Virtuaaliuraohjauksen pedagogisia lähtökohtia on useita. Käytettävät välineet ja teknologiat, sovellukset ja laitteet on valittava siten, että ne mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti mahdollistavat toimivan pedagogiikan. On myös mietittävä sekä opiskelijan että ohjaajan teknistä osaamista suhteessa laitteisiin ja käytössä olevaan sovellukseen tai virtuaalialustaan.

Ohjauksen ja opetuksen suunnittelussa virtuaaliseen ympäristöön keskiössä on silti opiskelijan kokemus. Matkaan ei siis lähdetä tavoitteista tai opiskeltavan aiheet sisällöstä, vaan kaikkein oleellisinta on se, millaisen kokemuksen virtuaalinen oppimisympäristö oppijalle mahdollistaa.

Ajatuksen kääntäminen kokemuksen ja kolmiulotteisen, elävän kuvan kielelle on opettajalle kiehtova haaste.

Oppiminen on yhteisöllistä – virtuaalisestikin

Merkittävään rooliin suunnittelussa nousee oppimisyhteisö, joka virtuaalipedagogiikassa on luotava toisin keinoin kuin lähiopetuksessa tai kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa.

Monetkaan sovellukset eivät vielä tue tarkoituksenmukaisella tavalla ohjattavien tai opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä virtuaalioppimisympäristöissä reaaliaikaisesti tai samanaikaisesti yhdessä. Samoin ohjaajan oikea-aikainen läsnäolo juuri silloin, kun ohjauksen tarve ilmenee, on yhä pulma, varsinkin virtuaalioppimisen voidessa tapahtua juuri silloin, kun se opiskelijalle itselleen sopii.

Ohjauksen tavoitteet, erityisesti niiden hahmottaminen ja määrittäminen yhdessä opiskelijan kanssa, on tietysti myös virtuaaliohjauksessa aina oleellista.

VOP-hankkeen puitteissa kehitämme virtuaalisen uraohjauksen mallia, sillä ohjaus virtuaalisissa oppimisympäristöissä kulkee eri polkuja ja vaatii varsin erilaisia toimintatapoja kuin sellainen ohjaus, mihin olemme lähikohtaamiseen perustuvassa ohjauksen mallissa tottuneet.

Huolella valmistauduttu on hyvin tehty

Virtuaalioppimisympäristöjen tuottamisessa on keskeistä huolellinen valmistautuminen. Käsikirjoitus on tarpeen tehdä tarkasti, ennen kuin ryhdytään varsinaiseen kuvaamiseen, toteuttamiseen ja oppimistehtävien viemiseen ympäristöihin. Tarkkaan piirretyn kartan avulla kuvaukset sujuvat ja tehtävät asettuvat virtuaalisille oppimispoluille tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi.

Laadukas virtuaaliohjauksen pedagogiikka näkyy tasapainona, selkeytenä, tavoitteellisuutena ja vaihtelevuutena. Hyvä virtuaalinen oppimisympäristö tarjoaa oppijalle kokemuksen, jollainen on mahdollinen vain virtuaalisessa todellisuudessa seikkailemalla. Toimivassa toteutuksessa on rytmi, tarina, rakennetta, ulotteisuutta, pelillisyyttä, huumoria ja iloa sekä mahdollisuus oppia omaan tahtiin yhdessä ja yksin, ohjatusti ja itsekseen.

Vuorovaikuttavaa väliaikaista virtuaalitodellisuutta

Virtuaalipedagogiikka ja sen jatkuva kehittäminen tapahtuu vuorovaikutuksessa monien osaajien kanssa. Niin tekninen kuin pedagoginen asiantuntijuuskin kulkevat rinnakkain luovan innon ja yhdessä tekemisen riemun kanssa, joka sekin ilmenee lopullisessa tuotoksessa.

Huomionarvoista on se, kuinka tulevia käyttäjiä osallistetaan itse tekemisen prosessiin. Vain opiskelijat omine tarpeineen ja näkemyksineen voivat todella kertoa, mikä toimii ja mikä ei, tai mitä he kaipaavat oppiakseen ja hyötyäkseen usein melko työläidenkin rupeamien synnyttämistä kokonaisuuksista.

On myös ilmeistä, että kaikki digitaalinen ja tekninen kehittyy sellaista vauhtia, että jatkuva ja toistuva uudistaminen, päivittäminen ja korjaaminen on osa virtuaaliohjauksen pedagogistakin todellisuutta. Tämä seikka on syytä huomioida aina tällaisia prosesseja suunniteltaessa ja arvioitaessa.

Virtuaalioppimisympäristöjen rakentaminen on parhaimmillaan yllättävän ihmisläheistä ja vuorovaikutteista puuhaa. Kukaan meistä ei voi olla valmiiksi viisas todellisuudessa, jossa uudet innovaatiot ja mahdollisuudet ovat sekä huomista että tätä päivää. Se, mikä tänään näyttää valmiilta, on huomenna jo menneen talven virtuaalista unta.

Aina on aika uneksia uusia uria ja polkuja sellaiseenkin, mitä vielä tänään emme osaa uneksiakaan.

Luettavaa aiheesta:

• Akcayir, G. & Demmans Epp, C. 2021. Designing, deploying, and evaluating virtual and augmented reality in education. Hershey, PA: Information Science Reference, IGI Global.
• Sawyer, K. R. 2014. The Cambridge handbook of the learning sciences. 2nd ed. New York: Cambridge University Press.

Kuva: Shutterstock