Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Yrittäjyyspedagogiikan äärellä: jakso 6

Yrittäjyystaitojen kehittäminen junamatkalla

Julkaistu : 18.02.2021

Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yrittäjyyspedagogiikan äärellä -sarjassa käsitellään yrittäjyyspedagogiikkaa ja erilaisia toteutustapoja ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.

Podcast-sarjan tarkoituksena on koota käytännönläheisiä vinkkejä, miten opetuksessa voidaan toteuttaa yrittäjyyspedagogiikkaa. Sarja on suunnattu opettajaksi opiskeleville, opettajille, oppilaitoksen johdolle ja asiantuntijoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjauksissa ohjataan koulutuksen järjestäjiä, että heidän tulisi mahdollistaa opettajille hyvä osaaminen ja valmiudet edistävät yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa. Lisäksi henkilöstöllä toivotaan olevan joustavat mahdollisuudet myös verkostoitumiseen.

Euroopan komissio on määritellyt yrittäjämäisen opettajan ominaisuuksia ja he toivovat yrittäjämäisen opettajan olevan avoin, innostava, luotettava, joustava ja vastuullinen suhteessa omaan työhönsä, kollegoihin ja opiskelijoihin. Yrittäjämäisen opettajan on tarvittaessa uskallettava olla myös rajojen ja sääntöjen rikkoja. Eli hän luottaa omaan intuitioonsa ja visioonsa siitä, mikä on parasta opiskelijan näkökulmasta. Lisäksi yrittäjämäinen opettaja kokee intohimoa omaa opettamista ja opettajuutta kohtaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyslinjauksissa ohjataan opettajia toteuttamaan yrittäjyyskasvatusta erilaisissa oppimisympäristöissä, myös koulun ulkopuolella. Erilaiset yrittäjyysvierailut myös motivoivat opiskelijaa ja lisäävät opintojen uskottavuutta. Erilaisten toimintamallien kehittämisessä tulisi ottaa huomioon jo olemassa olevat, muun muassa maakunnalliset, alueelliset ja paikalliset elinkeino-, yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusstrategia.

Tässä yrittäjyyspedagogiikan äärellä -podcast sarjan kuudennessa osassa Pia Kiikeri Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta haastattelee Hämeen ammattikorkeakoulun, HAMK, liiketalouden koulutusohjelmasta kolmea opettajaa; Sari Hankaa, Jukka Rantasta ja Vesa Tuomelaa. Heistä huokuu upeasti yrittäjämäisen opettajan toimintatapa ja voit kuulla kuinka he pitävät työstään sekä kokevat myös oppimisen iloa.

Kuulemme kuinka he ovat luoneet liiketalouden koulutusohjelmaan Amazing Business Train -koulutusohjelman, jossa opiskelijat matkustavat junalla Hämeenlinnasta Ouluun. Junamatkan aikana opiskelijat kehittelevät pienryhmissä mm. liikeideaa. He saavat matkan aikana erilaisia tehtäviä, jotka täytyy joskus suorittaa jopa ennen junan saapumista tietylle asemalle. Matkan aikana opiskelijat tapaavat myös erilaisia yrittäjiä, alumneja ja vierailevat Oulun yliopistolla. Matka on kovin suosittu ja matkan aikana saattaa myös tapahtua kaikenlaista hauskaa. Älä siis sinäkään jää laiturille, vaan hyppää mukaan kuuntelemaan, mitä junamatkalla saattaa tapahtua.

Lähteet:

Haastattelijana Pia Kiikeri, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Haastateltavana Sari Hanka, Jukka Rantanen ja Vesa Tuomela. Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK

Zoom – verkkoympäristö
11.12021

Pia: Moi vaan kaikille ja tervetuloa Yrittäjyyspedagogiikan äärellä -podcastsarjaa. Ja mun nimi on Pia Kiikeri ja tuun täältä Haaga-Helian ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Tänään meillä on vieraana Hämeen ammattikorkeakoulusta eli HAMK:sta kolme henkilöä eli Sari Hanka, Jukka Raitanen ja Vesa Tuomela Ja he tulevat kertomaan meille yrittäjyys, yritteliäs korkeakoulu ohjelmasta. Elikkä tervetuloa mukaan ja jos aloitetaan siitä, että, että esittelet vielä vähän paremmin itsenne, eli ketä olette ja mistä tulet? Ja ehkä jopa sitä, että miksi te olette täällä

Sari: Hyvä, eli mä olen Sari Hanka ja toimin koulutuspäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa ja sen ohella myöskin vedän yritteliäs korkeakoulu -ohjelmaa, joka on koko HAMK:n laajuinen strateginen kehittämisohjelma. Ja tosiaan mun vastuualueella on 900 opiskelija ja noin 20 opettajan työtiimin.

