Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yrittäjyyspedagogiikan äärellä -sarjassa käsitellään yrittäjyyspedagogiikkaa ja erilaisia toteutustapoja ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.

Podcast-sarjan tarkoituksena on koota käytännönläheisiä vinkkejä, miten opetuksessa voidaan toteuttaa yrittäjyyspedagogiikkaa. Sarja on suunnattu opettajaksi opiskeleville, opettajille, oppilaitoksen johdolle ja asiantuntijoille.

Toisessa jaksossa Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Pia Kiikeri haastattelee Salon seudun ammattiopiston visualistien opettajaa, lehtori Johanna Rintasta.

Johannalla on kahdenkymmenen vuoden kokemus yrittäjyyspedagogiikasta, ja hän on kollegansa Johanna Lahtisen kanssa kehittänyt yrittäjämäistä toimintaa visualistien opetukseen Tiimiakatemian tiimimestarikoulutuksen vauhdittamana.

OKM: kaikille mahdollisuus kokeilla yrrittäjyyttä opintojen aikana

OKM:n (2017) yrittäjyyskasvatuksen linjauksessa tuodaan esille, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri vahvistaa oppijoiden ja koko yhteisön yrittäjämäistä toimintaa, joka tulisi olla itseohjautuvaa ja vuorovaikutteista. OKM linjaa yrittäjyyskasvatusta ja ohjeistaa kouluja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kaikilla oppijoilla tulisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä opintojen aikana.

Yrittäjyyspedagogiikan toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia pedagogisia malleja. Yksi niistä on projektioppiminen. Yhteistyöprojektien lisäksi oppiminen voi tapahtua myös työpaikalla. Lisäksi OKM kannustaa korkeakoulujen opiskelijoita tutkimuslähtöisten innovaatioiden ja startup-toiminnan pariin.

Projektioppiminen on pedagoginen malli, jossa opiskelijat toteuttavat yhdessä projektin. Projekti aloitetaan kirjaamalla projektille tavoite tai asiakkaalta saadaan konkreettinen toimeksianto, joka määrittelee projektin tavoitteen. Projektille määritellään myös aikataulu ja budjetti. Projekteja voidaan toteuttaa tiimeittäin, jolloin opiskelijat jakautuvat tiimeihin. Tiimin toiminnalle laaditaan säännöt ja jaetaan vastuualueet. Vastuualueita voidaan vaihtaa tiimin toiminnan aikana.

Kehittyvissä ja innovatiivisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa tuetaan yrittäjyyden oppimista. Siksi oppimistilaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tiimit voivat luoda itselleen tiimitila, jossa työskennellään. Podcastissa kuulet, kuinka visualisti opiskelijat luovat tiimeille oman aidon kotipesän, jossa he voivat järjestää mm. asiakastapaamisia.

Yrittäjämäinen opettaja käyttää oppimisessa ryhmätyöskentelyä ja projektioppimista. Lisäksi hän kytkee oppimisen todellisiin työelämän ongelmanratkaisutilanteisiin. Opettajan tehtävä on olla ohjaavassa roolissa, myös silloin kun keskustellaan asiakkaan kanssa. Kysymysten kautta opettaja ohjaa tiimiä ja auttaa tarvittaessa. Välillä kannattaa pitää tiimipalavereita, jossa tiimit kertaavat missä kohtaa tavoitteiden saavuttamisessa ollaan menossa. Yrittäjämäinen opettaja noudattaa joustavaa oppimissuunnitelmaa ja työskentelee mieluummin yli oppiainerajojen. Projektityöskentelyn aikana harjoitellaan oman alan taitojen lisäksi niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Esimerkiksi taitoja tutkivaan työotteeseen, itseohjautuvuuteen, vuorovaikutukseen, neuvottelutaitoon ja ongelmanratkaisutaitoon.

Projektin lopuksi toimeksianto luovutetaan asiakkaalle ja kerätään häneltä palaute. Tiimit arvioivat omaa toimintaansa yhdessä opettajan kanssa.

Kuuntele, miten visualistiopinnoissa opiskelijat ja opettajat työskentelevät. Miltä luokassa näyttää ja miten toiminta oikein tapahtuu?

Lähteet:

• Opetus ja kulttuuriministeriö. 2017. Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset.
• Potinkara, H. Uskalla innostua! Opettajan opas yrittäjyysosaamiseen. Suomen Yrittäjät.

