Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yrittäjyyspedagogiikan äärellä -sarjassa käsitellään yrittäjyyspedagogiikkaa ja erilaisia toteutustapoja ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.

Podcast-sarjan tarkoituksena on koota käytännönläheisiä vinkkejä, miten opetuksessa voidaan toteuttaa yrittäjyyspedagogiikkaa. Sarja on suunnattu opettajaksi opiskeleville, opettajille, oppilaitoksen johdolle ja asiantuntijoille.

Jakson ensimmäisessä osassa Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Pia Kiikeri ja yliopettaja Heli Potinkara avaavat omaa näkemystään yrittäjyyskasvatuksesta sekä siitä, miten sitä toteutetaan ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Jakso on podcast-sarjan avauspuheenvuoro, jossa johdatellaan kuulijat asian äärelle. Seuraavissa jaksoissa haastatellaan opettajia ja asiantuntijoita, jotka toteuttavat yrittäjyyspedagogiikkaa omassa työssään

Voit kuunnella kaikki Yrittäjyyspedagogiikan äärellä -sarjan jaksot Spotifysta.

Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on ollut pitkään osana opetussuunnitelmaa. Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto Arene on julkaissut yhteiset korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset (2018). Ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyysopinnot ovat osa tutkinnon perusteita.

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi on koulussa ja oppilaitoksissa tehty paljon työtä, on syntynyt erillisiä oppimisympäristöjä, toimintatapoja, malleja ja käytänteitä. Kuitenkin edelleen moni opettaja kokee yrittäjyyskasvatuksen itselleen vieraaksi.

Yrittäjyyskasvatusta voidaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta. Nyky oppimiskäsitysten mukaan opiskelijan tulisi kehittyä aktiiviseksi sekä ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Nämä periaatteet soveltuvat hyvin yrittäjyyskasvatukseen, jossa korostetaan muun muassa toimeen tarttumista, vastuuta ja ongelmien ratkaisua. Yrittäjyyskasvatuksen periaatteita voidaan helposti soveltaa arjen opetustyössä. Toisaalta tänä päivänä yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto, jolloin koulujen ja oppilaitosten tulee tarjota mahdollisuuksia yrittäjän taitojen oppimiseen yrittäjyyden omakseen kokeville opiskelijoille.

Opettajankoulutus on tärkeä palanen koulujen ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Haaga-Helian opettajankoulutuksessa painotus on yrittäjyyspedagogiikassa, johon opiskelija voi syventyä opintojensa aikana. Opettajan kouluttajina olemme havainneet, että yrittäjyyskasvatus on edelleen monelle opettajaksi opiskelijalle epämääräinen ja sisällöltään vieras.

Lähde: Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto Arene

Keskustelijana Pia Kiikeri ja Heli Potinkara, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

1.12.2020
Heli: Hei vaan kaikki, tässä on Heli Potinkara Haaga-Helian Ammatillisesta opettajakorkeakoulussa.

Pia: Joo ja moikka vaan munkin puolesta. Eli mun nimi on Pia Kiikeri ja myös Haaga-Helian Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Heli: Pia haluatko sinä vähän kertoa, mitä me ollaan tässä nyt tekemässä? Miksi tällaista jutustelua pidetään yllä?

Pia: Joo, elikkä me ollaan Helin kanssa tavallaan vähäsen kiinnostuttu tästä yrittäjyyspedagogiikasta ja juuri tää jakso on ykkösjakso, elikkä ollaan tekemässä tällaista podcast -sarjaa yrittäjyyspedagogiikkaan. Ja tässä ykkösjaksossa meidän tavoitteena olisi sitten kertoo, että mitä on yrittäjyyspedagogiikka. Elikkä vähän siihen tuoda tämmöstä selvyyttä.

Heli: Joo, ja meillähän tässä niin kuin sarjan tavoitteena tai mitä me halutaan tavoittaa, niin tuoda ihan arjen kokemuksia tai käytänteitä. Mitä opettajat tekevät ympäri Suomen erilaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Eli se on ihan sitä arjen toimintaa ja miten sitä voisi tehdä. Ja tota, tota halutaan niitä sitten esitellä tässä meidän sarjassa näissä tulevissa jaksoissa. Ja tehdä se asia ikäänkuin konkreettiseksi ja saavutettavaksi.