Jukka: Joo ja mä oon Jukka Raitanen ja tällä hetkellä yhteisömanagerina HAMK Design factoryssa, sekä sitten tässä yritteliäs korkeakoulussa yrittäjyys valmentajana, eli toimin näissä tämän ohjelman erilaisissa toteutuksissa sitten opettajana.

Vesa: Joo ja mä olen Vesa Tuomela liiketalouden muotoiluopettaja ja ohjaan monennäköisiä tiimejä ja ajatuksena on, että työskennellään tiimeissä. Ja ollaan tota koettu tämä yritteliäisyys niin arvokkaana asiana, että halutaan viedä tai ollaan haluttu viedä tämä koko HAMK:n tasolle, mutta myös nyt kertoa teille, mitä tarkoittaa, kun organisaatiokulttuuri on yritteliäs ja tukee yritteliäisyyttä ja ennen kaikkea saa aikaan uuden oppimista.

Pia: Joo, hienoa ja tervetuloa. Ja mun mielestä tässä oli tosi upee runko, miten te olette miettineet tätä yritteliäs korkeakoulua, niin kerrotteko vähän siitä.

Sari: No, me ollaan rakennettu meidän oppimispalvelut Suomen yrittäjien ja korkeakoulujen yrittäjyys suositusten perusteella. Eli, eli siellähän yritteliäs, yritteliäisyys on jaettu kolmeen eri erään. Ensimmäinen erä on tällänen yrittäjyys oppia. Ja meillä on siellä tietty lähestymistapa, millä me kasvatetaan rohkeita, uskaliaita opiskelijoita, jotka kykenevät ongelmanratkaisuun ja toimimaan yritteliäästi, sekä myös omistamaan sen oman oppimisensa, olemaan tavoitteellisia. Sit toinen erä on, on oma liiketoimintamahdollisuus Eli juuri nimenomaan siihen yrittäjyyteen valmentamista Ja yrittäjyyteen liittyvää kasvua ja Siellä meillä on omat oppimispalvelut, jolla juuri sitä opiskelijan oma yritysidea Viedään eteenpäin Ja sitten kolmantena on kolmannen erän ja on Yritystoiminnan uudistaminen Ja siellä on nimenomaan ne palvelut, jossa opiskelijat Ovat oman oppimisensa kautta mukana kehittämässä joko oma yritys toimintaansa tai olemassa olevaa yritystoimintaa. Ja silloin yleensä puhutaan sellaisista asioista, kun liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen ja uudelleen muotoilu tai sukupolvenvaihdos. Erilaiset yrittäjyyteen liittyvät uudistustoimet, eli me ollaan HAMK:ssa tosiaan tään yritteliään korkeakoulun kautta niin rakennettu se, se tekeminen näiden kolmen erän kautta ja silloin se tarkoittaa sitä, mitä tuo Vesa tuossa alussa totesi, että meillä toimitaan, opiskelija toimii tiimeissä, meidän opettajat toimii ja sitä kautta me kaikki olemme oppimassa toinen toisiltaan, myöskin työelämä siinä mukana.

Vesa: Joo, ja eikös näin, että vaikka me olemme nyt liiketalouden ihmisiä tässä, niin nää toimintamallit on tarjolla, oli sitten kysymys sosiaalialan, tekniikan alan, bioalan, mikä vaan, ajatuksena on, että, että yritteliäs oppiminen sinällään on aidosti sellainen tekeminen mikä soveltuu toimialaan kuin toimialaan. Että se ei ole, se ei ole siis pelkästään yrittäjyyteen johtavaa koulutusta, vaan se on tapa oppia uutta ja etsiä asioita.

Pia: Onks sitten tota, miten nää opiskelijat pääsee näihin mukaan? Et, et onks nää teillä tavallaan valinnaisia vai onko joku, joka sopii, miten mä nyt sanoisin, ihan perusopinnoissa jo?