(Kuva: Johanna Rintanen)

Voit kuunnella kaikki Yrittäjyyspedagogiikan äärellä -sarjan jaksot Spotifysta.

Haastattelijana Pia Kiikeri, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Haastateltavana Johanna Rintanen, Salon seudun ammattiopisto
Salon seudun ammattiopisto, visualistien luokkatila, Salo
4.11.2020

Pia: No niin ja Tervetuloa taas tähän meidän yrittäjyyspedagogiikan podcast -sarjaan. Mun nimi on Pia Kiikeri ja olen Haaga-Helian Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, ja mun vieraana on tänään täällä Rintasen Johanna. Moi

Johanna: Moikka moi, elikkä mä olen taas sitten täältä Salon seudun ammattiopistosta ja olen meidän visualistien opena toimin täällä, mutta toi yrittäjyys on aika lähellä sydäntä, mikä meillä tänään onkin aiheena tässä.

Pia: Joo, eli keskustellaan vähän yrittäjyydestä ja yrittäjyyspedagogiikasta ja miten Johanna täällä työkaverin kanssa, tota yrittäjyyspedagogiikkaa toteuttaa ja, ja nyt me ollaan itseasiassa täällä heidän opettajanhuoneessa ja me ollaan kierretty näitä tiloja tässä ja kateltu. Eli kerro vähän, missä me ollaan.

Johanna: No niin, elikkä me ollaan Salossa ja meillä on visualistien opiskelija tilat tässä ja mitäs mä nyt muuta sanoisin tää on ehkä muutaman sata neliömetriä suurin piirtein tää meidän pinta-ala ja tilat on jaettu kahtia ja meillä on hetkellä meillä sellainen tilanne, että meillä on 70 visualisti opiskelijaa, mitä on tätä perustutkintoa tekeviä. Ja oikeastaan meillä on niin yrittäjämäinen se pedagogiikka, ja ollaan aikoinaan otettu kollegani Johanna Lahtisen kanssa vauhtia tuolta Tiimiakatemiasta, tiimimestari koulutuksesta joskus jo, oisko ollu vuonna 2007 tai jotain muuta vastaavaa. Ja siit lähtien me on lähdetty vetämään opintoja täs toisel asteel hyvin yrittäjämäisesti. Elikkä oikeastaan, jos mä vähän valotan sitä, elikkä miten meidän opinnot menee ikään, kun meil opiskelija hakeutuu meil opiskelemaan niin oikeastaan heti ensimmäisen päivänä muodostetaan jonkin sortin sattumanvaraiset tiimit, elikkä tämmöset 3 – 4 hengen tiimejä ja ennen kuin ollenkaan me käydään täällä teoriassa näitä asioita tai mitää muutakaan läpi niin nää tiimit hankkii asiakkaan kaupungilta, elikkä he itse hankkii asiakkaan. Ja tässä kohtaa me tietenkin sen verran perehdytetään, eli jos meillä on grafistasuunnittelua, niin me kerrotaan että nyt tarvitaas asiakas, mille voidaan ehkä tehdä jotain esitteitä tai julisteita, some-markkinointimateriaalia, tai jotain muuta, eli me goutsataan siihen asiakashankintaan ja siihen asiakasneuvotteluihin ja tähän tilanteeseen sekä oman työskentelyn aikatauluttamiseen. Ja sitten ne opinnot lähtee eteenpäin sitä kautta, niin meillä on oikeita asiakkaita täällä läjäpäin ja jokainen tiimi lähtee työstämään sitä asiakkaalle tehtäviä töitä ja vasta siin vaiheessa me otetaan niinku haltuun vaikka graafisen suunnittelu liittyvä Illustrator -ohjelma ja sitä, että mitä on ylipäänsä graafinen suunnittelu. Toinen tulokulmaa meillä on tämmönen kun kuvausjärjestelyt, elikä valokuviin tehdään tonne asiakkaille, taikka some markkinointii. Elikkä kaikki otetaan haltuun vasta sitä kautta kun on asiakas ja sitä kautta jokaisella tiimil muodostuu vähän omanlainen osaamisensa, elikkä meillä ei tuu täysin samat asiat aina ihan kaikille, eli jokaisen polku lähtee eriytymään siin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, niitten itse hankittujen asiakkaiden kautta.