Pia: Joo ja jos ajattelet, että kenelle tää sarja on sitten, niin kuin tai kenelle me suunnataan siitä. Niin ihan niin kuin sinulle, joka ajattelit että vois hakeutua opettajakorkeakouluun ja lähteä tavoittelemaan opettajan työtä. Tai jos olet jo opettajan koulutuksessa, elikkä opiskelet opettajaksi tai sinä joka toimit jo opettajana ja olisit niin kun kiinnostunut yrittäjyyspedagogiikasta, mutta et ole vielä oikein tiennyt, miten sitä lähtisi toteuttamaan. Tai sinä opettaja, (hymähdys) joka toimitti jo opettajana ja olet jo ehkä vähän hurahtanut tähän yrittäjyyspedagogiikkaan, mutta haluaisin saada vielä vähän lisää, erilaisisa edioita, että miten sitä yrittäjyyspedagogiikkaa toteuttaa. Tai sitten ihan vaan sinä, joka olet kiinnostunut, että mitä on yrittäjyyspedagogiikka ja miten sitä toteutetaan nykypäivän koulutuksissa.

Heli: Joo ja täähän tulee tää sarja tietysti meidän opettaja opiskelijoille. Eli kun toimimme ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja ammatillisten opettajien ohjaajana, niin tietenkin tämä yrittäjyyspedagogiikka on yksi semmoinen asia, johon tota, opiskelija voi ikään kuin vähän tarkemmin syventyä ja miettiä, mitä se tarkoittaa siinä omassa työssä. Me tehdään tätä sarjaa myös siksi, että me helpotetaan sitä opiskelijaa ikäänkuin oivaltamaan ja löytämään niitä omanlaisia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyspedagogiikkaa. Ja sen vuoksi on todella tärkeä, että me löydetään tähän sarjaan hyvin erilaisia niin kun näkökulmia ja lähtökohtia ja tapoja toteuttaa tätä, tätä asiaa. Ja ainakin mä olen huomannut Pia omassa työssäni ja omassa ohjaustyössä että kun puhutaan yrittäjyyspedagogiikasta ja yrittäjyyskasvatuksesta, niin aika monelle opettajaopiskelijalle se on vielä aika sellainen että mitä tää oikein on? Että pitääkö tässä nyt yritys ruveta perustamaan? Pitääkö mun ohjata, että kaikki meidän opiskelijoista, että kaikista minun opiskelijoista tulee yrittäjiä? Ja täähän ei tokikaan ole se päätarkoitus. Vaan tota, vaan tota, mitäs sää niin kun Pia ajattelet, mitä se yrittäjyyspedagogiikka oikeistaan onkaan?

