Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Digiope –erikoistumiskoulutus tukee digipedagogiikan kehittämistä

Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjesti Digiope –erikoistumiskoulutuksen, jossa toisen asteen ammatilliset opettajat kehittivät omia digipedagogisia taitojaan, työvälineitä ja oppimisalustoja.

Kirjoittajat:

Pia Kiikeri

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 30.03.2022

Opettajien digipedagogiset taidot ja niiden kehityksen tarve nousi esille OKM:n (2021) selvityksessä, jossa käsiteltiin korona-ajan vaikutuksia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Selvitys osoitti, että kyseinen osaaminen oli vaihtelevaa.

Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjesti Digiope –erikoistumiskoulutuksen, jossa toisen asteen ammatilliset opettajat kehittivät omia digipedagogisia taitojaan, työvälineitä ja oppimisalustoja. Koulutus koettiin korona-aikana tarpeelliseksi, sillä akuuteinta oli kouluttaa ja päivittää henkilöstön teknisiä sekä digi- ja etäpedagogisia taitoja. Koulutuksen aikana kehitimme yhdessä digipedagogisia menetelmiä, oppimisen tiloja sekä toimintatapoja.

Olen poiminut alle kehittämistehtävistä viisi yhteistä piirrettä, jotka mahdollistavat ja auttavat laadukkaamman digipedagogisen opetuksen toteuttamista.

1. Verkkokampusten luominen

Oppilaitosten rakentamat verkkokampukset sijaitsevat esim. erilaisilla oppimisalustoilla, joilla sijaitsevat keskitetysti erilaiset kurssit. OKM:n (2021) selvityksen mukaan verkkokampuksia perustamalla uudistetaan samalla myös työtapoja, kehitetään laaja-alaisemmin pedagogiikkaa ja monipuolistetaan arviointia.

Verkkokampuksista opiskelijat löytävät kurssit helposti. Kurssien alustat muotoillaan samatyyppisiksi, jolloin opiskelijan on helpompi hahmottaa kurssin sisältöä ja se myös nopeuttaa asioiden löytämistä. Jokaisesta kurssista tai tutkinnon osasta saatetaan tehdä esittelyvideot, joka helpottaa opiskelijan kurssin suoritusta.

2. Vuorovaikutuksen ja opettajan tuen lisääminen

Verkkokursseja muotoillaan niin, että opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti omassa tahdissa, mutta myös opettajan tukemana luokassa tai verkossa. Verkkokursseissa on panostettu vuorovaikutukseen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa (ks. OKM 2021, 62).

Kursseille on vältetty sijoittamasta pelkkiä esseetehtäviä ja pyritty monipuolisiin tehtäviin. Osaan verkko-opintoja on saatu aktiivisuutta erilaisilla toiminnoilla, kuten käyttämällä H5P-työkaluja, kyselyjä, erilaisia digialustoja – ja sovelluksia sekä pelejä.

Ammatillisilla verkkokursseilla työelämäyhteistyö on tärkeää. Kurssien tehtävät voivat olla työelämässä toteutettavia, mutta tehtävät auttavat myös työelämässä selviytymisessä.

3. Digitaaliset tilat käyttöön

Oppilaitoksissa kehitetään myös erilaisia digitaalisia tiloja, joihin sijoitetaan erilaista tekniikkaa. Yhtenä tekniikkana on vihertausta (green screen) – tekniikka, jonka avulla saadaan videon tai kuvan taustalle halutut kuvat. Green screen -tekniikkaa opettaja voi hyödyntää opetus- ja ohjausvideoiden toteuttamisessa. Tällä tekniikalla myös opiskelijat voivat toteuttaa erilaisia videoita osana opintoja.

Oppilaitoksissa on kehitetty myös erilaisia simulaatiotiloja ja VR-ympäristöjä. Esimerkiksi auto- tai metsäalan opinnoissa voidaan hyödyntää simulaattoreita. Opiskelija pystyy harjoittelemaan auton tai metsäkoneen kuljettamista ja kun harjoitusta on riittävästi, hän voi siirtyä oikean auton tai työkoneen rattiin.

4. Hybriditilojen rakentaminen

Oppilaitokset ovat kehittäneet osista luokista hybriditiloja. Tällöin opiskelijoita voi olla yhtä aikaa luokassa ja verkossa, opettajan toimiessa luokassa.

Luokkaan asennetaan useampia kameroita, jotka seuraavat puhuja. Näin verkossa olevat opiskelijat näkevät aina sen joka puhuu. Lisäksi luokkien äänentoistoa on parannettu, jotta ääni kuuluu hyvin verkossa riippumatta siitä, kuka puhuu tai missä päin luokkaa puhutaan.

5. Opettajan työtilojen uudistaminen

Myös opettajien työtilat uudistuvat. Opettajat voivat tehdä työtään kotoa käsin tai koulussa. Opettajan työtilaan on panostettu hankkimalla esimerkiksi sähköpöytiä, mikrofoneja ja opettajilla voi olla useampia näyttöjä helpottamassa etäopetuksen hallintaa. Kouluille kaivataan myös rauhallisia työpisteitä, jossa opettaja voi suorittaa etäopetusta rauhassa.

Täydennyskoulutustarpeita, joissa toistuvat useimmin järjestelmien ja laitteiden käytön rinnalla digitaidot, – menetelmät, -osaaminen, pedagogiikka tai verkkopedagogiikka ja verkko-opetusmateriaalit sekä arviointiosaaminen, verkkovuorovaikutustaidot ja etäjohtamisen osaaminen, tullaan tarvitsemaan jatkossakin.

Lähde:

OKM. 2021. Koronavirusepidemian vaikutukset toisena asteen koulutukseen. Owalgroup.

Kuva: www.shutterstock.com