Kestävä kaupunkikehitys ei käsitteenä linkity ihan helposti Haaga-Helian osaamisalueille tai tutkimusalueillekaan. Mutta kun tarkemmin tarkastellaan siihen liittyviä keskeisiä haasteita, käsitys sisällöstä alkaa avautua paremmin.

Kärkialueen keskeisiksi haasteiksi on tunnistettu seuraavat kysymykset:

• Miten tuemme kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamista?
• Kuinka parannamme kaupunkilaisten sosiaalista osallisuutta ja elämänlaatua?
• Miten tuemme uuden liiketoiminnan syntyä ja kehittymistä kaupungeissa?
• Miten tuemme kaupunkien resilienssiä ja valmiutta toimia muutostilanteissa?

Miten Haaga-Helian tutkimusalueita ja osaamista voidaan näissä hyödyntää? Selkeät meille istuvat teemat löytyvät uuden yritystoiminnan ja yrittäjyyden tukemisesta sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen tukemisesta. Kiertotalous, hiilineutraalisuus, alueen vetovoimaisuus sekä innovaatiot ja kestävä kasvu ovat näiden haasteiden ratkaisemiseksi tunnistettuja kehittämiskohteita. Ja nämähän ovat jo todella hyvin myös Haaga-Helian tutkimusalueilla olevia osaamisia.

Olen ollut parin vuoden ajan Haaga-Helian asiantuntijatiimissä, jossa Metropolian innovaatiojohtaja Mona Roman (Toimiva ihmisten kaupunki) on vetäjänä ja Laureasta on asiantuntijana mukana tutkimusohjelmajohtaja Markku Anttonen (Palveluliiketoiminta ja kiertotalous). Lähtökohtana työskentelylle on ollut avautuviin rahoitushakuihin 3AMK:n yhteisten projektien ideointi, tiimien rakentaminen sekä projektiryhmien sparraus voittavien hakemusten tekemisessä.

Työskentelyn kautta olemme myös jakaneet kokemuksia ja benchmarkanneet toistemme toimintatapoja. Se on ollut hyödyllistä ja opettavaista. Ehkä isoin anti on kuitenkin ollut verkoston muodostuminen molempiin kumppanikorkeakouluihin. On paljon helpompi löytää sopivia henkilöitä projekteihin, kun tietää keneltä voi kysyä. Tai on jo valmiiksi tiedossa hyvä osaaja, jota voi kysyä mukaan.

Haaga-Helian näkökulmasta ehkä luontevammin löytyy toisiaan täydentävää osaamista Metropolian kanssa. Meillä on vahva bisnesosaaminen ja heillä taas teknologiaosaaminen. Näitä yhdistelemällä päästään sellaiseen lopputulokseen, johon kumpikaan ei yksin pystyisi. Tämä luo hyvän pohjan yhteistyölle.

Yhteistyötä syntyy, kun molemmat, tai kaikki, osapuolet kokevat siitä hyötyvänsä. Tämä on mielestäni hyvä periaate 3AMK:n TKI-toiminnan kehittämisessä. Erilaisuus on rikkaus, ja muiden osaamista oppii arvostamaan, kun yhteistyötä tehdään. Aina työ ei johda toivottuun lopputulokseen, mutta yleensä tehty työ jossain vaiheessa palkitaan. Kilpailu hankerahoituksesta on tiukkaa, ja hakemusten tulee olla entistä parempia. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyö on yksi paikka oppia uutta ja löytää toimivia tiimejä.

Kannustan kaikkia mukaan 3AMK:n TKI-toimintaan!