Pia: Ääh… No, mä näen sen sillälailla, ehkä että mä itse jaottelen yrittäjyyspedagogiikan kolmeen eri vaiheeseen ja, ja mun mielestä yrittäjyyspedagogiikka koskee ihan kaikkia opettajia. On hän sitten toisella asteella ammatillinen opettajana tai tai siellä korkeakoulussa opettajana. Ja mä ite tosiaan jaan sen kolmeen osaan. Ja, ja ykkösosa on tämmönen vähän niin kuin sisäinen toiminta ja sisäänrakennettu toiminta. Eli kun me opetetaan opiskelijoita ammattiin, niin siinä meidän opetuksessa pitäisi olla vähän niin kun sisäänrakennettu tämä yrittäjyysajattelua, sanotaanko näin. Elikkä, että miten tää meiltä ammattiin valmistuva opiskelija sitten toimii siellä yrityksessä niin, että ensinnäkin se toiminta siellä yrityksessä ensinnäkin kannattaa. Eli tämä opiskelija ymmärtäis sen, että mikä minun toiminnassani on semmoista, että se yritys kannattaa elikkä miten minun pitää toimia tai paljonko minun pitää ylipäätäänsä kassaan tuottaa sit rahaa, että olen kannattava. Ja, ja niin kun tämmösen yrittäjyysajattelun… niin kun vieminen siihen ihan jokapäiväseen opetukseen. Ja opiskelija osaa vähän laskea, laskea sitä, että paljonko nämä aineet, aineet sitten maksaa ja osaa säästää niitä aineita. Mä aina ite sanon, että, että ää.. että se tarkoittaa vähän sitä niin ku sinä itse omistaisit sen yrityksen, elikkä että sä toimit siellä yrityksessä tälläi, tälläi niin ku asiantuntevasti. Ja sen, sen sisäistäminen näihin opetettavien asioihin, mun mielestä se ehkä se nousee siinä niin kuin tämmöseksi ykkösosaksi.
Ja sitten kakkososana mä näen sen, että, että tätä yrittäjyyspedagogiikkaa voi tuodasinne opetukseen enemmänkin. Elikkä opiskelijat voi siellä opiskelun lomassa perustaa yrityksiä ja yritystoimintaa. Ja, ja sitten se opetus lähti siitä, että, että siellä, siellä niin kuin opiskelijat tekee ja ottaa kontaktia asiakkaisiin. ja on se, tapahtuu se asiakaspalvelu sitten siellä koulun tiloissa tai sitten siellä yrityksen tiloissa. Niin, niin olis, että se vois olla, se olis niin kuin tää kaksosio. Osissa kouluissahan opiskelijat perustavat näitä 4H yrityksiä, Ny -yrityksiä tai toiminimiä.
Ja sitten tämä kolmas vaihe. Miten minä näen tämän erityispedagogiikan on se, miten opettaja ajattelee. Eli miten opettaja toimii siinä opetustapahtumassa vähän niin kun yrityksessä. Eli miten hän niin kuin tilatessaan tuotteita, niin osaa säästää, säästää niin ku rahoja ja tavallaan niin kuin mitä tuotteita tilataan ja kuinka paljon sinne koululle. Ja sitten vähän, mä itse näen sen sillälailla, että opiskelijat on niitä meidän asiakkaita. Ja sitten kun opiskelijat valmistuu ja ne menee sinne yritykseen, niin myös nää yritykset, yrittäjät ovat koulujen asiakkaita. Elikkä kouluilla, koulu palvelee opiskelijoita niin, että opiskelija saa mahdollisimman hyvän ammatin ja semmosen ammatin jolla työllistyy. Ja koulu palvelee sitten myös yrittäjiä, niin että koulusta valmistuvilla opiskelijoilla on sellainen ammattitaito, mikä sitten, mitä tarvitaan siellä työelämässä. Et mä näen sen vähän tällä niin ku kolmeen eri jakoon asetettuna. Miten Heli sä?

