turvallisuuskokemuksia. Tiiminvetäjät osallistuivat esihenkilötoimintaansa koskeviin sparrauskeskusteluihin. Eläytymismenetelmällisten tarinoiden avulla tutkimme turvallisuuden toteutumisen esteitä ja edellytyksiä. Yhteistoiminnallisten menetelmien kautta tiimit pääsivät kehittämään työyhteisönsä toimintaa.

Tiimiläisten näkemät turvallisuutta lisäävät ja vähentävät seikat

Hankkeeseen osallistuneet tiimiläiset näkivät tiimien psykologista turvallisuutta lisäävinä tekijöinä

• positiivisen ja laadukkaan vuorovaikutuksen,
• keskinäisen tuen,
• yhteisen ideoinnin ja tiedonmuodostuksen sekä
• yhdessä luodut toimintatavat ja pelisäännöt.

Turvallisuutta vähentävinä tekijöinä nousivat esille

• (yhteisen) ajan puute,
• työnjakoon, rooleihin, toimintatapoihin, resursseihin, pelisääntöihin ja vastuisiin liittyvät epäselvyydet tai tyytymättömyydet sekä
• negatiivinen tai joitakuita syrjivä vuorovaikutus.

Laajemman organisaation vaikutus turvallisuuden tuojana tai vähentäjänä oli erittäin merkittävä.

Näin lisätään psykologista turvallisuutta tiimissä

Tiimin ja kokousten tehtävien kirkastaminen on tärkeää, sillä ne ovat yllättävän usein tiimiläisille epäselviä. Rakenteet ja ennakoitavat prosessit ovat tärkeitä, samoin pelisääntöjen ja toimintatapojen kirkastaminen, mahdollisuus yhteiseen oppimiseen sekä laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja tiimiläisten osallistumiseen. Melko yleisenä odotuksena näyttäisi olevan rakentava ammatillisuutta korostava asenne, jossa erilaisissa tilanteissa pystytään toimimaan rakentavasti ja ammatillisesti asioita edistäen.

Tärkeää on myös tunnustaa, että tiimillä on kuitenkin rajansa psykologisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin tuottajana. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, henkilökohtaiset kriisit tai erityyppiset traumat asettavat omat rajansa.

TIITUn tulokset vahvistivat myös näkemystä, että osa tiimeissä esiin nostettavista asioista ei kuulu tiimikokouksiin. Ne kuuluvat pikemminkin esimerkiksi kahdenvälisiin keskusteluihin tai esihenkilön ja tiimiläisten kehityskeskusteluihin.

Apua tiimin psykologisen turvallisuuden kehittämiseen

Usein psykologisen turvallisuuden kohdalla puhutaan aihepiiristä yleisellä, abstraktilla tasolla. Toimenpide-ehdotuksetkin ovat usein niin sanottuja yleisiä listoja siitä, mitä voisi tehdä toisin. Tämä ei tarjoa riittäviä apuvälineitä tosielämän tiimeille.

Tiimin on itse pystyttävä tekemään toimia, joiden avulla se voi lisätä psykologista turvallisuutta. Jokaisen tiimin kehittämisessä tulisi siis lähteä tiimikohtaisista tarpeista käsin yleisten suositusten sijaan.

Tiimin on ensin määriteltävä, miksi se on olemassa ja mitä sen on tarkoitus tehdä ja saavuttaa. Samoin on määriteltävä tiimin kokousten tarkoitus. On myös luotava yhteistä oppia ja ymmärrystä siitä, mitä on psykologinen turvallisuus. Tämän jälkeen sitä voidaan lähteä soveltamaan ja tarkastelemaan osana oman tiimin todellista toimintaa ja vuorovaikutusta.

Avuksi olemme luoneet mallin ja kuvakortit tiimien psykologisen turvallisuuden tiimien omista tarpeista lähtevälle kehittämiselle. Näitä voidaan käyttää kaikilla aloilla tiimi- ja työyhteisölähtöiseen, konkreettiseen kehittämiseen. Ammatillinen tiimityö – Uusia näköaloja oppivan ja turvallisemman tiimin kehittämiseen -julkaisu ja siihen sisältyvät kuvakortit ovat vapaasti saatavilla verkossa.

Vaikuttavuusblogi

Kuva: www.shutterstock.com