Pia: Jos mä oon vaikka yrittäjänä, voin ottaa teihin yhteyttä, että te suunnittelette mulle vaikka nettisivut?

Johanna: Kyllä. Oikeataan me tehdään vielä enemmän niin päin, että sä et ehkä ottaisikaan meihin yhteyttä.Jos sä otat vaikka minuun yhteyttä, meihin valmentajiin, muhun tai toiseen Johannaan, niin me ei yleensä palvella sinua juurikaan, vaan sitten me ohjataan, että hei meillä on tällaisia tiimejä ja joku näistä tiimeistä ottaa yhteyttä. Elikkä me ei myöskään me valmentajat koskaankohdata sitä asiakasta. Eikä käydä keskustelua sen asiakkaan kanssa, vaan me goutsataan nimenomaan siihen,et miten se opiskelijatiimi selvittää mahdollisimman hyvin sen,että mitä, mitä tarpeita ikään kuin tällä tulevalla asiakkaalla on. Mimmonen budjetti hänellä on käytettävis? Mimmonen aikataulu ja näin. Elikkä oikeastaan sitten miten me, tai sitten moni varmaan siel linjoilla miettii, että miten tää käytäntö muodostuu, niin muodostuu näin, että meilä on aina tämmönen kutakuinkin neljännesvuosi jotain asiaa, otetaan haltuun ja opiskelijoilla on jokaikinen päivä oppilaitoksessa ikään kuin niit työtunteja, jota me nimetään yleensä ammattitöiks. Ja silloin he työskentelevät ihan kuin tavallisella työpaikalla konsanaan. He rakentaa sen aikataulun ja ohjataan aina tiimi kerrallaan näihin asioihin.

Pia: Joo, ja mä teidän luokkakaan ei näytä ihan tavisluokalta, elikkä täällä ei ole valkoisia pulpetteja rivissä, vaan?

Johanna: Ei, elikkä meillä on tällainen ajatus, että tiimillä pitää olla kotipesä ja kotipesän pitää vähän haista vähän kodille niin sanoakseni, elikkä meillä on tällaisia vanerisia liikuteltavia seinäkkeitä, mist saa rakennettua tiimille vähän niin kun majan tyyppisen ratkaisun, mihin mahtuu hyvin työpöytä sisälle, tään majan sisään ja sinne mahtuu noin neljä ihmistä työskentelemään ja meillä on mahdollista saada siihen myös niin kun lisävaloa ja muuta. Ja tämä vanerinen maja toimii niin kun, tiimi pystyy siinä on aina näitä sisäseiniä, elikkä niillä sisäseinil pystyy rakentamaan, ää oikeastaan me käytetään, vaikka meillä on hirveän pitkälle kaikkee digijutut, mutta kalenteri tehdään ihan vanhanaikaisella tussilla ja muuta, eli se on aina nähtävil siinä seinällä. Tiimi rakentaa aikataulun sinne, tekee vähän niin kun kuvituksia sinne kopin seinäl, seinään mikä edistää sitä työskentelyä. Ja miksi meillä on tämmöset kopit, niin ne kopit on ihan sen takia, että se ne tiimit saavat työrauhan. Häiriötekijät suljetaan tiimilt pois ja sieltä on mukava niin kun intiimiä ja voi rauhassa soittaa asiakkaal ja neuvotella asiakkaan kanssa, ottaa asiakas vaikkaTeams keskusteluun tai ottaa asiakas vaikka suorastaan asiakastapaamiseen sinne koppiin.

Pia: Joo, elikkä tämä näyttää nyt vähän niin kuin suunnittelutoimisto olisi, eli tämä näyttää enemmän työ, niin kui työ…

Johanna: Työpaikalta

Pia: työpaikalta kuin koululta

Johanna: Joo

Pia: …ja itse asiassa täällä ei näytä koululta oikein mikään.