Sari: No, meillä toi on ajateltu, sillä tavalla, että meillä on tiettyjä opintokokonaisuuksia tai yrittäjyyteen liittyviä kokonaisuuksia, jotka on osana opiskelijan ihan omaa opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi ajatellaan Diilit, jotka, jotka meillä HAMK:ssa tulee olemaan kaikilla opiskelijoilla, siellä yrittelijään oppijan kasvuksi, yrittäjäksi oppijaksi, mut että lähtökohtaisesti opiskelija tekee valintoja, niin hän ilmoittautuu sellaisiin opintokokonaisuuksiin, opintojaksoihin, jotka häntä kiinnostaa ja me ollaan tarjoile laitettu. Sitten on siellä Amazing Business Train tai Startup Business School, niin ne ovat kaikille opiskelijoille tarjolla.

Pia: Joo kuulostaa tosi hyvältä ja etenkin tää tähän osioon oma liiketoimintamahdollisuus, niin tässä on tämä Amazing Business Train, mikä tapahtuu ilmeisesti junassa. Kertokaa vähän, että mitä ihmettä. Mitä siellä tapahtuu. (naurahdus)

Vesa: Joo, no siis ihan alkuun, että jossakin vaiheessa pohdittiin sitä, että kuinka vois riskinottoa, valintojen tekemistä, päätösten tekemistä tai vieraiden ihmisten kohtaamista ja niin edelleen, eli kuinka sitä voisi oppia muuten kuin kampuksella tai luentosaleissa. Ja sitten ajateltiin, että juna voisi olla varsin luontevaa vaihtoehto kaikkiin näihin, plus moneen muuhun ja tota plus moneen muuhun tarkoittaa, että yllätyksellisyyttä saadaan aikaan aidosti lisättyä, sillä että, että tota valitaan opiskelijat, mennään junaan ja tehdään matka, intensiivinen matka tonne Ouluun, välillä pysähdytään Tampereella, joskus on pysähdytty Kuopiossa tai Jyväskylässä. Ja tota erittäin intensiivinen työpajojen sarja, niin junassa, kun sitten näissä kohteissa missä pysähdytään, jossa meillä on aina sitten yhteistyökumppanit mukana. Ja kaiken tämän intensiivisen ohjelman tarkoituksena on tietysti rohkaista ihmisiä olemaan uteliaita. Rohkaista heitä tekemään ehkä sellaista, jota eivät ole koskaan aikaisemmin tulleet tehneeksi. Ja siinä samalla kehittää sitä, joko omaa liikeidea tai sitten tiimin yhteistä liikeideaa. Eli yritetään luoda autenttinen ympäristö ihan konkreettisesti, vaikka sillee, että mitä tarkoittaa. Kun on deadline, jos juna saapuu asemalle 20 minuutin päästä ja nämä jutut pitäis olla sitä ennen tehtynä, niin se on hyvin konkreettinen deadline. Ja sitten vieraitten ihmisten kohtaaminen, niin junassa kuin sitten siellä missä pysähdytään. Se on, se vaatii sitten sen myyntipuheen pitämisen tai jonkun keskustelun aloittamisen, ja, ja palautteen keräämiseen muilta ja niin edelleen. Eli, eli tämmönen ohjelma, joka on todella intensiivinen junamatka, jossa on yksi yöpyminen ja tosiaan pari pysähdystä. Ja tota ennen junamatkaa on tiettyjä asioita, mitä pitää tehdä ja sitten junamatka jälkeen pitää tehdä tiettyjä. Se on viiden opintopisteen kokonaisuus ja kerran vuodessa järjestetään. Pandemia vähän haittasi meitä viime vuoden osalta. Eli jouduttiin perumaan pari suunnitelmaa. Toivottavasti ajat vielä muuttuu ja päästään uudestaan. Tosin virtuaalinen Amazing Business Train saattaa olla tässä vielä seuraavana meillä vielä kokeilussa. Ja oppimistulokset huikeita, eli, eli että kyllä tota tunteet vaikuttaa oppimiseen ja jos jossakin, niin tässä. Tunteiden kirjo on kauhusta ja pelosta, surkeuteen ja voittamiseen ja onnellisuuteen. Ja kaikki se näkyy, niin kun tässä, niin oppimisessa kuin näitten ihmisten, näitten oppijoiden. Miten he suhtautuvat asioihin ja minkälaisia ihmisiä heistä tulee. Se on sellainen kokonaisuus. Jukalle kysymys. Jukka on ollut kaikilla 12 matkalla mukana, niin kuin itsekin olen ollut ja Sarinkin on ollut…

Sari: Mä oli alkuvaiheessa enemmän. Nyt en ole enää tästä roolissa niin kauhean kovasti ollut.

