Datajournalismi ja toimittajan koodaustaidot. Siinäpä kaksi osaamista, joiden merkitys on kasvanut toimituksissa vuosi vuodelta. Parina keväänä peräkkäin mekin Haaga-Helian journalismin koulutuksessa pyrimme aktiivisesti rekrytoimaan opettajaa, joka voisi ottaa nämä alueet vastuulleen. Opimme paitsi, että tällaisia osaajia on vähän myös, että samoista harvoista taitajista kisataan myös toimituksissa eri puolilla maailmaa. Tämä tietenkin osaltaan vain alleviivasi rekrytointitarpeemme tärkeyttä.

Rekryt jäivät tekemättä, mutta erilaisissa kohtaamisissa osoittautui, että nämä halutut taitajat rakentaisivat mielellään omaa työpalettiaan useammanlaisesta työstä, josta yksi voisi mieluusti olla toimittajaopiskelijoiden kouluttaminen. Olemmekin viime vuosina onnistuneet palkkaamaan opintojaksoillemme freelancer-opettajiksi samoja taitajia, jotka työskentelevät alan uudistajina samaan aikaan myös maan parhaissa toimituksissa.

Aluksi ajattelimme vierailijaratkaisun olevan lyhyen tähtäimen pelastus, mutta nopeasti oivalsimme sen itse asiassa olevan nimenomaan toimiva pitkän linjan strategia. Nykyisin rakennamme lähtökohtaisesti jokaisen lukuvuoden opetuksen opettajajoukon varaan, johon kuuluu vakituisen opetushenkilökuntamme rinnalla useampi vierailija, joka työskentelee samaan aikaan journalistina.

Yhteisopettajuus varmistaa oppimisen ja mallintaa tiimityötä

Juuri vierailijoiden ja omien ammattipedagogiemme yhteisopettajuus on onnistumisessa olennaista. Jonkin osaamisen mestarillinen hallinta ja sen opettaminen toiselle ovat kaksi eri taitoa. Omien opettajiemme pedagogiset taidot varmistavat sellaisten vuorovaikutustapojen, oppimistavoitteiden ja opetusratkaisujen valinnat, jotka soveltuvat juuri meidän opiskelijoillemme.

Aivan erityisesti yhteisopettajuus varmistaa uusien taitojen liittämisen osaksi opetussuunnitelmaamme eli sitä osaamistavoitteiden kokonaisuutta, joka on tarkkaan harkittu reseptimme tulevaisuuden journalistista. Uudet taidot eivät jää irralliseksi, vaan ne sanoitetaan opiskelijalle osaksi kokonaisuutta ja niitä pääsee käytännössä toistojen kautta oppimaan myös muilla journalismin opintojaksoilla. Samalla myös tuo opetussuunnitelmamme pysyy jatkuvasti uudistuvassa liikkeessä.

Yhteisopettajamalli on siitäkin hieno keksintö, että se näyttää opiskelijalle monialaisen tiimityöskentelyn mallia käytännössä. Parhaimmillaan osaaminen työpaikalla on koko tiimin yhdessä kannattelemaa ja eikä osaamisen kehittymisen tarvitse – eikä se pitkällä tähtäimellä voikaan – olla yhden yksilön taidoista ja teoista kiinni.

Opetustyö hioo timanteista kirkkaampia

Entäpä miten opetustyö voi palvella työnantajia, joilta nämä vierailevat osaajat lainassa ovat? Hiomalla heidän timanteistaan entistä kirkkaampia.
Yleisradiossa journalistina työskentelevä ja meillä toimittajan koodaustaitoja opettavat Ville Juutilainen sanoo toisaalta olevansa entistä innokkaampi opettamaan eri aihepiireihin liittyviä järjestelmiä myös radan toisella puolella (eli työkavereilleen), mutta etenkin ohjelmoivansa itse paremmin kuin ennen juuri opetustyön ansiosta.

– Ohjelmointikulttuurissa käytetään termiä ”grok” kuvaamaan jonkin asian ymmärtämistä perinpohjaisesti. Opettaminen vie kohti tätä tavoitetta. Asioiden säännöllisen kertaamisen ja päivittämisen lisäksi opetustyössä muodostuu selkeyttäviä järjestyksiä ja merkityksiä, joita vielä pääsee testaamaan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden tuoreisiin ajatuksiin. Opetustyöllä on varmasti vaikutusta myös siihen, miten kirjoittaessani pohdin asioiden järjestystä, kertaamista ja käsitteiden avaamista, Juutilainen kuvailee.

Ammattikorkeakoulujen ja työelämän ei siis tosiaankaan kannata vain kilpailla osaajista, vaan jakaa heidät!

Juutilainen ja muut vierailevat opettajamme näyttävät esimerkillään opiskelijoille myös näkymän työelämään, jossa omaa osaamistaan voi käyttää useampaan tarkoitukseen. Samat koodaajan taidot voivat olla käytössä niin valtakunnallisen toimituksen datadeskissä kuin toimittajakoulutuksen vierailevana opettajanakin.

Esimerkki inspiroi sitoutumista tavoitteisiin

Vierailijamme inspiroivat opiskelijoita myös oman tien etsimisessä ja sitoutumisessa tavoitteisiin. Vieraamme ovat osaamistaan jakavia huippuosaajia nyt, mutta myös he ovat joskus aloittaneet aivan alusta ja rakentaneet väsymättä ja vuosia erityisosaamistaan. Usein se on tarkoittanut tietojen ja taitojen keräämistä monista eri lähteistä myös itsenäisesti. On tärkeää ymmärtää, että tuo ammattitaidon kehittäminen jatkuu yhä myös heidän kohdallaan.

Osana tuota kehittämistä Ville Juutilainen puhuu maanantai-iltaisin opiskelijoillemme ohjelmoinnista supervoimana tiedon ja teknologian täyttämässä maailmassa.

– Jollekin opiskelijalle tämä idea klikkaa juuri oikealla tavalla. Hän katsoo teknologiaa uusin, kriittisin silmin. Hänen koodinsa leikkaa läpi taloudellisen ja poliittisen vallankäytön, tai luo ennennäkemätöntä taidetta. Sellainen minua motivoi.

Osa vierailijoista opettaa yhdellä kurssilla, osa jää useiksi lukukausiksi. Onpa meillä jo esimerkki hänestäkin, joka päätyi hakeutumaan opettajakoulutukseen. Yhteisopettajuuden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa työtä kokonaisella kurssilla tai roolia isossa projektissa. Haaga-Heliassa kehitämme parhaillaan HH Fellows -verkostoa, johon etsimme eri alojen asiantuntijoita vaikkapa yhden luennon tai keskustelutilaisuuden asiantuntijaksi. Mukaan voi ilmoittautua täällä.

Vierailijamallin myötä olemme voineet luopua siitä mahdottomasta tehtävästä, että meillä olisi korkeakoulussamme jatkuvasti päivitettynä nimenomaan omassa väessämme kaikki ne taidot, joita alalla seuraavaksi vaaditaan. Meidän tehtävämme on tuntea tarkasti nuo taidot, sanoittaa ne osaamistavoitteiksi osaksi opetussuunnitelmaamme sekä löytää verkostoomme parhaat osaajat, jotka voivat näitä taitoja yhdessä kanssamme opettaa.