Heli: Niin, joo Pia, sulla on tosi laajasti katsot näitä asioita. Ja tätä yrittäjyyspedagogiikka, mulle yrittäjyyspedagogiiikka, mä meen siihen opettajan ja opiskelijan arkeen. Tuo oli hirveän hyvä asia, että sä otit tuon opettajan toiminnan tuossa esille, että ei pelkästään se, että opiskelijat toimivat tietyllä tavalla ja toimivat ikään kuin yrittäjämäisesti. Vaan se koskee myös osaltaan opettajia tai oikeastaan mitä suuremmassa määrin, koska hänhän on se, joka ikäänkuin suunnittelee ja toteuttaa siitä yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyspedagogiikkaa. Ja ellei hän itse niin kuin toimi niiden periaatteiden mukaan, mitä hän opiskelijoille tai mitä hän opiskelijoilta edellytetään. Niin eihän se oikein silloin onnistu. Eli mä ajattelen myös hyvin pitkälle sitä semmosta Maind settiä, sitä yrittäjämäistä toimintaa ja sellaista riskinottoa siinä arkipäivän toiminnassa ja että ei kaikkia tarvitse esimerkiksi suunnitella loppuun asti, vaan kun me toimitaan opiskelijoiden kanssa, niin me otetaan siinä oppimisessakin riski. Ja lähdetään tekemään asioita ja sit me katsotaan mitä tästä itse asiassa on syntynyt. Ja kun me otetaan vielä niin kun sinne työelämä tai yritys mukaan, sillä tavalla että me lähdetään yhdessä tekemään ja kehittämään, niin kyllä me tarvitaan aika paljon semmosta riskinottokykyä, luovuutta, yhteistyökykyä, projektiosaamista ja semmosta me otetaan ite omasta toiminnastamme vastuuta. Ja tehdään niin kuin mahdollisimman hyvin ne asiat. Ja kuten sanoit, niin myös siitä vastuu, että, että tota me toimitaan niin kuin kestävästi. Ja, ja sillä tavoin, ettei tuhlata vaan, vaan ymmärretään, että, että kaikki aineet ja tuotteet, mitä me käytetään tai, tai mitä me tehdään, niillä on myös hinta. Ollaan niin kuin tavallaan tietoisia kustannuksista ja sillä tavalla siitä tuottavuudestakin.
Ja sitten se toinen puoli. Mä olen aina sanonut, että yrittäjyyspedagogiikka ikään kuin rakentuu vähän kolikon kahdesta puolesta. Meidän opiskelijat on niin kuin erilaisia ja heillä on erilaisia, niin kuin jos ajatellaan niin nuorilla ja myöskin opettajaopiskelijalla niin varmaan on erilaisia elämänurja edessä. Ja eihän se niinkään tietenkään voi olla, että kaikista tulee yrittäjiä. Vaan, vaan tota ei myöskään niin, että kaikista tulee työntekijöitä. Et, jos meillä ei oo yrityksiä, ei ole työpaikkoja ja päinvastoin. Ja sitten niille opiskelijoille jotka haluavat ihan, iihan perustaa sen oman yrityksen jo koulun aikana tai koulu ja siinä kun opitaan johonkin ammattiin, pitäisi luoda niitä valmiuksia. Että miten sitä yritystä pyöritetään ja, ja tota saadaan niin ku kokemusta. Ja sen takia olisi niin kuin aika tärkeetä, että oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa on niitä ympäristöjä, ossa voi sitten harjoitella niin kuin yrittäjyyttä ihan konkreettisesti, vaikka tämmösissä osuuskunnissa tai ammattikorkeakouluissa on tällaisia start up schooleja, jossa ihan lähdetään kehittämään sitä omaa yritysideaa ja kokeilemaan sen toimivuutta käytännössä. Turvallisessa ympäristössä ja tota ohjatusti. Tarvitaan tällaista Maind settiä, joka pitäisi olla kaikilla meillä opiskelijoilla, ollaan me sitten työntekijöitä, ollaan me yrittäjiä tai ollaan me opettajia tai niin poispäin. Mutta myös tarjota niille opiskelijoille mahdollisuus lähtee myös miettimään sitä omaa uraansa. Ja harjaantua siihen, jotka haluaa sitä yrittäjyyttä. Eli luoda sellaisia oppimisympäristöjä. Tällä tavalla mä hahmotan tätä.

Pia: Joo Ja toi oli hyvä, hyvä mun mielestä just tää turvallinen ympäristö, koska ää… joskus voi olla noilla nuorilla niin, että niillä on joskus vähän pelottavaa tää sana yrittäjyys. Niin koulussa on mahdollisuus toteuttaa turvallisessa ympäristössä, tätä yrittäjyyttä. Joko se ottaa tuulta purjeiden alle ja hänestä tulee yrittäjä tai sitten voi käydä niin, että se ei ole ihan ollut mun juttu. Mutta että siitä pääsee kokeilemaan, niin se on tässä niin kuin se paras.

Heli: Joo, sillä tavalla turvallisessa ympäristössä, että siinä ei vielä oo kauheen suuria menetyksiä jos käykin niin, että ei tää nyt ihan mennytkään, niin ei mee kaikki elämisen mahdollisuudet. Mutta tietenkin sen ympäristön täytyy mahdollistaa sitä riskiä. Että se riski voi olla se, että siinä vähän epäonnistuu ja sen kautta oppii. Ja siinä ei niin kuin menetetä taloudellisesti kauheen paljon.

Pia: Joo. Ja sitten, sitten se toisiaan, että tässä yrittäjyyspedagogiikassa opiskelija oppii myös sitä oman talouden hallintaa eli oman kukkaron hallinta ja sen mä koen myös tärkeäksi. Että vaikka opettajat eivät saa kaikista opiskelijoista yrittäjiä, mutta he saavat näille opiskelijoille tämmösen oman kukkaron hallintatempun. Elikkä sitten on tää, että opiskelijat niin kun hallitsevat myös omaa elämää, no se on oman elämän hallintaa, joka on näitä kulun ihan perustavoitteita

Heli: No Pia mikä sun suhde on tähän yrittänyyspedagogiikkaan? Miksi sä olet tästä kiinnostunut?