Vesa: Niin, Jukalle kysymys. Niin nimeä tähtihetki.Kun on tuota abd:tä on toteutettu, niin mitä sieltä voisi nostaa esiin ainutlaatuista jota ei ehkä muuten, kuin junassa koe?

Jukka: No, varmaan se meidän ensimmäinen toi junareissu oli kyllä tähtihetki sinällään, että lähdettiin tonne. No, me ollaan kyllä muutettu ja jatkuvasti pyritään kehittämään sitä matkaa, mutta silloin aivan ensimmäisellä kerralla kun ABT toteutettiin saatiin ihan valtavan hieno ryhmä. Meitä oli 40 opiskelija siellä noin jälleen. Tota sit lähettiin, tuota me pysähdyttiin Tampereelle, Jyväskylään ja siitä Kuopioon ja sitten mentiin Ouluun, Joo ja meillä oli tosi paljon pysähdyksiä ja siinä oli kaikennäköistä hässäkkää. Aikataulut hetti ja junat hajos ja oli kaikennäköistä muutakin siitä aiheutuvaa tressii. Ehkä se oli yksi tähtihetki sinällään, että tehtiin tota täysin uutta ja siellä oli jatkuva muutos käynnissä väskin, siinä meidän omassa toiminnassa. Sit se on pikkuhiljaa rauhoittunut. Meillä on aika selkee, selkee malli nykyisin jo, niin se on ollu varmaan yksi tähtihetkiä.

Sari: Niin ja ehkä se julkisuus mikä siinä oli, kun lähdettiin ekaa kertaa ja kukaan ei tiennyt mitään sieltä tuleman pitää. Mulla kans siinä, mä muistan, se oli jossain varmaan Utajärven kohdalla, kun tuolla Kainuussa, verkot ei toiminu ja muuta, se semmonen onnellisuuden tunne, että hei me ollaan tässä.

Jukka: Niin ja se oli siitä uuvuttavuudesta huolimatta sillai aidosti silmiä avaava kokemus. Ei hän, ei itsekään tiedä tai sitten loppupeleissä, tottakai oli huikeat suunnitelmat, mutta ett todellisuus olisi kuitenkin sitten jotain muuta meille.

Sari: Niin taidettiin olla, et käytiin jumissa Oriveden asemalla…

Jukka: …puolitoistatuntia oltiin asemalla jumissa ja se muutti kaiken.

Sari: Mitä sä Vesa nostat esille?

Vesa: Mulle, mulle kaikissa 12 on se, et jos me ajatellaan esimerkiksi näIn, jos ihmisellä on viisi aistia, Et pystyisi näkemään, kuulemaan ja koskettamaan, Haistamaan ja mitä muuta, Tuntemaan, Niin tota, sitä on yrittäjyys. Sä pystyt maistamaan yrittäjyyden, Sä pystyt haistamaan yrittäjyyden, sä pystyt koskettamaan sitä, niin sitä on train. Sitä ei mun mielestä oikein muuten, kun aidossa. Juna menee lujaa, paljon tapahtumia ja paljon erilaisia ihmisiä, niin kyllä se siinä konkretisoituu. Miten mä uskaltaisin ottaa riskin, pakko on ottaa riskiä, enkä tiedä mitä kaikkea tässä pitäisi tehdä, mutta valitaan toi ja niin edelleen ja niin edelleen. Se on se juttu. Sari.

Sari: Mä voisin yhden vielä, mikä tässä tuli nimenomaan oppijan näkökulmasta mieleen. Oisko ollut meidän kolmas tai neljäs train, jossa meillä oli metsätalouden opiskelijoita mukana, jotka olivat vähän kuin puoli pakotettu sinne mukaan. Ja ne kaverit oli, kun me lähdettiin, että ei kiinnosta yhtään tää yrittäjyys ja pakosti oon mukana. Ja me niin kuin jumpattiin ja vietiin sitä hommaa eteenpäin. Kun me palattiin takaisin, niin tossa jossain Seinäjoen ja Parkanon välillä mä huomasin, että niitten kavereiden silmät rupes loistaan. Yrittäjyys ja yrittäjämäisyys oli siinä vaiheessa rokotettu heihin. Ja se on ehkä semmonen yksittäinen tilanne nimenomaan sen, sen yrittelijään oppijan kasvattamisessa, joka itselle on tullut esille.

