Blogin ensimmäisessä ja toisessa osassa esittelin Voimakehä-mallin osa-alueista luonteenvahvuudet, arvot ja kyvykkyydet. Tässä kolmannessa osassa kerron VOIMAKEHÄ®- työvälineen kolmesta muusta osa-alueesta eli osaamisista, resursseista ja kiinnostuksen kohteista.

Osaaminen ja taidot

Jokaisen osaamisprofiili on ainutlaatuinen. Osaaminen on hankittua, kehitettävää ja opittavissa olevaa. Osaaminen koostuu tiedoista, taidoista, kokemuksesta, asenteista ja verkostoista. Kokemuksen ajatellaan olevan työkokemusta, mutta osaamista on voinut hankkia niin harrastusten kuin elämänkokemuksenkin kautta.

Tulevaisuudessa korostuu enemmän yhteisön osaaminen ja yksilön osaamisen soveltaminen osana kokonaisuutta. Osaaminen voidaan nähdä jopa kokonaan vuorovaikutuksen ominaisuutena, ei niinkään yksilöön kertyneenä kykykokoelmana.

Osaamisia voidaan luokitella ja jäsentää monin tavoin esimerkiksi ammatilliseen osaamiseen, yleisiin työelämätaitoihin ja niin sanottuihin metataitoihin eli oman toiminnan säätelemisen taitoihin. Tulevaisuuden osaamisissa korostuvat yhä enemmän yleiset työelämätaidot sekä metataidot. Tietyn ammattialan substanssia puolestaan opitaan syvemmin työpaikoilla. Nykyään puhutaankin osaamisidentiteetistä, jossa oleellisena osana ovat juuri metataidot eli minkälainen käsitys ihmisellä on itsestään oppijana ja miten hän tuo omaa osaamistaan esille.

Osaamista voi tunnistaa monin tavoin esimerkiksi erilaisilla testeillä, työnäytteillä, harjoitustehtävillä, osaamiskartoituslomakkeilla, itsearvioinnilla, vertaisarvioinnilla, työnantajan arvioinnilla ja oppilaitoksessa opettajan arvioinnilla. Työelämässä osaamista verrataan työn osaamisvaatimuksiin ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opetussuunnitelmaan tai tutkinnon perusteisiin. Työ- ja koulumaailman ulkopuolella olevien on myös tärkeä sanoittaa omaa osaamistaan. VOIMAKEHÄ®- työvälineeseen on koottu noin sata osaamista kuvaavaa korttia, joiden avulla VOIMAKEHÄ®- valmentaja voi ohjattavan kanssa keskustellen koota yksilön osaamisvahvuuksia.

Kiinnostuksen kohteet

Perttu Pölönen vinkkaa teoksessaan Tulevaisuuden lukujärjestys huoltajia, kasvattajia, ammatinvalinnanohjaajia ja opinto-ohjaajia kysymään nuorilta, mikä sinua kiinnostaa, eikä mikä sinusta tulee isona. Kiinnostuksen kohteet avaavat laajempaa näkökulmaa tulevaisuuden pohtimiseen kuin vain yksi ala. Toisekseen emme edes tiedä tulevaisuuden ammatteja, joihin nuoret tulevat työllistymään. Peruskoulun jälkeinen koulutus onkin vain ensimmäinen etappi, josta voi siirtyä ihan toiseen alaan tai hankkia ammatillisessa koulutuksessa useiden eri alojen osaamisia.

Kiinnostuksen kohteet suuntaavat yhtä lailla aikuisten osaamisidentiteettiä. Työpaikkaa tai -tehtäviä voi joutua tai päästä vaihtamaan monta kertaa työuransa aikana. Toisaalta myös työnantajat voivat alkaa enemmän kartoittamaan henkilöstön osaamisia sekä kiinnostuksen kohteita ja alkaa sitä kautta muovaamaan tehtäväkuvia uudella tavalla. Jos yksilö saa kulkea kohti omaa intohimoa, hän myös kukoistaa työssään moninkertaisesti ja on motivoitunut kehittämään omaa osaamistaan.

Perttu Pölösen sanoin henkilö, joka tekee työtä ilman merkitystä, on ihmisparisto, kun taas intohimo saa meidät ponnistelemaan enemmän. Pölösen mukaan meidän tulisikin arvostaa niitä yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia, sen sijaan, että rajoitamme sitä, keitä todella olemme. Kaiken kaikkiaan meidän tulisi varoa rakentamasta identiteettiä liiaksi yhden asian varaan, sillä se voi muuttua. Luonne ja intohimo ovatkin Pölösen mukaan uusiutuvia luonnonvaroja.

Opetustyössä olisi hyvä kartoittaa opiskelijan osaamisen lisäksi kiinnostuksen kohteita, joita voi löytyä myös opiskeltavan alan ulkopuolelta. Tähän Pölönen nostaa esimerkiksi maalaavan koodarin. Miksei silloin voisi koodaustyön ohella kannustaa myös maalaamaan, koska se tekisi koodarista erityisen. Päällekkäiset roolit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentävät minuutta.

Resurssit

Resurssit mahdollistavat muiden vahvuuksien käyttöä ja toimivat voimavarana elämässä ja työssä. Ne vastaavat kysymykseen, mitkä ovat juuri nyt tärkeimpiä ja kriittisimpiä resursseja, jota mahdollistavat elämäntapasi tällä hetkellä. Resursseilla pitää tunnistaa mitä voimavaroja sinulla on, ei mitä toivoisit, tarvitsisit tai arvostaisit. (Wenström, Halonen 2020).

Hyvinvointimme keskeisenä asiana on Perttu Pölösen mukaan usko omiin kykyihin ja siihen, että pärjää muuttuvassa maailmassa. Siksi tarvitsemme keinoja siihen, miten sietää epävarmuutta. Mitä enemmän jo nyt sietää epävarmuutta, sitä paremmat mahdollisuudet on olla tyytyväinen. Itsetuntemus auttaa tunnistamaan pelon ja epävarmuuden, jonka muutos meissä herättää. Tulevaisuuden taidot auttavat meitä navigoimaan, silloin ei jää muutoksen uhriksi vaan näkee sen mahdollisuutena parantaa hyvinvointia.

Työn voimavarat auttavat työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamista sekä aikaansaavat henkilökohtaista kasvua, oppimista ja kehittymistä. Työn voimavarat motivoivat ja mahdollistavat työssä pärjäämisen, sillä niillä vastataan työn vaatimuksiin. Resurssien osa-alue auttaa tarkastelemaan vahvuuksien hyödyntämistä mahdollistavia tekijöitä, mutta myös samalla tunnistamaan kokonaiselämäntilannetta ja mahdollisesti puuttuvia resursseja.

Lähteet:

Pölönen, P. (2020). Tulevaisuuden lukujärjestys.
Wenström, S. & Halonen, L. (2020). Mikä on voimakehä?