Pia: Mulla on aika, aika tota syvällä syvässä suossa tässä noi tota jalat. ELikkä mä olen itse valmistunut opettajaksi vuonna 96 ja olen toisaan ammatiltani hiusalan opettaja. Ja hiusalalle on aina kuulunut yrittäjyys. Eli sieltä viime vuosituhannelta eli 1996 lähtien niin mä olen opettanut näitä yrittäjyysopintoja. Ja se että mihin mä olen juuri törmännyt, on se, koska nää yrittäjyys opinnot on hiusalalla ollut pakollisia, niin kaikki opiskelijat eivät ole olleet hirveän innostuneita niistä. Niin mä olen lähtenyt kehittelemään erilaisia mahdollisuuksia tähän yrittäjyysopintojen tekemiseen ja ymmärtämiseen. Että helposti nää yrittäjyysopinnot kun käydään eri yritysmuotoja, riskejä ja kirjanpitoa, niin sehän on aika teoreettista.

Heli: Joo Ja eikös se ole niin kun sanottu ja tutkittu, että sehän ei niin kun itseasiassa tuota tulosta, eli jos halutaan, että tulee yrittäjiä, niin tuo on vähän niin kuin väärä lähtökohta lähestyä asiaa.

Pia: Joo, joo ja sen takia mäkin olen sitten lähtenyt kehittelemään erilaisia tapoja niin kun opiskella ja oppia sitä yrittäjyyttä. Ja sitten jos nuorella ei ole mitään kontaktia siihen yrittäjyyteen, eli perheessä ei ole yrittäjä tai ei koskaan oo ollut yrittäjää, niin niiden asioiden ymmärtäminenkin voi olla vaikeeta. Sitten oon tosiaan kehitellyt näitä erilaisia yrittäjyyspedagogiikan metodeita. Ja oon ollut kouluihin kehittelemässä tällaisia yrittäjyyspolkuja. Miten oppilaat voi edetä siellä. Ja erillaisia esimekriksi tässä Ny -toiminnassa oon ollut mukana. Ja Ny-toiminnan kautta olen tuonne hiusalalle kehitellyt tällaisen sopimusyrittäjyysmallin. Ja tässä on tota nää opiskelijat perustavat tällaisen sopimusyrittäjyyden ihan oikean työelämän kanssa, elikkä he menevät työpaikalle oppimaan oman yrityksensä kanssa. Ja, ja tota tekevät työpaikalla asiakkaita ja saavat siitä rahaa. Ja sitten maksavat tästä toiminnasta yrittäjälle, jonka tiloissa he toimii, niin vuokraa.

Heli: Niin ja oliko tästä toiminnasta 1 jakso peräti, jossa tätä käydään läpi?

Pia: Joo, kyllä ja voidaan hyvin esitellä tätä mallia ja tämän mallin tyyppiä. Elikkä se, että tavallaan se yrittäjyys on hyvin sen tyyppistä, mitä sillä alalla tehdään. Ja sitten se tapahtuu se yrittäjyyden opiskelu siellä ihan autenttisessa ympäristössä eli yrityksessä ja yrityksen sisällä. Että se ei ookkaan siellä koululla, koska siellä koululla on hyvinkin sellaiset koulumaiset toimintatavat. Ja niin tTämä sopimusyrittäjyysmalli tapahtuu siellä yrityksen sisällä. Ja tosiaan nää saavat siitä yrittäjyysopintoja ja harjoittaa sitä omaa ammattitaitoaan. Elikkä siinä tulee vähän niin kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tämä on ollut kauhean suosittu tapa opiskelijoiden kesken. Kun he harjoittelevat tätä opiskelujen aikana, niin se on helppo muuttaa ihan toiminimeksi ja koko kouluajan kerätä asiakaspiiriä. Sit se on niin kuin turvallinen. Ja kun koulu loppuu, heillä on asiakaspiiri kuin valmiina ja he pystyvät hyppäämään siitä yrittäjäksi ja lähteä alalle toimimaan. Että tämmösiä kaikkea mitä mielenkiintoisempia ja pystyy niinku kehittämään ja kehittämään myös sitä omaa alaa, ihan niin kuin kansallisesti, jos ajattelee. Niin yrittäjyyspedagogiikassa on mahdollista että ja innostaa näitä nuoria tähän, niin tämmöinen on niinku mun taival ja historia tähän. Mutta mitäs sitten Heli, mitä sulla?