Vesa: Joo, se on ihan totta. Ihan tämmöisiä, niin kuin työpajojen sisällöstä liikkuvassa junassa myyntipuheen pito. Se on omanlaisensa juttu, varsinkin silloin kun mentiin tolla Pendolinolla, joka muutkissa se sillai, jotenkin kallistelee. Siellä oli niin kuin pahoinvointia ja kaikkea haastetta, ja mitä siinä nyt sitten oli. Mitä todella konkreettisesti tunsit, että tällaista se yrittäjyys vois ollakin.

Jukka: Me koitettiin tehdä tähän ABT liittyen pakko sanoa, että tällainen ABT:n mallinen toteutus koitettiin tehdä myöskin bussissa tossa Vesan kanssa, noin puolitoista vuotta sitten. Vähän erilaiselle opiskelija porukalle. Ei, kyllä se ei vetäjän näkökulmasta toimi, koska bussi heilu ja niin paljon että…

Sari: …mutta hei, muistatteko kun mehän oltiin Pietarissakin ABT:n kanssa. Se oli yksi kokemuksensa kanssa, myöskin tää, oliks se tota 2015 syksyllä. Joo, kuinka lähellä on kuitenkin, aika huikeet startups genet.

Vesa: Siis todellakin, näin tohon ehkä vielä liittyen, että se, että fyysisesti ollaan junassa ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten esimerkiksi Crazy Town tai Business Kitchen. Sen lisäksihän meillä on ollut tää virtuaalinen tai sosiaalinen media ja muu oppimisalusta. Tänne ollaan käytetty pääasiassa Moodlea, Teamsa tai Googlen Classroomia. Tuolla Pietarin reissussa Trello on ollut monasti meidän. Kuin otetaan uusia työkaluja, melkein joka kerta varmaan, ehkä toi Miro ja Whiteboard, ehkä tämmöset tulee seuraaviin toteutuksiin mukaan, että tuodaan siis tällaista digitaalista työkalupakistoo myöskin näiden muiden työkalujen lisäksi. Ja meillähän käytetään myös valtavasti erilaisia kanavaksia tässä meidän oppimisen tukena. Et semmosta.

Jukka: Mikä tosta ABT:stä tekee ehkä, no, myöskin meidän uniikin jutun, on se verkosto. Mikä sieltä on rakentunut. Niin kuin Vesa mainitsi noita paikkoja, meillä on kattavat verkostot sekä Jyväskylässä ja Tampereella. Grace Townin kautta ja sitten Oulussa. Nyt Oulun yliopiston on laajentanut ja heillä on tosiaan Business Kitchen. Eli plus sitten ne opiskelijat. Meillä on tällä hetkellä ABT alumnia ja he ovat olleet ja moni heistä on myös kiinnostunut käymään useamman kerran ABT:n tai sitten antamaan sitä omaa näkemystään niinku niille tuleville ABT:n kävijöille. Se on sellainen tietyllä tavalla yhteisöjen rakentava juttu, koska se on niin erilainen ja se on niin intensiivinen.

Vesa: Se on juuri näin, että jotenkin se kokemus on kokemuksena niin, niin tota sellanen, että se vetää mukaan. Sä vielä vaikka, opiskelija valmistunut, niin tota viime kerrallakin Oulussa. Meillä oli siis alumni sparraamassa näitä varsinaisia ABT, se oli tosi hieno kokemus, koska hän tunsi sen matkaan ja mitä siellä tapahtuu. Niin se oli tosi hyvä. Sitten näiden tiimien, tiimien kuulla tällaisen henkilön sparrausta. Ja varsinkin kun hän, oli sitten pari tiimiä, jolla oli sellainen liikeidea, joka oli juuri tämän henkilön sitä ydinosaamisaluetta. Niin se oli jotenkin kiva kokemus.