Johanna: Ei ja meillä oikeastaan opiskelijat aina sanookin, että he tulee töihin tänne. Aika harvoin kukaan sanoo, että he tulevat kouluun tai muuta. Elikkä meillä on myös semmoinen, että me ikään kuin me valmentajat ollaan paikalla pääsääntöisesti kello 9 ja 15.00 välisenä aikana ja ammatillinen ohjaaja on kahdeksasta neljään. Mut nää tilojen ovet avataan jo kello 7.30, elikkä opiskelijat voi tulla jo kello 7.30 tekemään töitä tänne ja ovet on auki kello kahdeksaan saakka. Eli he voivat työskennellä kahdeksaan saakka ja meillä on myös hyvin poikkeuksellinen niin kun valtakuntaan nähden, niin meil ei opiskelijat tuu kysymään lupaa, saako hakea läppärin tai saako he hakea järjestelmäkameran tai saako he ottaa vaikka koulun auton käyttöön. Vaan he itte, sit kun heillä on tääl tilat auki, niin on mahdollist hakea läppäri käyttöönsä ihan, miten he haluaa ja järjestelmäkamerat ihan miten he haluaa käyttöön ja heillä on mahdollista varata koulun auto, jos he menee asiakaskäynnille. Elikkä tän tyyppinen ratkaisu myös näitten tilojen näkökulmasta.

Pia: Joo, no miten sä ajattelet, jos meidän joku kuulija tässä miettiin, että tota, mä en ole visualisti, enkä opeta visualisteja, mutta mulla on se mun oma ala. Niin miten sä näet tämän yrittäjyyspedagogiikan, et miten niin kun, niin kun, miten sä ajattelet, miten tämmöinen opettaja, joka miettii, että vois lähtee toteuttamaan yrittäjyyspedagogiikkaa, niin mistä sinä lähtisit tai miten sä näät mitä se on?

Johanna: No, ykkösasia jotenkin on, niin kun me ollaan tehty tätä jo aika kauan ja keskustelu eri kollegojen kanssa, eri oppilaitoksissa. Niin yks, yks isoin on se, että täytyy luopua opettajalähtöisestä vetämisestä ja siirtyä oppijalähtöiseen. Eräl taval, ensimmäinen asia, mitä mä tein tuon kollegan kanssa, niin me luovuttiin, me ei ikään kuin pöyritään siinä asiakkaan kanssa välil siinä. Elikkä meil on käynyt niin kun, kun opiskelijat itse hankkii sen asiakkaan, niin he sitoutuvat siihen ja siitä tulee tärkeä asia ja samma se johtaa siihen, että he motivoituu ja samaan aikasest opeil tai valmentajille käy niin, että on helppo luottaa niihin opiskelijoihin, koska se, se itse hankittu asiakkuus ruokkii motivaatioo ja myös luottamusta, elikkä opiskelijat aistii sen, että me myös valmentajina luotetaan heihin. Ja he ovat aika ylpeitä siit, koska heil on jo heti ensimmäisten viikkojen jälkeen, kun he aloittaa opinnot, niin heillä on cv:ssä ensimmäinen aito asiakastyö. Elikkä he näkee kyl sen myös hyvin merkityksellisenä oman urakehityksen näkökulmasta.

Pia: Joo ja tähän varmaan tämmönen toimintatapa lisää niitä taitoja, mitä sitten oikeasti seillä työelämässä tarvitaan?

Johanna: Kyllä.Ja, ja tota niin nimenomaan niitä ja mitä opiskelijat antaa meille aika usein palautetta, niin se minkä he eniten nostaa, niin tulee sellainen rohkeus tarttua tilanteisiin, rohkeus ottaa vieraisiin ihmisiin yhteyt, rohkeus ja luottamus siihen, että pystyy hahmottamaan että minkä verran jonkun työn tekemiseen menee aikaa. Ja sitä kautta siihen hinnoitteluun ja vaikka kaikkiin muihinkin näihin asioihin. Mutta ehkä ratkaisevin kysymys, et jos kuulijat siellä miettii, että hyppäisi tämäntyyppiseen systeemiin mukaan. Niin me ollaan kokeiltu kaikkea tässä matkan varrella, niin kaikista tärkeistä on se, että se koko porukka joka toimii sen opiskelija porukan kanssa, niin sitoutuu siihen samaan toimintatapaan. Elikkä meilläkin on niin, että meillä ei ole olemassa vaihtoehtoja, että sä teet yksilönä tai yksittäisiä harjoitustehtäviä. Vaan että meillä on se, että meillä opinnot tehdään niin 100 prosenttisesti näin vähän kuin tiimioppien ja niitä työelämäjaksojen tai jollei tämä toimi sul, niin ne opiskelijat yleensä tekee koko 100 prosenttisen polun työelämän puolella.

Pia: Hmm, kyllä, ja onkos ollu sillä lailla, minkälaista palautetta te olette opiskelijoilta saaneet, et onko tämä ollut vähän kuin shokki heille, koska tämä on varmaan vähän erilainen kulttuuri ja toimintatapa, kun esimerkiksi on peruskoulussa?