Heli: No mulla on nyt ihan erilainen lähtökohta Tietysti mä oon perheestä jossa on paljon yrittäjyyttä. Ja se yrittäjämäinen toiminta on itsellä ollu aina semmonen niin kuin luontainen tapa tai näin mä kuvittelen että tämä on, eihän sitä tiedä. Joku voi ajatella, että sä olet ihan kaavoihin kangistunut ja niin poispäin. Mutta tuota, sitten mun tausta on siellä terveysalalla. Ja se terveysala ei kyllä heti tota, tota herätä semmosta ajatusta, että, että tota, niin kun pistä yrittäjyyttä ja tota, sitä alaa niin kun yhteen. Paitsi tänä päivänä se alkaa jo olla, niin kuin sillä tavoin että on paljon niin kuin terveysalan yrityksiä ja niin kuin sosiaalialallakin. Itseasiassa paljon enemmän mitä voisi kuvitellakaan. Mutta mun aikana niin tosiaan tämmönen, että ura olisi niin kun tavallaan terveysalalla jotenkin yrittäjyys, niin se ei ollut tai edes yrittäjämäinen toiminta siinä sairaalassa tai jossain muussa vastaavassa. Se kuulostaa kyllä aika, aika kaukaa haetulta ja, ja tota tai kuulosti silloin. No sitten mä olin 2000-luvulla tai tuossa 90 -luvulla menin kouluun siis terveydenhuolto-oppilaitoksen, taisi olla senaikainen tota paikka ja sinne opettajaksi. Ja 2000-luvulla me alettiin sitten pohtimaan, että nythän tämä on kyllä niin, ettei me voida pelkästään opiskelijoita kouluttaa ikäänkuin työntekijöiksi. Että meidän täytyy ottaa tää huomioon tämä ympäristön muutos ja tota mitä tässä tapahtuu. Ja nyt tarvitaan sitä yrittäjyyttä myös sinne terveysalalle. Silloin lähdettiin aika pitkälle siitä, että lähdetään sitten yrittäjyyden näkökulmasta liikkeelle. Mutta tota… ja lähdettiin kehittämään erilaisia yrittäjyyspolkuja. Ja, ja meitä oli sellainen tiimi, jossa oli fysioterapiaa, sosiaalialaa ja sitten hoitotyön puolta, että me lähdettiin tekemään. Ja tota, varmasti tänä päivänäkin on paljon tehdään terveyspuolella ja sosiaalipuolella yrittäjyyteen liittyviä. Että mullahan sitten katkesi tämä siinä vuonna 2008, kun tulin tänne Ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Ja nimenomaan valintaperusteena oli tämä yrittäjyyskasvatuksen niin kun vahva ja yrittäjyyspedagoginen näkökulma ja sitä olen sitten pyrkinyt viemään eteenpäin. Monissa eri projekteissa täällä, täällä Haaga-Heliassa ja tota kansallisissa projekteissa myöskin, niin kun missä mietitään tätä oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta ja opettajien valmiuksia. Erittäin mielenkiintoinen aihealue ja, ja nyt musta on erittäin kiva, kun Pia, sä olet tullut meille muutama vuosi sitten. Ja olet tähän aiheeseen myös paneutunut ja kiinnostunut, musta tuntuu että nyt on kiva meininki päällä.