Sari: Niin täs on ehkä se, että Amazing Business Train on meillä ihan uniikki opiskelija kokemus ja se on kyllä ihan uniikki, niin kuin meidän vetäjiä näkökulmasta. Kyllä se, jos muistatte pojat, niin ainahan se on näin, että paras ABT ikinä. Ja aina tuntuu, että aina mennään, että hei nyt oli hyvä porukka, että hei nyt mennään näin. Mutta jossa mietitään ABT:n roolia ja nimenomaan sen opiskelijan yritystoiminnan ja sen liikeidea kehittämisessä. Niin meillä on ennen ABT:tä, meillä on Startup Business Schoolit, ja, ja, ja Liikeideasta Liiketoimintaan ja erilaisia tuotekehittämiseen liittyviä oppimisalustoja. Mutta ABT:n rooli on nimenomaan jotenkin jalostaa sitä liikeideaa ja luoda siitä sellainen timantti. Me ollaan nähty se, että meillä viime vuonna ei ollut ABT:ta, niin meillä ei myöskään muodostunut sellaisia yritysideoita opiskelijoille, jotka olisivat voineet olla tällaisia paikallisilla rahoituskierroksilla. Meillä on tällainen link room toteutustapa tässä Hämeenlinnassa, niin meillä ei ollut yritysideoita syöttää sinne. Niin se on jotenkin, se jotenkin muodostaa sen, hioo sen timantin jotenkin.

Vesa: Se on juuri näin, että se ABT ei ole siis yks irrallinen juttu, vaan se on yksi meidän pelikirjan, näitä, näitä eriä ja sitten, että, että se tukee ja sitten sitä tuetaan. Näillä meidän muilla oppimispalveluilla opiskelijoille, eli me ollaan aika pitkälle tuotteistettu ja käytetään tämmöstä learning design näistä, näistä meidän tekemisissä, Niin me ollaan kirjoitettu näihin tää yritteliäs juoni. Mä vielä yhden asian tuohon treenin,että kun sä istut junassa monta tuntia paikalla ja saavut tuossa kymmenen tai kymmenen maissa, niin moneltako se juna nyt Ouluun tulee, illalla. Niin ensimmäisenä tulee kyllä mieleen, että mennään, mennään liikkeelle johonkin päin. Ja me ollaan tehty tämmönen lenkki, eli meillä on juoksulenkki tai kävelylenkki tai mikä tahansa lenkki. Siellä Oulun, Oulun tota saarten edustalla siinä tota ja se on tuota aika makee ja siinä reflektoidaan, että mitä tässä päivässä oikein tapahtuu. Ja sitten vähän asetetaan sitä ajatusta, että mites ne huomenna jatketaan. Ja huomenna jatkuu, eli siis yleensä kahdeksalta lähdetään sinne Business Kitcheniin tai sinne Oulun yliopiston Tellus -kampukselle. Eli se on tosi intensiivistä. Eli meillä ohjaajilla on esimerkiksi yöunet sillai, että me Jukan kanssa vielä yli puolenyön kommentoidaan Teamsiin niitä päivän juttuja, jossakin vaiheessa nukutaan ja aamulla aikaisin ylös ja kahdeksalta bussi lähtee. Että se on myös itselle ja myös opiskelijoille, se on fyysisesti myös, ne tuntee sen. Aika väsyneitä porukoita on sitten, kun aikanaan Hämeenlinnan asemalle tullaan.

Sari: Mutta toi juuri toi väsymys ja on puristettu ne viimeisetkin mehut. Mutta mitä opiskelija palautetta on saatu, niin, niin must yks huikeimmista on tää, että innostus yrittäjyyteen kasvoi 100 kertaiseksi. Tai, että sen kahden päivän aikana oon saanut yrittäjyyteen oppia enemmän, kuin koko aiemman opintovuoden aikana.

Vesa: Kyllä.

Pia: Kuulostaa kyllä todella, todella makealta. Ja mä epäilen, teillä on varmasti juna, juna on täynnä aina, että onko osa, jääkö asemalle?

Sari: No näin juuri. Sinne haetaan ja tietysti me pyritään siihen, että kaikilta HAMK:n kampuksilta mukaan pääsee. Mutta kyllä se yritysidea on, siellä yritysidea ja toisaalta tiimi, jotka ratkaisee.

