Koronakriisin aikana monen yrittäjän työt vähentyivät dramaattisesti. Toimialasta riippuen osa yrittäjistä on kuitenkin onnistunut mukautumaan aikakauden haasteisiin ja pitämään niin itsensä kuin työntekijänsä leivässä kiinni. Haaga-Helian tutkimuksessa selvitimme haastattelemalla Business Finlandin 110 000 euron koronatuen saaneita yrittäjiä ja yritysjohtajia siitä, miten tuki vaikutti heidän yrityksissä työhyvinvointiin, kehittämiseen ja osaamiseen koronan aikana.

Haastattelututkimuksessa korostui psykologisen pääoman neljä eri ulottuvuutta: sinnikkyys, optimismi, toiveikkuus ja itseluottamus, jotka auttavat yrittäjiä – ja toki muitakin – selviämään vaikeista ajoista.

Sinnikkyys – hakkaa päälle, COVID19!

Sinnikkyys, tai suomalaisemmin sisu, on kestävyyttä kohdata elämän vastoinkäymiset. Se on ominaisuus, joka vie eteenpäin myös positiivisten uutisten jälkeen: onnistumisiakaan ei jäädä kohtuuttoman kauaksi juhlimaan.

Sinnikkyys on tärkeä psykologisen pääoman ulottuvuus kriisitilanteissa, sillä parhaiten koronasta selvinneitä yrittäjiä vastoinkäymiset eivät lannistaneet. Aina on ollut katastrofeja eikä globaali pandemia ollut poikkeus sääntöön. Monen yrittäjän jaksaminen oli koetuksella ja he venyivät sekä henkisesti että työmäärällisesti, kunnes uusi keino yrityksen pyörittämiseen oli löydetty. Kun ilmoitus myönnetystä koronarahoituksesta tuli, moni hengähti helpotuksesta.

Optimismi – aurinko nousee huomennakin

Optimismi tarkoittaa ajattelutapaa, jossa ihminen ajattelee menestyvänsä nyt ja tulevaisuudessa. Se liittyy voimakkaasti tunteisiin ja motivaatioon. Psykologisena pääomana optimismilla on merkittävä rooli luottamuksessa, ”hyvän fiiliksen”, turvallisen olon ja työyhteisön olemassaolon jatkuvuuteen. Optimisti pitää itseään merkittävänä toimijana ja hän työskentelee aktiivisesti saadakseen suotuisan lopputuloksen.

Koska optimisti näkee onnistumiset pysyvinä, yleisinä ja toistuvina ja epäonnistumiset tiettyyn hetkeen ja ei-toistuvaan tilanteeseen rajoittuvina, myös koronan tuottamat vaikeudet voivat tuntua optimistista itsestä riippumattomalta, ohimenevältä kriisiltä. Optimisti pystyy ottamaan etäisyyttä negatiivisista tapahtumista ja ulkoistamaan ne: koronapandemiaan johti Wuhanista lähtenyt surkeiden sattumusten sarja, kun taas kriisissä selviytyminen on yrittäjän ansiota.

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta optimismi sai yrittäjät tuottamaan positiivisia tulevaisuudennäkymiä työyhteisöihinsä. Vaikka heidän omat voimavarat olivat tässä kohdin heikoilla, yrittäjät jaksoivat tsempata tiimejään. Realistisina optimisteina yrittäjät mainitsivat alkuun miettineensä, jäädäkö tuleen makaamaan vai yrittääkö vaikuttaa asioihin, jos se vain suinkin on mahdollista. Kaikki haastattelemamme yrittäjät lähtivät kuitenkin kehittämään toimintaa eteenpäin.

Toiveikkuus – kaikesta selvitään

Hieman arkikielestä poiketen toiveikkuus määritellään psykologisena pääomana kognitiiviseksi ominaisuudeksi, joka saa ihmiset valitsemaan yhä haastavimpia päämääriä, löytämään keinoja niiden toteuttamiseen sekä muuttamaan niitä tarpeen vaatiessa.

Korona-aika osoitti, että muuttuvissa olosuhteissa yrittäjillä on tärkeää olla uskoa ja keinoja miettiä vaihtoehtoisia tapoja liiketoiminnan pyörittämiseen. Luovuus ja innovatiivisuus mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen uusin keinoin stressaavissa tilanteissa. Osa yrittäjistä koki jatkuvan innovoinnin olevan oikeastaan elinehto. Muuttuvassa maailmassa suurin riski olisi pysyä paikallaan.

Itseluottamus – minä pystyn tähän

Itseluottamus ja usko omiin kykyihin onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisessa auttaa selättämään kriisit. Realistinen luottamus omiin kykyihin myös yllättävissä tilanteissa antaa varmuutta selvitä koronan heittämistä kapuloista rattaisiin.

Korkea itseluottamus saa henkilön asettamaan itselleen haastavia päämääriä, motivoimaan itseään sekä pistämään peliin paljon aikaa ja voimavaroja päämääränsä saavuttamiseksi. Lisäksi korkea itseluottamus saa uskomaan omiin arvoihinsa, vaikka ne poikkeaisivat muiden ajattelusta. Itseluottamuksen ansiosta henkilö myös pysyy aikomuksissaan negatiivisen palautteen, esteiden tai sosiaalisen paheksunnan edessä. Koronakriisissä itseluottamus valoi yrittäjiin uskoa omaan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä sekä antoi kokemuksen oman firman toiminnan tärkeydestä – se on niin tärkeää, että sitä kannattaa muidenkin tukea.

On hyvä huomioida, että yrittäjien psykologinen pääoma ei yksinään takaa yritysten selviytymistä kriiseistä. Koronatuet ovat olleet monelle yritykselle ja yrittäjälle kriittinen apu pandemian aiheuttamissa vaikeuksissa. Valtion sijoitus on kannattanut, sillä yrittäjät ovat tuen avulla pystyneet työllistämään myös muita, ja veroja maksamalla yritykset lopulta maksavat sijoituksen takaisin. Tämä on tärkeää muistaa jatkossakin niin yrittäjyydestä kuin yritystuista keskustellessa.

Kuva: www.shutterstock.com