Pia: Joo, joo. Tää on ollut kyllä todella kivaa ja tää yrittäjyyspedagogiikka on vähän tämmänen että se vie koko käden, niin kuin eräässä laulussa lauletaan. Että (naurua) tämän on aiheena todella mielenkiintoinen ja sitten tää, mä koen että tämä yrittäjyyspedagogiikkaan on tärkeä, koska tällä pystyy vaikuttamaan ihan jokaiseen opiskelijaan ja heidän tulevaisuuteensa ja siinä tulevaisuudessa ja työelämässä pärjäämiseen. Niin että tämä ei ole vaan sillai tai mä en näe että tämä koskettaisi vaan niitä opiskelijoita, jotka ovat yrittäjyydestä kiinnostuneita, vaan sillai, että tää olis ihan kaikille opiskelijoille

Heli: Joo. Ja nythän tuo tulevaisuus on niin kuin paljon ja siitä keskustellaan. Onko se tulevaisuus ikään kuin annettuna vai mennäänkö niin kuin, että toteutetaan sitä, mikä on ennalta määritelty. Ja sit kuitenkin tänä päivänä ymmärretään se, että tulevaisuus tehdään kuitenkin, siihen voidaan vaikuttaa. On asioita joihin sä et voi vaikuttaa. Mutta on paljon asioita mihin sä voit vaikuttaa. Ja sen takia on myöskin tärkeää, että me mietitään että yrittäjyyspedagogiikkaa ja yrittäjyyskasvatusta suuntaa myös sinne tulevaisuuteen. Ja erityisesti kun puhutaan oppilaitoksista ja kouluista, niin silloin täytyy niin kun tää tulevaisuusaspekti olla hyvinkin vahvasti mukana. Ja tehdä se tulevaisuus, että, että tota vaikka me voidaan ajatella hyvin, että tämä on individualistista, niin kyllä tämä on myöskin yhteistä työtä tulevaisuuden eteen. Että, että kyllä itse koen ja suurella mielenkiinnolla, että mitä on tämä tulevaisuusajattelu ja tulevaisuuteen katsominen ja oleminen proaktiivinen eli sen tulevaisuuden tekeminen. Ja siihen me kyllä tarvitaan niitä yrittäjänäisiä taitoja ja ominaisuuksia. Että otetaan ikään kuin haltuun, se on aina elämä sillä tavalla ja tuetaan sitä opiskelija löytämään hänen oma polkunsa ja se juttunsa siinä. Se on todella tärkeetä, että jokainen on jossain hyvä ja jokaisella on vahvuuksia ja niitä voidaan tukea ja kehittää edelleen. Löytää se oma juttunsa.

Pia: Joo ja sit mun mielestä on tosi kiva sillä yrittäjyys on ollut, mitä mä nyt sanon, aika vahvakin tuolla toisen asteen koulutuksessa. Elikkä, elikkä siellä on tällainen kuin yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta. Mikä on yhden osaamispisteen kurssi, niin on kaikille opiskelijoille pakollinen toisen asteen ammatillisissa koulutuksissa ja se kuuluu näihin yhteisiin tutkinnon osiin. Ja tota sitten siellä on kaksi ammatillista valinnaista, mitä voi valita on, yritystoiminnan suunnittelu ja yrityksessä toimiminen ja nää ovat molemmat 15 osaamispistettä. Opiskelija voi halutessaan ottaa, ottaa näitä siellä korista toisella asteella. Nyt on tutkittu myös, että ammattikorkeakoulusta, niin kun ammattikorkeakoulussa opiskelija valmistuu, niin sieltä aika monikin lähtee yrittäjäksi. Elikkä tää on alkanutkin kääntyä tämä kelkka vähän niin kuin toisinpäin. Tähän asti on ollut niin, että toisen asteen koulusta, ammatillista kouluista valmistuu yrittäjäksi enemmän, mutta nyt tää alkaa pikkuhiljaa saavuttaa ammattikorkeakoulut tämä yrittäjyys.Mikä mielestäni on ensinnäkin a tosi kivaa, mutta sitten myös b haastaa myös ammattikorkeakoulun opettajat mukaan tähän yrittäjyyspedagogiseen ajatteluun.