Vesa: Joo eli meillähän on motivaatiokirjeet ja erilaiset jutut. Sitten mitä on haku, mutta joskus on tosiaan ihan jäänyt laiturillekin opiskelijoita, kun ne on vahingossa ottaneet väärän junan. (Naurua) Sitä sattuu ja se kuuluu tähän tekemiseen ja sitten vaan mietit, miten mä saan junan kiinni. Niin se on hyvin yritteliäs harjoitus sekin.

Sari: Ja kyllä tämä on juuri ongelmanratkaisua. Juuri Jukka kerto tuossa miten eka juna, niin siinä kyllä sattui ja tapahtui, tapahtui kaikenlaista, että yrittelijäisyys on meille yllätyksiä, se on rohkeutta ja uskallusta. Ja, ja se on tilanteisiin tarttumista. Asioita, joita ei voi etukäteen tietää. Me tiedetään mihin me ollaan menossa, mutta miten ne askellukset juuri menee, niin sitä ei välttämättä tiedetä.

Jukka: Joo elikkä niin siis tota, tällainen niin kuin yhteissuunnittelu ja yhteiskehittäminen ehkä tuo ABT kuulostaa siltä, että lyödään porukka kokoon ja se on sellaista vau -toimintaa. Itse asiassa se suunnittelu. Jos ajatellaan, että ABT on vaikka maaliskuussa, niin me aloitetaan suunnittelu tottakai joo, siinä puolta vuotta aikaisemmin. Yhteistyökumppanit täytyy vahvistaa, hotellit ja sitten junat täytyy kaikki vahvistaa. Ja suunnitella minä, sitten tietysti oikeastaan se sisältökin. Että aika pitkään hän ne suunnitellaankin sitten loppupeleissä näitä ABT:tä, niin kun vahingossa hän se ei tapahdu.

Vesa: Eli juuri näin. Meillähän on ihan käsikirjoitukset jokaiselle vedolle ja ne on ihan, pedagogisesti olemme itsellemme perustelleet. Täällä voimaanpanoteorialla ja monella muulla sitten tähän, tähän varsinaiseen liiketoiminnan kehittämiseen. Mut sitten niin kuin semmosen mä haluaisin, ehkä nostaa tässä vielä esiin. Että niin kuin henkilöstön näkökulmasta, tämä edellyttää myös yritteliästä henkilöstöä. Tekemään itsekin uusia asioita ja vähän haastamaa omia käytänteitä. Ja näkemään sitä vaivaa, ottamaan yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja yrityksiin ja niin edelleen. Eli, eli me ollaan huomattu tässä vuosien aikana, että ei tämäkään ihan kaikille ole se luontaisin ja omaksi kokema toimintamalli. Eli meillä on ollut, ollut sitten mukana ihmisiä aina tutustumassa, että mikä tää on, mutta aina ei tokikaan ole kaikille tämäkään. Ja mä oikeastaan sanoisinkin näin, että tässä HAMK:n yritteliäässä korkeakoulu ohjelmassa pyritään juuri niin kuin auttamaan niitä opettajia, jotka kokee tämän tärkeäksi ja merkitykselliseksi ja ne hyväksytään. Se että kaikki ei suinkaan koe tätä Itselleen tai heidän oppiaineeseen soveliaaksi, vaikka meidän näkökulmasta kyllä ei ole tullut vielä eteen semmosta oppiainetta tai, tai ilmiötä, mitä ei voisi tai joihin ei voisi perehtyä ja paneutua näillä yritteliään korkeakoulun, niin kuin malleilla.

Pia: Upeita juttuja ja, ja upeaa keskustelua. Hyviä asioita nostatte esille, muun muassa tämä opettajan oma sitoutuminen. Mutta tähän loppuun kysyisin teiltä vielä, että miten te näette, että miten tää yrittäjyyspedagogiikka kehittyy tulevaisuudessa?