Johanna: no, me ollaan pyritty siihen, että hyvin pitkälti mitä meillä on ollut vaikutusmahdollisuuksia, niin me ollaan tehty peruskoulujen kanssa yhteistyötä ja pyritty, että meillä amiksen verkkosivuilla, jos opiskelija kiinnostuu visualistein polusta, olisi hyvin äkkii tämä toimintatapa kerrottu, että niiltä pettymyksiltä vältyttäisiin. Koska täähän on hyvin shokeeraava, sillä tämä on täysin erilainen, kun mitä esimerkiksi peruskoulust kun tut tähän. Yhtäkkiä sun täytyykin itse hankkia asiakkaat ja kaiken näköisiä tämmöst. Mutta oikeastaan miellä on käynyt niin, että kun he ovat täs meidän kanssa reilut puol vuotta tekemisessä, niin se on niin sisäistetty se toimintatapa, että ehkä sit kun jostain kumman syystä sä vaihdat alaa tai jotain, niin saattaa olla sopeutumisvaikeuksia päinvastoin semmoseen opevetoiseen toimintaan, koska, koska täs he ovat myös tottuneet siihen, että heillä on aika paljon valtaa vaikuttaa asioihin ja sitä kautta heillä on tietysti vastuu ja heihin luotetaan.

Pia: No miten sitten työllistyminen?

Johanna: Työllistyminen, tää on mahdollistanut myös työllistymisen, kun sä voit niin kun, kun tiimi hankkii ne asiakkaat, niin ensinnäkin sä pystyt vaikuttamaan todella paljon siihen opintopolkuun niiden asiakkaiden kans, minkä tyylisiä asiakkaita hankit. Ja sitä kautta kun tämä toimintatapa niin kun vastuuttaa erääl tavalla opiskelijoita toimimaan ja luottamuksellisesti toimimaan, niin mun mielest se on helpottanut myös sinne työelämään hakeutumista. Ja meil on myös semmonen systeemi tässä, että jos ajatellaan vaikka peruskoulusta tullut tai aikuisempi opiskelija, aika varhaisessa vaiheessa opintojen aikana löytää itselleen työpaikan, mikä työllistää hänet. Niin me ollaan sitten järjestetty niin, että se tutkinto ja ne loput näytöt tehdään siellä työpaikalla ja saatetaan vaihtaa, vaikka oppisopimukseen siin kohtaa. Eli meil voi myös aika rivakasti valmistua, jos sä oot ikään kuin semmonen, et saat itsellesi ikään kuin työpaikan. Toinen vaihtoehto on, että meil on täl hetkel sisäl aika paljon opiskelijoita, niin peruskoulusta tulleita, kun aikuisia, ketkä näkee vahvana urapolkuna sen yrittäjyyden ja haluaa lähteä tekemään siihen töitä. Ja siihen meillä on nyt semmonen tilanne, että me ei anneta suoraa tehdä pelkästään niin kun yrittäjänä itte, vaan me vaaditaan, että käy muutaman työelämäjakson vastaavan tapasis yrityksessä vähän niin kun sitä yrittäjämäisen toimintamallia treenauttamassa ja verkostoitumassa ja sit siel loppuvaiheessa voi tehdä omina töinä sitä tutkintoa eteenpäin.

Pia: Joo ja kun tässä kun me vähän kierrettiin näitä tiloja, niin kerroit että oliko se neljä hoo yrittäjät vai?