Heli: Joo, toi olikin ihan uus, uus uutinen mulle. Kyllähän nuorten keskuudessa on tutkittu lukio, etenkin lukion nuorten keskuudessa on esimerkiksi paljon sitä, että on paljon sellaisia parametreja, että mikä on heidän intentionsa, mihin ne haluaa, minkälaisiin ammatteihin. Niin se yrittäjyys on noussu myös siellä entistä kiinnostavammaksi uravaihtoehdoksi. Et nykyään tai varmasti nykyajan nuorilla varmasti tule olemaan erilaisia uria, elikkä, elikkä välillä ollaan yrittäjinä ja välillä ollaan työntekijän roolissa ja sit välillä yhdistetään nämä roolit. Elikkä se ura ei ole vaan yksi putki, vaan hyvin moninainen ja silloin tarvitaan moninaisia valmiuksia siihen, että kyllä tämä sillä tavalla muuttuu tämä. Ja kun me ollaan vähän tällaisia kokeneempia… (naurua)

Pia: Kehäkettuja…

Heli: …niin meillä on ollut vain se yksi uraputki, niin kuin pääsääntöisesti. Vaikka tässä moniakin on jo itsellänikin ollut, niin tota kyllä se on vielä aika heterogeenisempää setulevaisuudessa., Mutta tota hmm… mä luulen, että me ollaan tässä nyt aika paljon avattu tätä yrittäjyyspedagogista ajattelua. Ja tota, sillä tavoin, se on tärkeä osa opettajankoulutusta, että opettaja saa niitä taitoja tässä koulutuksen aikana. Mitäs se tässä meidän koulussa tai opetusohjelmassa, vai mikä tämä on, opettajankoulutuksessa, niin mitäs tää nyt oikein on tää yrittäjyyspedagogiikka ja miten se näkyy?

Pia: Joo, no meillä Haaga-Heliassa niin yrittäjyyspedagogiikka näkyy siellä siellä niin kun miten mä sanoisin, niin kun se on ujutettu sinne koko opettajaopintojen ajan. Ja, mutta nyt me olemme tekemässä siihen suuntautumisopintoja yrittäjyyspedagogiikkaan, elikkä vielä vähän enemmän nostetaan sitä näkyville ja muistutetaan tästä yrittäjyyspedagogiikasta. Ja itseasiassa, sen takia me tätä podcast-sarjakin tehdään. Että se tulee vielä vähän enemmän tuo ymmärrystä siihen, mitä tämä yrittäjyyspedagogiikka oikein on.

Heli: Ja jos joku vielä haluaa oikein katsoa, niin meidän nettisivuiltahan löytyy meidän opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, jossa sitten kuvataan uudessa ja sieltä löytyy tarkempaa tietoa mitä meidän koulutuksessa on. Ja sitten jos joku kuuntelee tätä ja hänellä on hyvä juttu siitä yrittäjyyspedagogiikasta. Näin mä sitä toteutan omassa työssäni opettajana tai jollain tavalla miten opiskelijat on siinä mukana. Mitäs sitten voi tehdä?

Pia: No, sitten äkkiä ottamaan meihin yhteyttä. (Naurua) Mehän tehdään tietenkin podcast-sarjaa eli haastatellaan ja kasvatetaan tätä meidän podcast-sarjaan, elikkä tänne lisää näitä esimerkkejä ja nämä olisi kuunneltavissa ihan koko Suomen. Ja lisätään tietoa tästä yrittäjyyspedagogiikasta ja mahdollisuuksista toteuttaa sitä. Ja meidän yhteystiedot on ja elikkä ihan sähköpostilla voi olla yhteydessä. Elikkä Pia.Kiikeri@haaga-helia.fi. Ja Helin?

Heli: Joo, mulla tota, samalla formaatilla mennään, eli Heli.Potinkara@haaga-helia.fi. Ei muuta kuin rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä ja hyvät ideat jakoon.

Pia: Joo, kyllä ja tähän tosiaan, tähän podcastin lopuksi me voidaan sanoa, että tämä oli tosiaan podcastin ensimmäinen jakso. Niin pysy mukana ja kuuntele näitä seuraavia jaksoja, eli seuraavista jaksoissa ollaan haastateltu erilaisia opettaja ympäri Suomen, jotka toteuttaa yrittäjyyspedagogiikkaa. Ja siellä on todella, todella mielenkiintoisia ja ihania ja upeita opettajia ja mutta heillä on myös upeita tarinoita.

Heli: Ei muutakun Heipähei kaikille.

Pia: Heipähei minunkin puolesta ja pysykää kuulolla.