Vesa: Joo no toi on hyvä kysymys, että ihan niinku, no sellainen nyt, et ensinnäkin sanat musta tuntuu, että sanat tulee muuttumaan. Sana yrittäjyys, siihen löytyy monia muitakin sanoja, jotka vie ehkä enemmän sitä yritteliäisyyttä eteenpäin. Mehti keksitään itse joku sana, millä me tullaan tämän asian kanssa enemmän näkyviin. Mutta siis se, että maailmaan muutokset ja pandemiat ja kaikki nää on niin merkitseviä tähän. Että puhutaan tämmösestä niin kuin disruption, tämmösestä merkittävästä muutoksesta. Tää tulee vaan korostumaan, koska tää on sitä menetelmä ja toimintatapa ja ajattelutapa. Selvitä epävarmuudesta, epätietoisuudesta ja muutoksista. Ja mä ehkä yhden tähän vielä, kun ei Sari kuitenkaan itse sitä tohdi tosin nostaa sitä esiin. Tässä on kysymys, siis eli puhutaan kulttuurista ja siellä yksi keskeinen asia on, miten meitä opettajia johdetaan. Ja tämä johtamisen näkökulma on tässä aivan oleellinen. Että me johdetaan ja meitä on johdettu niin, että me pystytään toteuttamaan uutta ja meillä on lupa koko ajan tehdä kämmejä ja epäonnistumisia. Sillä edellytyksellä, että me itse otetaan niistä opiksi ja kokeillaan jotain asiaa seuraavalla kerralla paremmin. Eli siitä tässä on kysymys. Aidosti tämä meidän malli on tämmöstä johdettua uuden tekemistä ja mun mielestä se on tässä se juttu vai mitä sanoo Sari?

Sari: No näin se varmaan nimenomaan on. Se on yhdessä tekemistä ja se on yhdessä asioiden luomista ja, ja tota ajattelin tossa vielä nostaa, että mitä meille se yritteliäs korkeakoulu on. Niin kuin HAMK tasolla on, niin sehän on osa meidän opettajatiimien tai moduulitiimien normaalia tekemistä. Niin, se on mihin suuntaan yrittäjyyspedagogiikka on menossa, se on oikeastaan, että jotta me voimme valmentaa opiskelijoita yrittäjäksi, niin meidän pitää itse olla yritteliäitä.

Pia: Nämä on kyllä upeita ja hyviä asioita nostatte esille. Ja nostit esille just tää, että opettaja on itse omalla esimerkillä näyttää sitä yritteliäisyyttä ja sitten tosiaan vielä tää, että kuuntelijoista opettaja opiskelijoita, opettajia, mutta myös koulun johto. Ja johtohenkilöstö niin, niin hienoja terveisiä myös heille. Ja miten johto pystyy tukemaan tätä yrittäjyyspedagogiikkaa. Mutta niin se vaan kuluu tämä aika. Haluatteko tähän, tähän loppuun jonkun nopean loppukommentin ennenkö lopetetaan, niin terveiset vielä kaikille kuulijoille.

Sari: No mä voisin vielä nostaa sellaisen asian, että, että tämä on myöskin yhdessä tekemistä. Opettajuus ja yrittäjyyspedagogiikka, se on myös tiimissä toimimista ja kannustaisin siihen. Tehdään asioita yhdessä.

Pia: Kyllä.

Vesa: Joo ja mä sitten tietysti mainosta Campus Onlinessa on tarjolla Startup Business School, Business Design ja Service Design. Mitkä on siellä kaikkien otettavista ja me niitä tarjoillaan siellä, eli käykääpä tutustumassa.

Pia: Ja teihin pystyy sitten ottamaan yhteyden, yhteyden jos haluu tietää lisää, miten te ootte järjestänyt näitä. Ja, Ja tosiaan sieltä Campus Onlinesta pystyy käydä tutustumassa ja jopa jos oot opiskelijana, niin voit valita näitä opintoja.

Vesa: Joo ja opiskelijaksi opiskeleville, tehdä hyvää valita, vaikka tommonen joku Business Design tai Startup Business School, et sinne vaan rohkeasti mukaan.

Pia: Kyllä joo. Mutta hei, oikein paljon kiitoksia yritteliäs korkeakoulu ja Sari, Jukka ja Vesa, että tulitte meidän vieraaksi ja kuulijat tosiaan tämä oli Yrittäjyyspedagogiikan äärellä -podcast sarja. Ja olkaa kuulolla eli sarja jatkuu. Meillä on tulossa tosiaan mielenkiintoisia vieraita, niin kun oli tänäänkin. Aivan upee, saatiin tehdä tällainen junamatka, niin tuota ihan innostuu itsekin tässä. Mutta oikein paljon kiitoksia kaikille Ja ollaan kuulolla. Moimoi.

Sari: Moimoi.

Vesa: Kiitos, Moikka.

Jukka: Moi.