Johanna: Joo, meillä on, miten mä nyt sanoisin, ehkä varmaan noin 60 prosentilla opiskelijoista näin karkeasti jonkin tason yritys. Elikkä meillä on tosi paljon 4H yrittäjiä. Salon alueella on tosi vahvaa ollut 4H yrittäjien toiminta. Elikkä meillä saattaa olla, että tulee jo peruskoulusta tnäit nuorii, joil on jo ennestään ollut näitä 4h yrityksiä pystys ja sitähän voi pitää 28 vuotiaaksi saak. Ja vuosittain useita perustaa sen ja sen lisäksi meil aika moni käyttää näitä Ukko ja Easy ja OP kevytyrittäjyys, tän tyyppisiis kevytyrittäjyysmalleja. Osalla aikusemmist saattaa olla vahvakseltaa toiminimi, mikä on ollut vähän niin uinumassa, mikä viritetään uusiks käyntiin. Jonkun verran saattaa olla tota NY Jes -yrittäjiä, mutta niitä on vähemmän, koska meillä Salossa se 4H tuki on ollut niin valtaisa ja nyt se 4H menee vielä siihen, että yrittäjäkurssit tulee täysin verkkoon, mikä mahdollistaa sen, että jokainen voi sen yksilöllisest oman tarpeen mukaan perustaa käytännöst milloin vaan. Elikkä tästä päästään siihen, että myös raha vaihtaa omistajaa, täällä opintojen aikaan, eli me kannustetaan siihen, että todellakaan näitä asiakastöitä ei kaikkii tehtäisi ilmaiseksi, vaan tota niistä annettaisiin asiakkaalle tarjous ja niistä pystyttäisiin tienaamaan opintojen aikana.

Pia: Joo, elikkä se on myös tällainen porkkana?

Johanna: Kyllä, kyllä

Pia: Eli, eli hyvin tällaista erilaista toimintaa, eli mihin ollaan totuttu kouluissa?

Johanna: Kyllä, kyllä. Ja sit jos ajattelee sitä vielä, että mikä on sitten se yrittäjyyden valmennus ja tulokulma täsä on, niin mites mä tämän, kun tämä on vähän monimutkainen et toisaalta me, me valmennetaan niin kun siit tulokulmasta, et ole rohkea. Hanki asiakas, sovi asiakkaan kanssa itsenäisesti näitä asioi ja tee se työ laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Samalla opiskelijat ikään ku pyytää myös tarjouksia vaikka painopaikoista tai muista, että mikä niin kun ne asiat kustantais. Ja tämä on se meidän valmennuksen ydin, että me itse asiassa puhutaan hyvin vähän yrittäjyydestä. Et, jos meidän opiskelijoilta tos nyt lähtis kysymään, et miten he ajattelee yrittäjyydestä, niin harva ees itte tiedostaa, että he ovat hyvin yrittäjämäisel polulla. Että sen lisäksi meidän talohan tarjoilee näitä valinnaisia tutkinnon osia muuta tähän yrittäjyyteen, että jos sä haluat enemmän painottaa vaik kirjanpitoon tai johonkin muuhun vastaavaan, niin niihin löytyy, löytyy sit opintonsa. Mutta ehkä se ydin siin yrittäjyydes on, et mä epäilen, ettei kukaan tässä Suomen maassa ei ole ryhtynyt yrittäjäksi sen takia, etteikö osaisi kirjanpitoa tai verotusasioita tai tällaisia teknisiä asioita. Vaan suurimman osan ongelmana on se, että ei ehkä luota siihen omaan ideaan tai ei luota siihen, että saa asiakkaita hankittua tai ei luota, että siit tulee se toimeentulo. Ja me yritetään siin vähän niin kun tätä puolta, niin kun sitä rohkeutta ja tota noin siitä vuorovaikutustaitoa, neuvottelutaitoa ja verkostoitumistaitoa etkä sit tereenauttaa täsä ammatin oppimisen ohella.

Pia: Joo, kuulostaa mielenkiintoiselta, kyllä. No, miten sitten tota, miten sä näet, että tämä yrittäjyyspedagogiikka kehittyy, eli mihin me ollaan menossa tulevaisuudessa?

Johanna: No, me ollaan menossa tulevaisuudessa siihen, että ensinnäkin mun mielestä ensinnäkin kahden viimeisen vuoden aikana on nähtävissä, kun meille tulee asiakkaita tähän opiskelemaan, niin on paljon avoimempi suhtautuminen ehkä siihen yrittäjyyteen, yhä nuoremmat näkeen sen uravaihtoehtona. Mutta Suomi tarttee paljon innovaatio osaamist ja loppujen lopuksi ehkä tota niin kuin siihen, että olisi miten sen sanos, luovaa joutilaisuutta tiimien kanssa ja semmost hulvatonta ideointia ja ehkä siin kohtaa sellaista ristiin menoa, että otettais avarakatseisesti niitä uusia ideoita. Tässä meilläkin osalla nuorista on hyviä ideoita ja meilläkin on nyt tähän AR-tekniikkaan lähdössä, mist me henkilökuntakaan täällä visujen puolella ei tiedetä niin kauheest elikkä ja kansainvälinen yrittäjyys lähteen näiden osien, nuorten verkostojen kautta syntymään. Elikkä toisaalta se ehkä kääntyy myöskin niin, että me valmentajat ja opet ollaan ikään kuin oppimassa myös noilta meidän nuorilta, että mihin maailma menee ja mitä kaikkii uusii hienoi verkostoja ja mahdollisuuksia oikein on. Jotenkin mä ajattelen, että rohkeus ja yhdes tekeminen ja avarakatseisuus on se, mitä me tarvitaan ja ne uudet innovaatiot.

