Opettajan työhyvinvointiin liittyy opettajan työorientaatio, joka on suhteessa opettajan omaan opetukseen, työyhteisöön ja opettajan johtamisodotuksiin. Ne voivat parhaimmillaan ruokkia toisiaan.

Tällöin puhumme pedagogisesta hyvinvoinnista.

Pedagogista hyvinvointia voi tunnistaa ja edistää korkeakoulutyön keskeisissä toiminnoissa:

1. johtamistoiminnan tuessa korkeakoulutyölle
2. korkeakoulun rakenteissa ja käytännöissä, siinä miten ne mahdollistavat korkeakoulupedagogista toimintaa
3. korkeakouluhenkilöstön opetus- ja työorientaatioissa ja
4. yhteisöohjautuvassa korkeakoulussa, kyvykkyydessä yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen, tiimeissä toimimiseen, kompromisseihin ja uuden osaamisen ja työtapojen tuottamiseen.

Heimot ja siilot ovat myös mahdollisuus

Niin esihenkilöillä kuin opetushenkilöstölläkin on erilaisia työorientaatioita, jotka vaikuttavat pedagogisen toimintaan. Myös johtamisodotuksilla on merkittävä vaikutus pedagogiseen hyvinvointiin. Se, miten opettajat suhtautuvat työhönsä, opettajuuteen ja korkeakoulupedagogiikkaan, muovaavat heidän johtamisodotuksiaan ja kokemuksiaan.

Näiden työorientaatioiden pohjalle muodostuu opettajaheimoja, jotka herkästi siiloutuvat ison korkeakoulun sisällä. Opettajaheimot voivat mahdollistaa tai estää toimivan pedagogisen hyvinvoinnin toteutumista.

Tulkinnat tehdään näkyviksi yhteisellä sanoituksella

Opettajanäkökulmasta on usein vaikea erottaa johtamisodotuksia, oman työorientaation vaikutusta odotuksiin ja kokemusta johtamisesta. Jotta kykenemme nostamaan esille johtamisodotuksemme ja niiden vaikutukset pedagogiseen hyvinvointiin, tarvitsemme foorumeita tunnistaa työorientaatiot, odotukset ja käsitykset yhteisöllisyydestä.

Jokainen korkeakouluyhteisön pedagogisissa tehtävissä työskentelevä on vastuussa osallistumisesta yhteisiin keskusteluihin pedagogiikasta ja sen kehittämisestä. Tällä luodaan pedagogisen hyvinvoinnin perustaa: osallistumalla, keskustelemalla ja tekemällä kompromisseja yhteisön parhaaksi. Korkeakoulun arjessa tämä voi tarkoittaa omien pedagogisten valintojen avaamista kollegoille esimerkiksi yhteisopettajuuden tai vertaismentoroinnin keinoin tai opettajatiimien tulkintafoorumeilla.

Pedagogisesti hyvinvoiva korkeakoulu on holistinen oppimisympäristö, jota johdetaan monitoimijaisesti ja monimuotoisesti. Korkeakoulun henkilöstölle tämä tarkoittaa ajantasaista ja merkityksellistä pedagogista johtamista, joka antaa tilaa ja mahdollisuuksia yhteisöohjautuvuudelle.