Pia: Joo, kyllä. No, haluatko tähän loppuun sanoa vielä jotain. Mikä olis semmonen, esimerkiksi uusille opettajille, tai jotka aloittavat opettajan uraa tai opettajille, jotka ovat kiinnostuneet yrityspedagogiikasta, niin mitä haluat sanoa vielä.

Johanna: Jollain tavalla ykkösenä mä lähtisin nostaan esiin sen, että luota niihin sun opiskelijoihin ja luota siihen prosessiin. Et, ikään kun jollain tavalla, mitä enemmän sä annat valtaa ja vastuuta sun opiskelijoille, niin se kantaa kyllä hedelmää pitkäs juoksus ja ikään kun sillä päästään hyviin tuloksiin. Ja ota ne kaikki asiakkaat, mä puhun asiakkaina näistä meidän opiskelijoista, niin ota heijät mukaan niin kun suunnittelemaan arkea ja ota heijät mukaan niin kun ideoimaan miten näitä lähdetään. Älä yritä yksin niit vääntää ja veivata eteenpäin. Monet hyvät ideat syntyy siitä, kun istutaan opiskelijoiden kanssa yhdessä vaikka tiimiringissä ja kuullaan et mitä heitilläkin on asiaa tulevaisuudesta ja yrittäjyydestä ja muuta. Ja mitä toiveita sieltä syntyy. Ja sitä kautta rakentaa yhteinen tulevaisuus ja yhteiset opinnot. Niin kun ja näin.

Pia: Hyvää ja kiitoksia Johanna, kiitos että saatiin tulla tänne vierailulle ja kiitos että nähtiin nää teidän tilat ja kuultiin näitä kivoja ajatuksia. Ja mä epäilen että tässä on paljon sellaisia mietittävää, että miten niinkun ja uusia näkökulmia ja ajatuksia ja sulla on kuitenkin aika pitkä kokemusta tästä.

Johanna: Kaksikymmentäkaksi vuotta. Ettei tää ihan eilen ole syntynyt, (naurua) että eräällä tavalla aika monta eri vaihetta on nähty näissä ammatillisissa oppilaitoksissa ja joka lajia. Jotenkin tämä tuntuu aika hyvältä ja samal taval tää toimii, että meillä on äärimmäisen hyvä kevätkin tuossa taustalla, vaikka korona sulki yhteiskuntaa, niin meil samal taval tiimit toimi Teamsin kautta ja hankkii asiakkuuksia ja haki kuvauslainoja ja kaikkii keväällä. Se ei niin kun muuttanu lainkaan suorastaan meidän arkea, että tämä toimii hyvin monenlaisella tavalla.

Pia: Joo, eli opiskelijat on tottuneet tekemään itsenäisesti ja tiimit vähän ruokkivatkin toisiaan, että sieltä ei kukaan tipahda.

Johanna: Kyllä, kyllä. Elikkä rohkeasti tekemään vaan kokeiluja ja meillä on täällä sellainen, että tänne on mahdollisuus, kun vähän soittelee etukäteen, niin tulla tutustumaan näihin tiloihin, tai jotain jos niin kun innostuuniin kun siel kuulijoiden päässä tästä meidän toiminnasta.

Pia: Joo, ja toisiaan nämä tilat on sellaiset, että opiskelijat vähän itte näitä remppailee ja maalaillee.

Johanna: Joo, ne näyttä joka vierailun aikana vähän erilaiselta, koska eri tiimit on rakentanut ne vähän erinäköiseksi aina.

Pia: Jes, mutta kiitos, kiitos tästä ja kiitos kuuntelijoille. Ja, ja olkaa kuulolla, sillä meillä on siellä muita näitä yrittäjyyspedan podcasteja, niin käykää kuuntelemassa. Ja kiitoksia.

Johanna: Kiitoksia.